SDP:n Filatovin vappupuhe

Arvoisa juhlaväki,

Hyvää kevään juhlaa

Hyvää valon juhlaa

Hyvää opiskelijoiden juhlaa

Ja ennen kaikkea hyvää työn ja työväen Vappua.

Juhlimme vappua iloisin mielin keväisin, mutta muistammeko, mistä vappu syntyi.

Vappu syntyi Yhdysvalloissa, kun työläiset lähtivät vuonna 1886 kaduille marssimaan ja vaatimaan kahdeksantuntista työpäivää. 

Työläiset vaativat oikeutta kohtuulliseen työtaakkaan ja ihmisarvoiseen elämään. 

Työläisten mielenosoitus muuttui traagiseksi yhteenotoksi poliisin kanssa ja useita työläisiä menetti henkensä.

Näiden tapahtumien muistoksi päätettiin viettää kansainvälistä työväen vappua.

Suomessa ensimmäistä työväen vappua vietettiin lähes 130 vuotta sitten.

Vappun juhlinta virallistui työväen juhlapäiväksi 1940-luvulla.

Vuosien saatossa työntekijöiden asema ja oikeudet parantuneet, mutta yhä Suomessakin kahdeksantuntisen työpäivän vaatimus on ajankohtainen. 

Toisilla työtä on liikaa toisilla liian vähän. Aivan liian suurella joukolla työtä ei ole ollenkaan.

Hyvät kuulijat

Vapun sää on usein ollut epäväkaa. Tänä vuonna kevät on pitkällä, mutta se on ottanut takapakkia. 

Niin on ottaneet työntekijöiden oikeudetkin.

Työttömyysturvaa on heikennetty huimasti.

Yhteistoimintaa työpaikoilla on rapautettu. 

Lakko-oikeutta rajoitettu.

Yleissitovaa työehtosopimusjörjestelmää nakerretaan monelta kulmalta.

Ikävien asioiden listaa voisi vielä jatkaa. 

Tämä kaikki on tehty, jotta työllisyys parantuisi ja velkaantuminen taittuisi. 

Maan hallitus lupasi 100 000 uutta työpaikkaa.

Mutta kuinkas sitten kävikään? 

Avoimet työpaikat ovat vähentyneet alle puoleen.

Työttömyys on pahentunut lähes 70.000 henkilöllä.

Suomessa työttömyysaste on Euroopan unionin kärkikastia.

Miesten työttömyysaste on Euroopan unionin korkein.

Pitkäaikaistyöttömiä enemmän kuin koronan huippuvuosina. 

Ei ihme, huoli työpaikan menetyksestä on noussut ihmisten mielissä.  

Sosiaaliturvaa on leikattu, koulutuksesta on säästetty, hyvinvointipalveluita on heikennetty. 

Tämä siksi, että hallitus lupasi, että Suomessa lopetetaan velaksi eläminen ja talous tasapainotetaan.

Mutta kuinkas sitten kävikään?

Velkaantuminen jatkuu ja pahasti. Jopa pahemmin kuin ennen. 

Sitä ei vakauta hyvätuloisten isot veronkevennykset. 

Eikä yhteisöveronalennus, joka on saanut asiantuntijoilta murska- arviot.

Hetken silmänlumetta velan hallinnalle tarjoaa se, että valtion asuntorahastosta ja valtion eläkerahastosta kaapataan miljardeja valtion budjettimenojen katteeksi.

Näillä kaappauksilla ei rakenneta onnellisempaa tulevaisuutta tuleville sukupolville. 

Ei edes kasvua Suomelle. 

Näillä ratkaisuilla synnytetään epävarmuutta ja syödään tulevaisuutta.

Hyvät kuulijat

Yhteiskunnan menestymiselle on tärkeää, että poliittiset päätökset lujittavat sosiaalisia siteitä ja parantavat yhteenkuuluvaisuutta. 

Olen usein sanonut, että EHKÄ sittenkään suomalaisen yhteiskunnan suurin haaste ei ole talous, vaan sosiaalisen eheyden säilyttäminen. 

Tänään en enää sano enää EHKÄ. 

Olen täysin vakuuttunut siitä, että yhteiskunnallisen ryhmähengen  rakentaminen on tärkein haasteemme.

Kyse on työllisyyden vahvistamisesta, 

työmarkkinoiden inhimillisestä uudistamisesta, 

eriarvoistumisen estämisestä, 

eri ikäisille suunnattujen palvelujen toimivuudesta. 

Pienten ja suurempien kuntien välisestä yhteistyöstä, 

kuntien ja hyvinvointialueiden välisesta yhteistyöstä. 

Valtion toimien vakaudesta ja luottamuksesta.

Olen usein kysynyt itseltäni hiljaa mielessäni, mikä meissä on mennyt rikki?

Hyvätuloisten veronkevennykset ja mittavat leikkaukset heikompiosaisten palveluihin ja toimeentuloon repii, ei rakenna.

Jos Suomessa vahvistuu te ja me -ajattelu, Suomi muuttuu radikaalisti. On jo osin muuttunut.

Jos yhteistä ratkaisujen etsimisen pöytää ei enää ole, niin jää vain tiukka vääntö omista eduista, kun Suomi muuttuu saalistajien kentäksi.

Hyvät kuulijat,

Savannilla sanotaan, että pedon uhatessa ei saa juosta, koska vain ruoka juoksee.

Vaikeina aikoina on tärkeää, että katsomme toisiamme rohkeasti silmiin ja teemme työtä oikeudenmukaisemman ja reilumman Suomen puolesta.

Talouden ahdinko on Suomen savanni. Pedot syövät vain nälkäänsä, entä ihmiset? 

Nyt jos koskaan on tärkeää muuttaa Suomen suuntaa. Muistaa, että on vain yksi yhteinen Suomi. 

Vastakkainasettelun kasvattaminen heikentää meitä kaikkia. Pikavoitot tulevat kalliiksi.

Hyvät Vapun juhlijat

Suomi on rankattu monena vuonna maailma onnellisimmaksi kansaksi, mutta nuorilta kysyttäessä emme olekaan enää ykkösiä, vaan sijoituksemme tippuu.

 Kriisien keskellä lapset ja nuoret pohtivat, millainen tulevaisuus heitä odottaa ja miten he voivat valmistautua siihen. 

Monet ovat joutuneet keskeyttämään talousvaikeuksien vuoksi harrastuksensa, pandemian vaikutukset heijastuvat vieläkin sosiaalisiin suhteisiin, ympäristöhuolet painavat mieltä. 

Lasten ja nuorten henkinen ja fyysinen hyvinvointi on koetuksella. 

Meidän aikuisten tehtävä on varmistaa, että lapset ja nuoret saavat tarvitsemansa tuen ja toivon, jotta he voivat kohdata tulevaisuuden luottavaisesti ja rakentaa kestävää maailmaa myös tuleville sukupolville

Ja jotta he ovat onnellisuusmittareiden ykkösiä. 

Tulevaisuuden menestystä määrittää kyky uudistua ja uudistaa toimintaa, vanhat toimintamallit eivät enää riitä. 

Usein sanotaan, että ei pidä jättää hyvää kriisiä käyttämättä. Suuret haasteet pitää kääntää uudistamisen voimaksi. 

Tärkeää on, että tätä uudistustyötä tehdään yhdessä ja koko kansakunnan hyväksi. 

Elämme keskinäisriippuvuuksien maailmassa niin kansallisesti kuin kansainvälisesti ja siksi haasteisiin on etsittävä vastauksia myös kansainvälisesti. 

Venäjä ja Ukraina

Trump ja kauppasota

Puolustusmenojen kasvupaineet Ilmastonmuutos ja muuttoliikkeet jne

Menestyksemme riippuu yhä enemmän kansainvälisistä valmiuksistamme ja kyvystä kohdata maanosamme ja tätä laajempi elämän monimuotoisuus ja toimia sen kanssa vuorovaikutuksessa. 

Tällä hetkellä sodat ja kriisit saavat maailman näyttämään uhkaavalta. Mutta näihinkin uhkiin kansainvälinen yhteistyö on vastaus. 

Rauhan rakentamisesta ei pidä luopua, vaikka se näyttää vaikealta. Olipa kyse sitten Ukrainasta tai Gazasta.

Yhteisten ratkaisujen etsiminen isoissa kysymyksissä on arvo, joka heijastuu positiivisesti ympäristöönsä. 

Yhteisöllisyys on voima, joka liittää meidät toisiimme ja luo vahvan perustan hyvinvoivalle yhteiskunnalle. Myös luottamukselle.

Hyvät kuulijat

Suomessa koulutus ja oikein mitoitetut sosiaali- ja terveyspalvelut sekä tulonsiirrot ovat investointi ihmisten ja yhteiskuntien hyvinvointiin ja menestykseen.

Hyvinvointi tarvitsee  vahvaa demokratiaa,  sillä ilman sitä on lähes mahdoton rakentaa oikeusvaltiota tai hyvinvointivaltiota.

Demokratia on vastuullista vapautta. 

Minimissään tämä on vaaleissa äänestämistä ja edustuksellista demokratiaa. 

Mutta vahvempi, osallistava demokratia edellyttää enemmän. Ja siihen meidän tulee pyrkiä.

Ajattelen, että demokratiaan kasvetaan lähellä. Jos ihminen ei voi vaikuttaa oman päiväkodin, koulun, työpaikan tai kuntansa asioihin, on vaikea uskoa, että valtakunnallisiin, saati sitten  globaaleihin asioihin voidaan vaikuttaa.

Demokratiassa on muistettava, että sillä, joka huutaa kovimmin, ei välttämättä ole suurin hätä. On pyrittävä lukemaan yhteiskunnan hiljaisia signaaleja ja etsittävä keinoja kuulla heitä, jotka eivät aina edes näy. 

Hyvät kuulijat

Olemme keskellä suurta yhteiskunnallista murrosta, joka ulottuu kaikille elämänalueille. 

Se ei ole yksi muutos, vaan kokonainen joukko muutoksia.

Hyvinvointivaltion mannerlaatat liikkuvat. Ihmiskäsitykset muuttuvat.

Raha on noussut yhä useammin ihmisen edelle. 

Ihmistä tarkastellaan liian usein  homo economicuksena – taloudellisena toimijana. 

Ihmisen arvo mitataan työn tuottavuudella tai markkinasuorituksilla. 

Tämä ajattelu kutistaa elämää.

Ei yhteiskuntapolitiikan tavoitetta voi typistää talouden tasapainoon ja velkaantumisen taittamiseen. Talous on väline, ei tavoite. 

Siksi on tärkeää, että taloutta tasapainotetaan reilusti.

Siksi on tärkeää, että kaikki osallistuvat voimiensa mukaan säästötalkoisiin.

Siksi on tärkeää, panostamme osaamiseen ja koulutukseen. 

Siksi on tärkeää, että luomme kestävää kasvua. 

Siksi on tärkeää, että halpuuttamisen sijaan reiluutamme työelämää.

Siksi on tärkeää, että pidämme kaikki mukanan.

Hyvät Vapun juhlijat,

Menestyksen mittari ei ole euro vaan ihmisen hyvä elämä. 

Tehdään Suomesta parempi kaikille ei vain harvoille. Yhdessä. 

Oikein hyvää ja omannäköistä vappua teille kaikille!