Onko 9%&GR hyvä salasana? DNA:n tietoturva-asiantuntija muistuttaa hyvistä salasanakäytännöistä maailman salasanapäivän aattona
Torstaina 1.5.2025 vietetään vapun lisäksi maailman salasanapäivää, jonka tarkoitus on muistuttaa paremmista salasanakäytännöistä. Yleinen harhakäsitys on, että salasanan pitäisi näyttää kryptiseltä, jotta se suojaisi. DNA:n tietoturva-asiantuntijan mukaan käsitys on vanhentunut, sillä uudet menetelmät pystyvät purkamaan lyhyitä salasanoja helposti, vaikka ne sisältäisivät erikoismerkkejä epämääräisessä järjestyksessä.

DNA:n turvallisuusjohtaja Seppo Pekosen mukaan tietoturvallisuuden riskit piilevät usein ihmisten mukavuudenhaluisuudessa.
”Lyhyet merkkijonot ovat luonnollisesti helpompia muistaa ja nopeampia kirjoittaa kuin pitkät. Lyhyt salasana on kuitenkin erittäin helppo murtaa nykyaikaisilla menetelmillä. Salasanan tulee olla ehdottomasti yli 12 merkkiä pitkä. Mitä pidempi, sen vaikeammin se on murrettavissa”, Pekonen kertoo.
Salasanasta salalauseeksi – hallintaohjelmista helpotusta
“Usein oletetaan hyvän salasanan kriteerien täyttyvän, kun se sisältää kirjainten lisäksi erikoismerkkejä ja numeroita. Tämä ei valitettavasti enää suojaa riittävästi, mikäli salasana ei ole riittävän pitkä. Enää ei kannattaisi edes puhua salasanoista, vaan pikemmin salasanalauseista tai -fraaseista. Salasanalause voi olla hyvinkin simppeli, esimerkiksi suomenkielinen ja henkilökohtaisesti helposti muistettava lause. Salalausetta voi rikastaa suomen kielen murresanoilla, taivutusmuodoilla, numeroilla sekä erikoismerkeillä”, Pekonen jatkaa.
Tällainen kriteerit täyttävä salasanalause voisi olla esimerkiksi: ”Poikienkanssa23pv#Kalassa”. Toinen yleinen tietoturvallisuuden vaaranpaikka on käyttää samoja – tai edes samankaltaisia – salasanoja eri palveluissa.
”Tietomurtojen yhteydessä päätyy valitettavan usein käyttäjätunnusten lisäksi myös salasanoja verkkorikollisille huonosti suojatuista verkkopalveluista. Mikäli käytetään liian paljon toisiaan muistuttavia salasanoja, niiden logiikka voi paljastua hyökkääjälle useamman murron jälkeen hyvinkin helposti. Tekoäly on tehnyt tällaisesta selvitystyöstä rikollisille aiempaa vaivattomampaa. Siksi on tärkeää, että eri palveluissa on aina täysin erilainen salalause. Lisäksi on suositeltavaa harkita myös eri käyttäjätunnuksen käyttöä aina, kun se on mahdollista”, Pekonen huomauttaa.
Salasanojen ja käyttäjätunnusten määrän kasvaessa niiden käyttöä ja muistamista helpottaa luotettavat hallintasovellukset, joiden käyttöönottoa kannattaa ehdottomasti harkita. Lisäksi monivaiheinen tunnistautuminen on hyvä aktivoida, mikäli käytettävä palvelu sellaista tukee. Monivaiheisessa tunnistautumisessa käytetään salasanan lisäksi esimerkiksi Microsoftin ja Googlen Authenticator-sovelluksia tai tekstiviestivarmennusta.
Verkkorikollisuuden määrä on lisääntynyt
Tietoturvallisuusasiat ovat juuri nyt hyvin ajankohtaisia, sillä verkkoasiointi lisääntyy digitalisaation vuoksi jatkuvasti ja tekoälyn yleistyminen on tuonut aivan uusia ulottuvuuksia niin palveluihin kuin nettihuijareillekin.
”Verkkorikollisuuden määrä on noussut aivan uudelle tasolle. Jo yhden salasanan avulla rikollinen voi saada käyttöönsä henkilön koko verkkoidentiteetin. Ja tässä puhutaan vasta niin sanotusta sosiaalisesta ulottuvuudesta. Lisäksi asiaan liittyy taloudellinen ulottuvuus, jos rikollinen pääsee käsiksi ympäristöihin, jonne on tallennettu maksutietoja. Valitettavasti erilaiset huijausyritykset salasanojen kalastelemiseksi ovat myös parantuneet generatiivisen tekoälyn myötä huimasti. Tavallinen ihminen joutuu olemaan verkossa toimiessaan entistäkin tarkempi”, Pekonen muistuttaa.
Lisätietoja medialle:
Seppo Pekonen, turvallisuusjohtaja, DNA Oyj, puh. 044 044 5959, seppo.pekonen@dna.fi
DNA:n viestintä, puh. 044 044 8000, viestinta@dna.fi
Kuvat
DNA on yksi Suomen johtavista tietoliikenneyhtiöistä. Tehtävämme yhteiskunnassa on yhdistää tärkeimmät. Tarjoamme yhteydet, palvelut ja laitteet koteihin sekä töihin ja pidämme näin huolta yhteiskunnan digitalisaatiosta. DNA:n asiakkaat ovat jo vuosien ajan olleet mobiilidatan käyttömäärissä maailman kärkijoukossa. DNA:lla on noin 3,7 miljoonaa matkaviestin- ja kiinteän verkon liittymäasiakkuutta. Yhtiö on palkittu lukuisia kertoja erinomaisena työnantajana ja perheystävällisenä työpaikkana. Vuonna 2024 liikevaihtomme oli 1 100 miljoonaa euroa ja yhtiössä työskentelee noin 1 600 henkilöä ympäri Suomea. DNA on osa Telenoria, joka on Pohjoismaiden johtava tietoliikenneyhtiö. Lisätietoa osoitteessa www.dna.fi, Facebookissa @DNA.fi, Instagramissa ja Threadsissa @dna_fi sekä LinkedInissä @DNA-Oyj.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta DNA Oyj
Jopa 61 prosenttia suomalaisista on huolissaan tekoälystä – asiantuntija antaa seitsemän ajankohtaista ohjetta tekoälyn käyttäjälle17.10.2025 09:00:00 EEST | Tiedote
Tekoäly on tullut jäädäkseen osaksi digitaalista elämäämme niin hyvässä kuin pahassa, ja tekoälyä käytettäessä on huomioitava myös sen luomat tietoturvauhkat. DNA:n vuosittaisen Digitaalinen elämä -tutkimuksen mukaan tekoälyn rooli tietoturvauhkissa huolestuttaakin peräti 61 prosenttia suomalaisista. Asiantuntija antaa vinkit miten omasta tekoälyn käytöstä saa tietoturvallisempaa.
Up to 61 percent of Finns are concerned about artificial intelligence – Expert shares seven tips for AI users17.10.2025 09:00:00 EEST | Press release
Artificial intelligence (AI) has become a permanent part of our digital lives, and its use also brings cybersecurity threats that must be considered. According to DNA’s annual Digital Life survey, as many as 61 percent of Finns are concerned about AI’s role in cybersecurity risks. An expert offers tips on how to make your use of AI more secure.
Koulujen kännykkäkielto näkyy mobiiliverkossa: Datamäärät laskeneet paikoin merkittävästi, mutta koulukohtainen vaihtelu on suurta14.10.2025 08:30:00 EEST | Tiedote
Suomessa on elokuusta 2025 alkaen ollut voimassa lakiin perustuva kännykkäkielto peruskoulun oppitunneilla. Oppilaiden mobiililaitteiden käyttö on kielletty oppituntien aikana ilman opettajan lupaa, ja tällöinkin lähinnä opetukseen tai terveydenhoitoon liittyvissä asioissa. DNA:n tekemä vertailu kouluja palvelevien mobiilitukiasemien kautta kulkevan datan määrässä osoittaa, että kännykän käyttö kouluissa vaikuttaa pääosin vähentyneen –, joidenkin koulujen alueilla jopa merkittävästi.
The mobile phone ban in schools can be seen in the mobile network: Data usage has decreased significantly in some areas, but school-specific variation is huge14.10.2025 08:30:00 EEST | Press release
Since August 2025, a law-based mobile phone ban has been in effect during primary school lessons in Finland. Students are prohibited from using mobile devices during lessons without the teacher’s permission, and even then, only for educational or healthcare-related purposes. A comparison conducted by DNA on the amount of data passing through mobile base stations serving schools indicates that mobile phone use in schools has generally decreased – in some school areas even significantly.
Syyslomareissu edessä? Muista nämä vinkit netinkäytöstä ulkomailla10.10.2025 09:00:00 EEST | Tiedote
Syysloma saa monet suomalaiset suuntaamaan ulkomaille, ja mukana reissussa kulkee useimmiten älypuhelin. Kotimaiset puhelinliittymät toimivat ulkomailla paikallisen operaattorin verkossa verkkovierailun eli roamingin avulla. DNA:n mobiililiiketoiminnan johtaja Mikko Valtonen listasi muutamia huomioita matkailijoille huolettoman netinkäytön varmistamiseksi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme