Väitös: Lapsettomuushoidoilla alkaneisiin raskauksiin liittyy enemmän komplikaatioita, mutta riskejä voidaan pienentää hoitoa räätälöimällä
Lääketieteen lisensiaatti Eeva-Maria Pohjonen selvitti väitöstutkimuksessaan lapsettomuushoitoihin liittyviä raskauskomplikaatioita. Lapsettomuushoidot ovat yleistyneet ja niiden turvallisuutta voidaan lisätä räätälöimällä hoitoja yksilöllisesti.
Suomalaislapsista lähes seitsemän prosenttia syntyy lapsettomuushoitojen avulla. Lapsettomuushoidoista koeputkihedelmöityshoito eli IVF-hoito on tehokkain. IVF-hoidoissa alkioita voidaan pakastaa myöhempää käyttöä varten, ja nykyisin suurin osa kaikista lapsettomuushoidoilla alkaneista raskauksista onkin pakastealkionsiirtoraskauksia.
Pakastetun alkion siirtäminen kohtuun voidaan ajoittaa naisen omaan kuukautiskiertoon ja ovulaatioon perustuvalla ajoituksella tai täysin lääkekorvatulla, ”keinotekoisella” kierrolla. Raskaus alkaa näillä hoitomenetelmillä yhtä todennäköisesti, minkä vuoksi niitä on pidetty melko tasaveroisina vaihtoehtoina. Vasta viime vuosina on havaittu, että hoitomenetelmän valinta saattaa vaikuttaa raskauden myöhempään kulkuun ja synnytyksenaikaisiin tapahtumiin.
Eeva-Maria Pohjonen tarkasteli väitöstutkimuksessaan lapsettomuushoidoilla alkaneiden raskauksien komplikaatiota ja erityisesti raskaudenaikaisia verenpainehäiriöitä. Pohjonen vertasi, vaikuttiko hoitomenetelmänä käytetty luonnollinen tai lääkekorvattu kierto komplikaatioihin. Tutkimuksessa analysoitiin 1168 pakastealkionsiirron jälkeistä raskautta, jotka olivat saaneet alkunsa Tampereen yliopistollisen sairaalan (TAYS) hormoni- ja lapsettomuuspoliklinikalla vuosina 2012–2020. Synnytykset tapahtuivat Tampereen lisäksi Hämeenlinnassa, Porissa, Seinäjoella ja Vaasassa. Tutkimus toteutettiinkin yhteistyössä näiden sairaaloiden kanssa.
– Tutkimuksen perusteella lääkekorvatun kierron jälkeen alkaneissa raskauksissa oli kolminkertainen riski pre-eklampsialle, joka on vakava raskaudenaikainen verenpainehäiriö. Lisäksi riskit keisarileikkaukseen päätymiselle, synnytyksenjälkeiselle verenvuodolle sekä istukkakudoksen jäämiseen kiinni kohtuun synnytyksen jälkeen olivat suurentuneet, Pohjonen kertoo.
Mahdollinen syy lääkekorvattuun kiertoon liittyviin komplikaatioihin on keltarauhasen puuttuminen näissä raskauksissa. Luonnollisessa kierrossa naisella on munasarjassaan keltarauhanen, joka tuottaa useita hormoneja. Vain osa näistä hormoneista pystytään korvaamaan lääkekorvatussa kierrossa. Komplikaatioiden taustalla saattaakin vaikuttaa se, että istukka kehittyy poikkeuksellisissa hormonaalisissa olosuhteissa.
– Kaikki komplikaatiot ovat potentiaalisesti vaarallisia synnyttäjälle ja syntyvälle lapselle. Tutkimukseni toi uutta tietoa synnytysvuodoista ja istukan kiinnittymisen ongelmista, jotka ovat merkittäviä terveysriskejä. Lapsettomuushoitojen yleistyessä riskienhallinta on keskeinen osa laadukasta hoitoa. Hoitoon liittyvillä valinnoilla saamme räätälöityä potilaille tehokkaimman ja turvallisimman mahdollisen hoidon, Pohjonen sanoo.
Eeva-Maria Pohjonen on kotoisin Porista. Hän valmistui lääketieteen lisensiaatiksi Tampereen yliopistosta vuonna 2006 ja työskentelee naistentautien ja synnytysten erikoislääkärinä TAYS:in hormoni- ja lapsettomuuspoliklinikalla.
Väitöstilaisuus perjantaina 16. toukokuuta
Lääketieteen lisensiaatti Eeva-Maria Pohjosen naistentautien ja synnytysten erikoisalaan kuuluva väitöskirja Hypertensive Disorders of Pregnancy and Related Adverse Outcomes after Medically Assisted Reproduction tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 16.5.2025 klo 12 Kaupin kampuksella, Arvo-rakennuksen auditoriossa F114. Vastaväittäjänä toimii dosentti Hanna Savolainen-Peltonen Helsingin yliopistosta. Kustoksena toimii professori Hannele Laivuori Tampereen yliopistosta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Eeva-Maria Pohjonen
eeva-maria.pohjonen@tuni.fiKuvat
Linkit
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Jos työtulojen progressiivisen verotuksen halutaan toteutuvan kunnolla, on lainsäädäntöä korjattava5.5.2025 10:14:24 EEST | Tiedote
Suomen tuloverojärjestelmässä tulon verokohteluun vaikuttaa olennaisesti se, kuka on tulon saaja. Kauppatieteiden maisteri Anette Ala-Lahti tutki väitöskirjassaan tulon kohdistamisperiaatteita, jotka ratkaisevat esimerkiksi, verotetaanko tulosta osakeyhtiötä vai luonnollista henkilöä. Tutkimuksessa havaitaan muun muassa, ettei työtulon kohdistamisperiaatteiden ja työtulon verokohtelun yhteyttä ole riittävästi huomioitu nykyisessä lainsäädännössä.
Väitös: Potilaan puhe on haastavaa lääkärille, joka käyttää suomea toisena kielenä5.5.2025 08:48:57 EEST | Tiedote
Suomessa työskentelee kasvava joukko lääkäreitä, joille suomi ei ole äidinkieli. Millaisia kielellisiä haasteita he kohtaavat työssään? Muun muassa tähän kysymykseen paneutuu FM Taina Pitkänen väitöstutkimuksessaan, joka kartoittaa lääkärin ja potilaan välisiä ymmärtämisongelmia ja tekee niiden perusteella päätelmiä potilastyöhön riittävästä kielitaidosta. Tutkimus nostaa esiin puheen ymmärtämisen yhteyden yhtäältä potilasturvallisuuteen ja toisaalta lääkärin ammatti-identiteettiin.
Väitös: Korkean tason synteesi mahdollistaa digitaalisten piirien nopeamman suunnittelun29.4.2025 09:56:05 EEST | Tiedote
Korkean tason synteesissä digitaalisia piirejä suunnitellaan yleisillä ohjelmointikielillä. Väitöskirjatutkimuksessaan diplomi-insinööri Sakari Lahti selvitti korkean tason synteesin tuottavuutta ja laatua perinteisiin suunnittelutapoihin verrattuna. Tulosten mukaan menetelmällä voidaan nopeuttaa suunnitteluprojekteja, mutta tulosten laatu saattaa kärsiä ilman korkeaa ammattitaitoa.
Piia Sormuselle talotekniikan professuuri28.4.2025 10:00:00 EEST | Tiedote
Tampereen yliopistossa alkaa Suomen ensimmäinen talotekniikan professuuri toukokuussa, kun apulaisprofessorina aloittaa Piia Sormunen. Hän siirtyy uuteen rooliinsa rakennetun ympäristön tiedekunnan talotekniikan teollisuusprofessorin tehtävistä. Professuurin myötä yliopisto voi vastata entistä paremmin rakennusalan nykyisiin ja tuleviin tarpeisiin.
Väitös: Oikea-aikainen ohjaus luo turvallisuutta lennonjohtajien koulutuksessa23.4.2025 10:59:36 EEST | Tiedote
Lennonjohtajat ovat vastuullisia ammattilaisia, joiden tehtävänä on varmistaa lentoliikenteen sujuvuus ja turvallisuus. Yhteiskuntatieteiden maisteri Inka Koskela tarkastelee väitöskirjassaan lennonjohtajien koulutusta ja siihen liittyvää ohjaustoimintaa vuorovaikutuksen näkökulmasta. Tutkimus osoittaa ohjauksen merkityksen koulutustilanteissa, joissa harjoitellaan monimutkaisia työtehtäviä turvallisuuskriittisissä olosuhteissa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme