Tytti Tuppuraisen vappupuhe

Arvoisat kuulijat, rakkaat toverit, hyvät vapun viettäjät,

Vappu, kevään ja työväen suuri juhla on jälleen täällä. Vappu on hetki irrottautua töistä ja opinnoista, kiireestä ja huolista. Erityisen hienoa on kokoontua vapunviettoon tänä vuonna – kevään vaalit olivat poliittisen työväenliikkeen juhlaa. SDP nousi maan suurimmaksi kunta- ja aluepuolueeksi - ja sitä oli odotettu! Raipe Helmistä siteeraten: ”Se on tehty yhdessä”! Olemme vappujuhlamme ansainneet.

Työväenjuhlana Vappua on arvosteltu menneisyyteen kuuluvana, työnväenliikkeen muistojuhlana. Historiaa tällä juhlalla toki on. Juhlasta, mielenosoituksen päivästä toukokuun ensimmäisenä päätettiin jo 1800-luvulla.

Pontimena oli erityisesti työväenliikkeen sorto Yhdysvalloissa, mutta taustalla oli taisteluhenkeä laajemminkin. Palkkojen ja työolojen, köyhäinhoidon ohella kysymys oli demokratiasta ja ihmisoikeuksista. 

Viime vuosisadalla jyrkkä luokkataisteluhenki korvautui hyvinvointivaltion tavoitteella. Työväelle sopi, että markkinatalous toimi ja samalla ihmisten elämä ja toimeentulo olisi turvattu.

Tämän mallin ytimeksi valettiin niin kutsutun sopimusyhteiskunnan periaate. Työmarkkinoilla, työelämässä, sovittiin asioista yhdessä, palkansaajaa ei jätetty yksin mittelemään työnantajia vastaan. Sopimusyhteiskunta oli hyvä myös työnantajille: se oli vakaa, ennakoitava.

Kansanvaltainen työväenliike ei ole tätä hyvinvointivaltion ja markkinatalouden yhteiskuntasopimusta irtisanonut. Päinvastoin: tästä mallista on irtautumassa poliittinen oikeisto. Ja oikeistolla tässä tarkoitetaan äärioikeiston, niin kutsutun laitaoikeiston lisäksi myös aiemmin maltilla tavoitteitaan edistäneet konservatiivipuolueet.

Suomessa olemme nykyhallituksen ajamina kokeilleet kahden vuoden ajan oikeistolaista vaihtoehtoa hyvinvointivaltiolle. Oppositiosta olemme arvostelleet hyvin perustein sosiaaliturvan epäreiluja leikkauksia, työttömyyden kasvua, kiihtyvää velkaantumista.

Jos ja kun näitä päästään korjaamaan, työ vaatii kärsivällisyyttä. Kaikkea ei voi luvata heti korjattaviksi. Kuitenkin näiden virheiden korjaaminen on mahdollista. Paljon vaikeampi on korjata työmarkkinoiden keskeisimpien periaatteiden mullistusta.

Orpon-Purran oikeistohallitus on muuttanut perusteellisesti työmarkkinoiden sopimisen mallia. Muutokset ovat olleet harkitun yksipuolisia, räikeän yksipuolisia. Lakko-oikeutta on rajoitettu, paikallisen sopimisen perälaudat on purettu. Irtisanomista ja määräaikaisten työsopimusten tekemistä on helpotettu. Viimeisimpänä on esitetty, että työmarkkinoiden järjestäytymistä takaamassa ollut verovähennysoikeus poistetaan.

Näitä muutoksia mainostetaan uudistuksina. Sanotaan, että ne on jätetty tekemättä vuosikymmenien ajan. Mutta me näemme näiden myyntipuheiden läpi: muutokset eivät ole uudistuksia, vaan työmarkkinoiden peruuttamista taaksepäin, kauas ajassa viime vuosisadan alkupuolen malliin.

Työllistämisen esteitä ei ole kovin vakuuttavasti purettu, kun työttömyys on samalla kasvanut Euroopan ennätysvauhtia. Työllisyystavoitteesta ollaan jäljessä 170.000 työpaikan verran. Avointen työpaikkojen määrä on puolittunut. Suomen miesten työllisyystilanne oli maaliskuussa Euroopan huonoin. Nuorten vähäisistä kesätyöpaikoista kilpailevat myös koulunsa käyneet ammatti-ihmiset, jotka koettavat saada edes hetkeksi työtilanteeseensa helpotusta. Eikä heikko työllisyyskehitys selity maailman suhdanteilla, muualla Euroopassa suhdanteista on selvitty helpommalla.

Lakkorajoituksien tuloksena on tullut vain kasvavaa epävakautta. Olemme saaneet lakkoaaltoja niin teollisuudessa kuin julkisellakin sektorilla. Valtion virkamiehet ovat lakkoilleet ensimmäistä kertaa lähes puoleen vuosisataan.

Paikallista sopimista tuskin saadaan lisää, kun työmarkkinajärjestöjen verovähennysoikeuden poistamisen seurauksena työmarkkinoiden järjestäytyminen vääjäämättä laskee niin työnantaja- ja työntekijäpuolella. Tämä järjestäytymisen rapautuminen johtaa työehtojen yleissitovuuden katoamiseen. Ja näin paikallisen sopimisen vähimmäisturva katoaa myös.

Kun työelämän perustavat säännöt järkkyvät, työelämää on vaikeaa saattaa paremmille raiteille. Luottamus katoaa, turvattomuus lisääntyy. Epävarmuus lisääntyy, syrjintä yleistyy.  Osapuolten neuvotteluhalu ja -kyky katoaa. Sopimusyhteiskuntaa on vaikea rakentaa, kun se on kerran kaadettu.

Hyvät kuulijat!

Hallituksen politiikalle on olemassa vaihtoehtoja. Muutoksen ei tarvitse olla toinen nimi heikennykselle. Muutos on oltava kohti parempaa, muutoksen on tuotava parannuksia tavalliselle työntekijälle.

SDP on valmis uudistamaan työelämää, mutta se on tehtävä reilusti. Niin, että uudistukset eivät ole pelkkä käärepaperi työntekijöiden aseman heikennyksille ja sopimusyhteiskunnan romuttamiselle. Hallituksen työelämän kurjistamisen kierre on saatava katkaistua.

Me olemme tehneet eduskunnassa lukuisia esityksiä, joilla Suomea voitaisiin viedä aidosti kohti pohjoismaista mallia: olemme ehdottaneet työntekijöiden tulkintaetuoikeutta ja alipalkkauksen kriminalisointia. Niin ikään olemme esittäneet ammattiliitoille oikeutta järjestökanteen tekemiseen.

Työelämän muutoksissa työntekijä tarvitsee koulutuksen antamaa muutosturvaa. Me olemme esittäneet hallituksen vääryydellä poistaman aikuiskoulutustuen tilalle uuden, entistä paremman aikuiskoulutustuen. Näin siksi, jotta omaa osaamista voisi yhä kehittää ja jotta uudelleenkouluttautuminen olisi jatkossakin mahdollista.

Meidän mielestämme myös työttömyysturvalla on voitava jatkossakin opiskella, kunhan noudattaa henkilökohtaista työllistymissuunnitelmaa.

Työväenliike on ollut koko olemassaolonsa ajan mukana rakentamassa reilumpaa maailmaa ja ihmisistään huolta pitävää Suomea. Sotien jälkeen Suomi nousi epävakaasta kehitysapua saavasta pohjolan äären maasta pohjoismaiseksi hyvinvointivaltioksi, joka on jälleen kerran valittu maailman onnellisimmaksi maaksi.

Tuo ihme saatiin aikaan yhteistyöllä ja se saatiin panostamalla koulutukseen. Olemme panostaneet sivistykseen, osaamiseen ja koulutukseen, jotta pienen kansakuntamme jokainen vesa on saattanut ponnistaa kotitaustastaan riippumatta elämässään niin pitkälle kuin mahdollista.

 Se tehtiin luomalla reilut, sopimiseen perustuvat työelämän pelisäännöt, jotka varmistivat vakaat olot tehdä työtä ja yrittää.

Ja viimeiseksi, se tehtiin rakentamalla luottamusta – luottamusta siihen, että muutoksista huolimatta huomenna on paremmin kuin tänään.

Hyvät ystävät!

Työelämän murroksen lisäksi muutoksessa on koko maailma. Uudenlainen globaalin epävarmuuden aika ei ainoastaan nosta päätään – se on jo täällä.

2000-luvun alussa elimme niin Suomessa kuin Euroopassa monin tavoin erilaisessa todellisuudessa kuin nykyään. Edellisellä vuosikymmenellä, 1990-luvulla Neuvostoliiton romahdukseen päättynyttä kylmän sodan aikaa seurasi uudenlainen innostus ja vapaus.

Se avasi ovia ja mursi vuosikymmenten aikana nostatettuja muureja. Tuon aikakauden tunnuskappaleeksi nousi saksalaisen Scorpions-yhtyeen laulu Wind of Change, jossa laulettiin jakautuneen maailman ylitse puhaltavista muutoksen tuulista.

Riemu osoittautui ennenaikaiseksi, sillä muutoksen tuulet eivät saneet puhalletuksi pois tyranniaan taipuvaisten valtaapitävien ahneutta ja vallanhimoa. Putinin Venäjän julma ja oikeudeton hyökkäys Ukrainaan vuonna 2014 ja sodan laajeneminen 2022 sai Scorpionsin muuttamaan hittilaulunsa sanoituksen: nyt muutoksen tuulen haluttiin tuovan toivoa Ukrainalle ja sen maansa itsenäisyyden puolesta taistelevalle kansalle.

Ukrainan sota jatkuu jo neljättä vuotta. Tyyntä ei ole maailman politiikassa muutoinkaan. Samaan aikaan puhurit ravistelevat myös laajemmin monenkeskistä, sääntömääräistä poliittista järjestelmää.

Hyvät ystävät,

Kansanvaltainen työväenliike on aina ollut ja on tänäänkin rauhanliike. Olemme isänmaallisia, ja isänmaamme on kansainväliselle yhteistyölle avoin. Olemme maanpuolustuksen asialla, sillä maanpuolustuksemme on kansallista itsemääräämisoikeutta turvaamassa, oikeutta ja vapautta suojelemassa.

Me emme hyväksy etupiirejä emmekä alueiden valloittamista. Meille yhteinen Eurooppa, Euroopan unioni on esimerkki onnistumisesta. Kun muualla pelätään, viekö Venäjä väkipakolla Krimin tai jokin muu suurvalta muita alueita, EU on erilainen. Se ei luo etupiirejä tai suunnittele valloitussotia. Meille, rauhan ja vapauden unioniin, jonotetaan sisäänpääsyä.

Tuulen suunta on kääntynyt, ja rauhan turvaaminen on nyt Euroopassa puolustautumisen, varustautumisen ja varautumisen aikaa.

Euroopan puolustaminen ei ole tulevaisuuden kysymys. Puolustustaistelua käydään parhaillaan Ukrainassa. Ukrainan tukeminen on tärkeää sen oman vapauden puolustamiseksi, mutta se on tärkeää myös muiden Euroopan maiden puolustamiseksi.

Meidän on vahvistettava omaa puolustuskykyämme sekä kansallisesti että yhdessä liittolaistemme kanssa.

Suomalaisten kannalta on huojentavaa, että kansallinen puolustuksemme perusta on hyvässä kunnossa. Me tiedämme olevamme ulkorajamaa, jonka on pidettävä puolustuskyvystään huolta.

Moraalisesti Suomen puolustuksen perusta nojaa samoihin pilareihin kuin Ukrainan. Molemmissa maissa on vahva vakaumus siitä, että emme voi elää ilman vapautta ja ihmisarvoa. Emme voi luopua kansanvallasta, oikeusvaltiosta tai ihmisyydestä.

Itärajan yli 1300 kilometriä tuovat perspektiiviä. Suomalaiset kyllä ymmärtävät, että puolustuksen materiaalipuutteiden korjaaminen vaatii rahaa. Me olemme saaneet elää 80 vuotta rauhan aikaa. Nytkin meiltä vaaditaan vain rahaa. Ukrainalaisten uhraukset ovat ihmishenkiä.

Mutta ystävät, pelkkä panostaminen sotilaalliseen suorituskykyyn Suomessa tai Euroopassa ei yksin riitä luomaan tämän ajan kaipaamaa turvaa ja vakautta.

Tarvitaan uusi yhteiskuntasopimus. Uusi luja sopimus, joka lupaa pitää huolta puolustuksesta ja turvallisuudesta, mutta joka samalla lupaa, ettei kansalaisia kurjisteta kasvavien puolustusmenojen vuoksi.

Sopimus, joka antaa lupauksen puolustuskyvyn parantamisesti, mutta joka ei kasvata kuilua kansalaisten kesken, saati aja heitä vastakkain. Tarvitaan yhteiskuntasopimus, jossa jokainen osallistuu, mutta jossa jokainen myös pidetään mukana, ketään oman onnensa nojaan hylkäämättä.

Tätä uuden yhteiskuntasopimuksen tarvetta vasten hallituksen vastakkainasettelua ja toimeentuloeroja kasvattavat päätökset näyttäytyvät vastuuttomana riskinottona ja ihmisten välisen luottamuksen horjuttamisena.

Hyvät ystävät,

Eduskuntavaaleihin on vajaa kaksi vuotta. Muuttunut turvallisuustilanne, maailmanpolitiikan myllerrykset, ilmastonmuutos ja luontokato sekä vaikea talous- ja työllisyystilanne tulevat haastamaan meitä suomalaisia näinä tulevina vuosina monin tavoin.

On selvää, että muutosten tuulissa ei voi pysyä paikoillaan. Mutta maailman tuuliin ei tarvitse myöskään antautua.

Suomi tarvitsee politiikkaa, joka luo kansalaisilleen suojaa ja luottamusta tulevaan. Suomessa on läpi vuosikymmenten kyetty sopimaan ja neuvottelemaan yhdessä, niin politiikassa kuin työelämässä. Tätä sopimisen ja luottamuksen eetosta, suomalaisen yhteiskunnan vahvaa kivijalkaa, on tässä ajassa kaikin tavoin vahvistettava.

Me sosialidemokraatit olemme sitoutuneet varmistamaan, että vaikeinakin aikoina kaikki pidetään mukana. Me tulemme näyttämään, että kaiken voi tehdä reilummin.

Toivotan teille kaikille hyvää ja turvallista vappujuhlaa.