MS-taudin etenemiselle löytyi uusi ennustetekijä
29.4.2025 13:11:47 EEST | Turun yliopisto | Tiedote
Turun yliopiston tutkijat ovat löytäneet uuden ennustetekijän, joka kertoo MS-taudin etenemisnopeudesta. Uuden tiedon mukaan aivojen tulehduspesäkkeiden reunojen paksuus on yhteydessä taudin vaikeusasteeseen ja etenemisvauhtiin. Löydös syntyi professori, InFLAMES-ryhmänjohtaja Laura Airaksen johtamassa tutkimusryhmässä. Tutkimustulokset on julkaistu 29.4. Nature Medicine -lehdessä.

Aivojen mikrogliasolujen normaali tehtävä on puolustaa aivoja ulkopuolisia hyökkääjiä, kuten viruksia vastaan. Monissa aivosairauksissa puolustussolut alkavat jostakin syystä toimia väärin eli aivokudosta tuhoavasti. Professori Laura Airaksen ja muiden MS-tutkijoiden käsitys on, että hillitsemällä mikrogliojen toimintaa ja sen aiheuttamaa tulehdusta, voitaisiin MS-taudin eteneminen saada pysähtymään.
MS-taudin tautipesäkkeet, leesiot, ovat syvällä aivoissa, mutta ne pystytään paikallistamaan ja näkemään PET-kuvauksella. Airaksen ryhmä yhdisti kuvantamistiedot näytteisiin, jotka on otettu MS-potilaiden aivoista heidän kuolemansa jälkeen. Kudosnäytteet tulivat Hollannista ja kuvantamistietoa kerättiin 114 suomalaiselta MS-potilaalta. Tuloksista nähtiin, että mitä leveämpi reunus tautipesäkkeissä on, sitä nopeammin etenevästä taudista on kyse.
– Kun mikrogliat muodostavat tällaisen leveän ja paksun reunuksen, niiden haitallinen toiminta työntyy syvemmälle terveeseen aivokudokseen ja vaurioittaa sitä, Airas selittää.
Hän valottaa asiaa tennispallovertauksella: jos MS- tautipesäke olisi kuin tennispallo, rauhallisessa mikrogliatoiminnassa pallon pintaa peittäisi matala nukka. Erittäin aktiivinen mikrogliatoiminta taas vastaisi sitä, että tennispallon pintaa peittäisi pitkä karva.
Löytö auttaa hoidossa ja nopeuttaa lääkekehitystä
Airaksen mukaan uusi löytö auttaa kohdistamaan hoitoja MS-potilaisiin, joiden tautipesäkkeistä nähdään, että tauti etenee nopeasti. Reunusilmiö voi kuitenkin toimia myös biologisena mittarina uusien lääkehoitojen kehityksessä.
– Jos näemme, että uusi lääkemolekyyli kaventaa tautipesäkkeiden reunusta, voimme melko varmasti olettaa, että lääkekandidaatti on toimiva ja voimme jatkaa lääketutkimusta eteenpäin, Airas toteaa.
MS-tauti on yleisin nuorten aikuisten liikunta- ja toimintakykyyn vaikuttava keskushermoston sairaus. Taudista on kaksi muotoa, joista toinen etenee aaltomaisesti pahenemisvaiheiden kautta. Toisessa muodossa, niin sanotussa ensisijaisesti etenevässä MS-taudissa, potilaan toimintakyky huononee tasaisesti ilman selviä pahenemisvaiheita. Laura Airas arvioi, että tautipesäkkeitä koskeva uusi tieto hyödyttää kummankin tautimuodon hoitojen kehitystä.
InFLAMES on Turun yliopiston ja Åbo Akademin yhteinen lippulaivahanke. Se tähtää uusien lääkekehityskohteiden tunnistamiseen ja lääkekehitykseen yhdessä biotekniikka- ja lääkeyritysten kanssa. Lippulaiva edistää myös diagnostiikkaa, jolla potilaille voidaan räätälöidä sopivat täsmähoidot. InFLAMES on osa Suomen Akatemian lippulaivaohjelmaa
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Professori Laura AirasTurun yliopisto
Puh:+358-503294321laura.airas@utu.fiKuvat
Linkit
Turun yliopisto on 25 000 opiskelijan ja työntekijän innostava ja kansainvälinen akateeminen yhteisö. Rakennamme kestävää tulevaisuutta monitieteisellä tutkimuksella, koulutuksella ja yhteistyöllä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Turun yliopisto
KiVa Koulu -ohjelman vaikutukset ulottuvat aikuisuuteen: ansiot kasvoivat ja rikollisuus väheni27.8.2026 10:56:27 EEST | Tiedote
Kiusaamisen vastaisen KiVa Koulu -ohjelman vaikutukset näkyvät vuosienkin päästä koulutusvalinnoissa, tuloissa ja työelämään kiinnittymisessä, osoittaa kansainvälinen taloustieteilijöiden tekemä tutkimus. Ohjelmaan osallistuneet hakeutuivat useammin lukioon, valmistuivat todennäköisemmin yliopistosta, ansaitsivat nuorina aikuisina enemmän ja syyllistyvät harvemmin rikoksiin kuin verrokkinsa.
Elias Tillandz -palkinto myönnettiin BioCity Symposiumissa sydäninfarktin diagnostiikkaa parantavalle tutkimusartikkelille27.8.2026 09:00:00 EEST | Tiedote
Vuoden 2025 Elias Tillandz -palkinto myönnettiin tutkimukselle, jossa osoitettiin troponiinin pitkän muodon potentiaali sydäninfarktin diagnostiikassa. Palkinto luovutettiin torstaina 27.8.2026 BioCity-symposiumin avajaisseremoniassa.
Miksi kadotimme yhteyden toisiin? Uutuuskirja kertoo, miksi yksilön ja yhteisön etu ovat erkaantuneet toisistaan26.8.2026 11:15:43 EEST | Tiedote
Liian moni järjestelmä kannustaa yksilölliseen optimointiin, vaikka yksilön hyvä ja yhteinen hyvä voitaisiin sovittaa nykyistä paremmin yhteen. Näin esitetään Turun yliopiston kasvatustieteen professori Niina Junttilan ja väitöskirjatutkija Emil Salovuoren toimittamassa uutuuskirjassa. Tutkijoiden mukaan yhteiskunnalliset järjestelmät pitää suunnitella niin, että yhteiseen etuun panostaminen on palkitsevaa. Yksilökeskeisyys on syntynyt pitkän modernisaatiokehityksen sivutuotteena.
Väitös: Puutiaisista löytyi laaja kirjo viruksia, ja merkittäviä lajikohtaisia eroja niiden esiintymisessä26.8.2026 08:52:23 EEST | Tiedote
Theophilus Yaw Alalen väitöskirjassa tutkitaan Suomessa esiintyvien puutiaislajien geneettistä vaihtelua ja risteytymistä, puutiaisvälitteisten virustautien historiaa sekä puutiaisista löytyvien virusten monimuotoisuutta. Tutkimuksessa löydettiin laaja kirjo puutiaisten kantamia viruksia, joista osa vaikuttaa aiemmin tuntemattomilta. Puutiaislajien kantamissa viruksissa havaittiin merkittäviä eroja lajien välillä.
Tutkijat löysivät molekyylikytkimen, joka auttaa aggressiivista suolistosyöpää leviämään25.8.2026 12:14:29 EEST | Tiedote
Turun yliopiston biotiedekeskuksen ja Pariisin Gustave Roussy -instituutin tutkijat ovat löytäneet molekyylitason mekanismin, joka ratkaisee, ovatko aggressiivisen suolistosyövän solut oikein- vai nurinpäin niiden levitessä elimistössä. Löydös voi auttaa tunnistamaan potilaat, joilla on suurin riski syövän leviämiseen vatsaonteloon. Tutkimus on julkaistu Nature Communications -tiedelehdessä. Ingressi
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme

