Yrityslainanostot piristyneet viime vuodesta
30.4.2025 10:00:00 EEST | Suomen Pankki | Tiedote
Maaliskuussa 2025 uusia yrityslainoja (pl. asuntoyhteisöt) nostettiin yli kaksi kertaa enemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Uusien yrityslainojen keskikorko laski edellisvuoden maaliskuuhun verrattuna.

Maaliskuussa 2025 uusia yrityslainoja[1] (pl. asuntoyhteisöt) nostettiin Suomessa toimivista pankeista 2,4 mrd. euron edestä, mikä on yli kaksi kertaa enemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana ja 36 % enemmän kuin keskimäärin maaliskuussa vuosina 2011–2024. Maaliskuussa uusien yrityslainojen keskikorko oli 4,33 %, kun se vuosi sitten vastaavana aikana oli 5,55 %.
Uusien yrityslainojen keskikorko laski 1,22 prosenttiyksikköä edellisvuoden maaliskuuhun verrattuna. Uusissa yrityslainoissa korko laski voimakkaammin suuremmissa yrityslainoissa kuin pienissä. Uusissa pienissä alle 50 000 euron yrityslainoissa korko laski edellisvuoden maaliskuusta 0,4 prosenttiyksikköä ja oli 6,85 %. Yli 50 000 euron ja alle 250 000 euron yrityslainoissa keskikorko oli maaliskuussa 4,88 % ja korko laski vastaavasti 1,07 prosenttiyksikköä. Suurimmissa, yli 1 milj. euron lainoissa keskikorko oli maaliskuussa 4,13 % ja korko laski vuodentakaiseen verrattuna 1,21 prosenttiyksikköä.
Maaliskuussa 2025 yrityslainakanta[2] oli 61,6 mrd. euroa. Maaliskuun piristyneistä nostomääristä huolimatta yrityslainakanta supistui −2,4 % vuodentakaisesta. Kuukausitasolla yrityslainakanta kuitenkin kasvoi yli 300 milj. euroa maaliskuussa 2025.
Lainat
Suomalaiset kotitaloudet nostivat maaliskuussa 2025 uusia asuntolainoja 1,2 mrd. euron edestä, mikä on 230 milj. euroa enemmän kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan. Uusista nostetuista asuntolainoista sijoitusasuntolainoja oli 130 milj. euroa. Uusien asuntolainojen keskikorko laski helmikuusta ja oli 3,06 % maaliskuussa. Asuntolainakanta oli maaliskuun 2025 lopussa 105,5 mrd. euroa ja asuntolainakannan vuosikasvu −0,5 %. Sijoitusasuntolainoja oli 8,9 mrd. euroa asuntolainakannasta. Suomalaisten kotitalouksien lainoista oli maaliskuun lopussa kulutusluottoja 17,6 mrd. euroa ja muita lainoja 17,7 mrd. euroa.
Suomalaiset asuntoyhteisöt nostivat uusia lainoja[3] maaliskuussa 670 milj. euron edestä. Asuntoyhteisöille myönnettyjä lainojen kanta oli 45,4 mrd. euroa.
Talletukset
Suomalaisten kotitalouksien yhteenlaskettu talletuskanta oli maaliskuun 2025 lopussa 112,1 mrd. euroa ja talletusten keskikorko 1,06 %. Talletuskannasta oli yön yli ‑talletuksia 68,4 mrd. euroa ja määräaikaistalletuksia 14,9 mrd. euroa. Uusia määräaikaisia talletussopimuksia suomalaiset kotitaloudet solmivat maaliskuussa 1,3 mrd. euron edestä. Uusien määräaikaistalletusten keskikorko oli maaliskuussa 2,45 %.
Lisätietoja antavat
- Usva Topo, puh. 09 183 2056, sähköposti: usva.topo(at)bof.fi,
- Markus Aaltonen, puh. 09 183 2395, sähköposti: markus.aaltonen(at)bof.fi.
Seuraava raha- ja pankkitilastotiedote julkaistaan 2.6.2025 klo 10.
Tiedotteen pohjana olevat tilastoluvut ja ‑grafiikka ovat luettavissa myös Suomen Pankin verkkosivuilla osoitteessa https://www.suomenpankki.fi/fi/tilastot/
[1] Pl. tili- ja korttiluotot.
[2] Pl. asuntoyhteisöt.
[3] Pl. tili- ja korttiluotot.
Avainsanat
Linkit
Suomen Pankki
Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Pankki
Eurosystemets penningpolitiska beslut29.10.2026 15:18:01 EET | Pressmeddelande
ECB-rådet beslutar om penningpolitiken i euroområdet. ECB-rådet beslutade i dag att hålla de tre styrräntorna oförändrade.
EKP:n rahapoliittisia päätöksiä29.10.2026 15:18:01 EET | Tiedote
EKP:n neuvosto päättää euroalueen rahapolitiikasta. EKP:n neuvosto päätti tänään pitää EKP:n kolme ohjauskorkoa ennallaan.
En överföring i euro är ofta det förmånligaste alternativet för betalningar mellan de nordiska länderna28.10.2026 11:15:00 EET | Nyheter
Enligt en gemensam studie som tagits fram av centralbankerna i Danmark, Finland, Island, Norge och Sverige medför betalningar mellan de nordiska länderna fortfarande betydande kostnader för hushållen. I studien granskas kostnaderna för överföringar och kortbetalningar mellan de nordiska länderna.
Euromääräinen tilisiirto on Pohjoismaiden välillä usein edullisin vaihtoehto28.10.2026 11:15:00 EET | Uutinen
Tanskan, Suomen, Islannin, Norjan ja Ruotsin keskuspankkien yhteisen raportin mukaan Pohjoismaiden välisestä maksamisesta aiheutuu kotitalouksille edelleen merkittäviä kustannuksia. Raportissa tarkastellaan Pohjoismaiden välisten tilisiirtojen ja korttimaksujen kustannuksia.
Bank transfers between Nordic countries are often cheapest when denominated in euros28.10.2026 11:15:00 EET | News
According to a joint report by the central banks of Denmark, Finland, Iceland, Norway and Sweden, cross-border payments between Nordic countries still generate significant costs for households. The report examines the costs of making bank transfers and card payments between the Nordic countries.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme