Tuottavuus kasvuun palkkaamalla yrityksiin lisää korkeakoulutettuja
30.4.2025 07:10:00 EEST | Työn ja talouden tutkimus LABORE | Tiedote
Yritysten tuottavuuden kasvu on kiinteässä yhteydessä siihen, että erityisesti STEM-alojen korkeakoulutettujen osuus niiden henkilöstössä kasvaa, kertoo Laboren uusi analyysi. Kaupallisen alan korkeakoulututkinnon suorittaneiden määrän kasvu näkyy yritysten tuottavuudessa vieläkin nopeammin. Analyysin tulokset korostavat korkeasti koulutetun työvoiman ratkaisevaa merkitystä Suomen talouden kehitykselle.
Yritysten henkilöstön koulutusrakenteen vaikutus tuottavuuteen
Laboren tuoreessa analyysissä tarkasteltiin yrityksen henkilökunnan koulutusrakenteen muutoksen ja tuottavuuden kasvun välistä yhteyttä. Erityisesti selvitettiin, miten ylimmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuuden muutos vaikuttaa yrityksen tuottavuuden kehitykseen.
Taustalla huoli Suomen talouskehityksestä
Suomen talousongelmat johtuvat suurelta osin yrityssektorin heikosta tuottavuudesta. Samaan aikaan korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus työvoimasta on ollut laskussa, mikä herättää huolta tulevasta kehityksestä. Taustalla on menneinä vuosina tehdyt leikkaukset korkeakoulutuksen rahoituspohjaan.
Koulutusalan merkitys tuottavuusvaikutuksissa
Analyysissä on hyödynnetty tilastollisia menetelmiä sen selvittämiseen, miten ylimmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuuden muutos vaikuttaa tuottavuuden kasvuun, kun muita tuottavuuteen vaikuttavia tekijöitä on vakioitu. Korkeakoulutetut jaettiin kolmeen ryhmään: STEM-alat (tiede, teknologia, insinööritieteet ja matematiikka), kaupalliset alat ja muut alat. Vertailuryhmänä toimivat työntekijät ilman ylempää korkeakoulututkintoa. Analyysi perustui Tilastokeskuksen laajoihin yhdistettyihin työntekijä-työnantaja-aineistoihin.
Korkeakoulutetun työvoiman osuuden kasvu lisää tuottavuutta
Analyysin tulokset osoittavat, että STEM-alojen korkeakoulutettujen osuuden kasvu henkilöstössä liittyy vahvasti yrityksen tuottavuuden paranemiseen, mutta vaikutus ilmenee selkeämmin vasta kahden–kolmen vuoden viiveellä. Kaupallisen alan korkeakoulutettujen osuuden kasvu puolestaan näkyy tuottavuuden kasvussa nopeasti ja voimakkaasti. Tämä viittaa siihen, että korkeasti koulutetun työvoiman lisääminen on olennainen osa yritysten tuottavuuskasvun edellytyksiä.
Analyysi osa laajempaa hanketta
Analyysi on osa Työn ja talouden tutkimuksen Laboren ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan toteuttamaa "Yritysrahoituksen saatavuus ja tuottavuuskehitys Suomessa" -hanketta, jota tukee Suomen Arvopaperimarkkinoiden Edistämissäätiö.
Tutkijaryhmä:
Paolo Fornaro, johtava tutkija, Labore
Mika Maliranta, johtaja, Labore ja professori, Turun kauppakorkeakoulu
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mika MalirantajohtajaLabore
Puh:050 369 8054mika.maliranta@labore.fiPaolo Fornarojohtava tutkijaMakrotalous, ennusteet ja toimialatalous
Puh:+358 40 9658 449paolo.fornaro@labore.fiLiitteet
Linkit
Labore eli Työn ja talouden tutkimus LABORE (ent. Palkansaajien tutkimuslaitos) on vuonna 1971 perustettu itsenäinen tutkimuslaitos, jossa keskitytään yhteiskunnallisesti merkittävään ja tieteen kansainväliset laatukriteerit täyttävään soveltavaan taloustieteelliseen tutkimukseen. Tutkimuksen painopistealueisiin kuuluvat työn taloustiede, julkistaloustiede sekä makrotaloustiede ja toimialan taloustiede. Lisäksi teemme suhdanne-ennusteita ja toimialakatsauksia sekä julkaisemme Talous & Yhteiskunta -lehteä ja podcasteja.
Vahvuuksiamme ovat tutkijoiden korkea tieteellinen osaaminen sekä tiivis yhteistyö kotimaisten ja ulkomaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Tutkijoillamme on tärkeä asiantuntijarooli eri yhteyksissä ja he osallistuvat aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE
Ostovoiman kasvu ei ulotu pienituloisimpiin – alimman tulokymmenyksen ostovoima heikkenee vuonna 202628.9.2026 06:00:00 EEST | Kutsu
Kotitalouksien ostovoiman ennakoitu elpyminen jakautuu Suomessa hyvin epätasaisesti. Laboren uuden analyysin mukaan vuonna 2026 alimman tulokymmenyksen ostovoima heikkenee 3,5 prosenttia, kun ylimmän kasvaa 10,8 prosenttia. Vuosina 2023–2026 ryhmien välinen kehitysero on yli 16 prosenttiyksikköä.
KUTSU | Esimerkkiperheet -raportti julki torstaina 22.10.24.9.2026 14:33:50 EEST | Kutsu
Ketkä hyötyvät ostovoiman kasvusta - jäävätkö työttömät, eläkeläispari ja yksinhuoltaja ilman? Kenelle jää työn verotuksen kevennyksestä eniten euroja käteen? Miten korkojen kehitys on muuttanut asuntovelallisten ostovoimaa verrattuna vuokralla asuviin perheisiin?
Labore’s Economic Forecast 2026–2028: Growth gains promising momentum across the economy24.9.2026 10:24:15 EEST | Tiedote
Labore has raised its forecast for Finland’s economic growth in 2026 to 1.7 per cent, up 0.8 percentage points from its spring forecast. Exports and investment are supporting growth, while private consumption is also recovering. Employment, however, is improving slowly. The economy is forecast to grow by 1.6 per cent in 2027 and 1.5 per cent in 2028.
Yhteisöveron alentaminen veisi valtiolta 841 miljoonaa euroa ja kiihdyttäisi julkisen talouden velkaantumista21.9.2026 14:13:28 EEST | Tiedote
Laboren johtaja Mika Maliranta ja tutkimusohjaaja Ilkka Kiema antoivat eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaostolle lausunnon hallituksen esityksestä, jossa yhteisöverokantaa alennettaisiin 20 prosentista 18 prosenttiin. Malirannan ja Kieman mukaan Suomen yhteisöverokanta on jo valmiiksi kilpailukykyinen keskeisiin verrokkimaihin verrattuna ja pysyy myös sellaisena. Hallituksen esitys puolestaan kiihdyttäisi julkisen talouden velkaantumista tilanteessa, jossa Suomi on jo mukana EU:n liiallisen alijäämän menettelyssä.
Luulin tietäväni, mistä taloustieteen kausaalipäättelyn käsitteet ovat peräisin – olin väärässä18.9.2026 08:08:41 EEST | Blogi
Taloustieteen niin sanotun uskottavuusvallankumouksen keskeiset käsitteet – sisäinen ja ulkoinen validiteetti, kvasikoeasetelma, validiteettiuhat – tuntuisivat johtavan suoraan kasvatustieteilijöiden Donald Campbellin ja Julian Stanleyn vuoden 1963 klassikkoteokseen. Todellisuus osoittautui toisenlaiseksi: käsitteistö löysi tiensä taloustieteeseen vasta 1990-luvun puolivälissä, vuosikymmen sen jälkeen, kun Card, Krueger, Angrist ja Ashenfelter olivat jo rakentaneet uskottavuusvallankumouksen perustaa omilla ehdoillaan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme