Väitöstutkimus osoittaa, että vesilinnut Suomessa altistuvat lukuisille haitallisille kemikaaleille (Väitös: MSc Amalie Ask, 5.5.2025, biologia)
2.5.2025 11:51:45 EEST | Turun yliopisto | Tiedote
Tuoreessa väitöstutkimuksessa havaittiin Suomessa elävien vesilintujen altistuvan kymmenille haitallisille kemikaaleille, joita päätyy vesistöihin jäte- ja hulevesien mukana sekä teollisuuden päästöjen kautta.

Ympäristön kemiallinen saastuminen on maailmanlaajuisesti merkittävä ongelma, ja luonnonvaraiset eläimet altistuvat yhä useammille aineille.
Kaupallisesti saatavilla olevien kemikaalien määrä on kasvanut arviolta yli 350 000 yhdisteeseen tai niiden seokseen. Luonnonvaraiset eläimet ovat pysyvässä riskissä altistua erilaisille haitallisille kemikaaleille, ja näiden kemikaalien määrä todennäköisesti vain lisääntyy tulevaisuudessa.
Tuore väitöskirjatutkimus tarkastelee vesilintujen altistumista kemikaaleille Suomessa. Tutkimuksen kohteena olivat haahka ja telkkä.
Haahkan plasmasta ja munista analysoitiin 58 huolta aiheuttavaa kemikaalia, joista 21:ä havaittiin vähintään yhdessä naaraassa ja 17:ää vähintään yhdessä munassa.
Yleisimpiä havaittuja yhdisteitä olivat bisfenoli A (BPA), jota käytetään esimerkiksi elintarvike- ja juomapakkauksissa sekä rakennusmateriaaleissa, sekä bentsofenoni-3 ja bentsofenoni-1, joita käytetään esimerkiksi UV-suojana kosmetiikassa, muoveissa, pinnoitteissa tai erilaisissa teollisuustuotteissa. Kemikaaleja päätyy vesistöihin jäte- ja hulevesien mukana tai teollisuusprosesseista aiheutuvina päästöinä.
Lisäksi tutkimuksessa havaittiin bentsotriatsolien ja bentsotiatsolien esiintymistä haahkassa. Näitä aineita tuotetaan suuria määriä, ja niitä käytetään esimerkiksi teollisuudessa korroosionesto- ja voiteluaineina, tai kuluttajatuotteissa ajoneuvojen materiaaleissa sekä maaleissa, muoveissa, tekstiileissä ja niiden hoitoaineissa.
– Näiden eri kemikaalien esiintymisestä luonnonvaraisissa eläimissä on tähän asti tiedetty vähän, ja vielä vähemmän tiedetään siitä, minkälaisia pitkäaikaisvaikutuksia kemikaalialtistuminen mahdollisesti aiheuttaa populaatioille. Nyt osoitimme, että vesistöihin päätyessään monia kemikaaleja päätyy myös vesilintujen elimistöön ja niitä löytyy jopa lintujen munista, väitöskirjatutkija Amalie Ask sanoo.
Myös neonikotinoidit ovat runsaasti vesiympäristössä esiintyviä kemikaaleja eri puolilla maailmaa, mutta aikaisemmin ei ole julkaistu tietoa siitä, esiintyykö näitä kemikaaleja vesilinnuissa. Tutkimuksessa selvitettiin vesilintujen mahdollista altistumista neonikotinoideille analysoimalla eri puolilta Suomea kerättyjä telkkänaaraiden plasmanäytteitä. Tutkimuksessa ei havaittu tutkittuja neonikotinoideja, mikä viittaa siihen, että neonikotinoidialtistus ei ole tällä hetkellä merkittävä riski telkille Suomessa.
– Vaikka näiden uusien huolenaiheiden kohteena olevien kemikaalien pitoisuudet olivat yleensä alhaisia, jo pelkästään luonnonvaraisissa eläimissä havaittujen kemikaalien määrä oli huolestuttava, Ask sanoo.
Kaiken kaikkiaan väitöstutkimus osoittaa, että vesilinnut altistuvat useiden eri kemikaalien yhdistelmille. Suuri osa näiden kemikaalien yhteisvaikutuksista tunnetaan huonosti. Tulokset korostavat lisätutkimuksen tarvetta, jotta voidaan ymmärtää kemikaalisaasteiden aiheuttamat ympäristöriskit luonnonvaraisille eläimille ja ekosysteemeille.
– Olisi tärkeää lisätä tutkimusta näiden kemikaalien esiintymisestä luonnonvaraisissa eläimissä ja ympäristössä, jotta voimme vaikuttaa niin eläinten kuin ihmistenkin elinympäristön terveellisyyteen ja turvallisuuteen, Ask sanoo.
Väitöstutkimus tehtiin osana tohtori Céline Arzelin johtamaa laajempaa Disrupt-hanketta, jossa on paljastunut, että haahkat altistuvat myös lyijyn ja elohopean kaltaisille aineille sekä niin sanotuille ikuisuuskemikaaleille (PFAS- eli perfluori- ja polyfluoroalkyyliyhdisteet).
Väitöstilaisuus maanantaina 5. toukokuuta
MSc Amalie Ask esittää väitöskirjansa ”Contaminants of Emerging Concern in Finnish Waterbirds” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa maanantaina 5.5.2025 klo 12.00 (Turun yliopisto, päärakennus, Tauno Nurmela -sali, Turku).
Vastaväittäjänä toimii professori Jonathan Verreault (Quebecin yliopisto, Montréal, Kanada) ja kustoksena professori Toni Laaksonen (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on biologia.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Amalie Ask
amalie.ask@utu.fiKuvat
Linkit
Turun yliopisto on 25 000 opiskelijan ja työntekijän innostava ja kansainvälinen akateeminen yhteisö. Rakennamme kestävää tulevaisuutta monitieteisellä tutkimuksella, koulutuksella ja yhteistyöllä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Turun yliopisto
Lääketieteen opiskelijat tarjoavat elvytyskoulutusta Turun ja Raision 8.-luokkalaisille4.9.2026 12:59:32 EEST | Tiedote
Turun yliopiston lääketieteen opiskelijat antavat syksyn aikana elvytys- ja sydäniskurikoulutusta Raision, Turun normaalikoulun ja Puolalan yläkoulujen kahdeksannen luokan oppilaille. Median edustajat ovat tervetulleita seuraamaan Turun normaalikoulun liikuntahallilla (Annikanpolku 9, 20610 Turku) keskiviikkona 9.9. klo 12 järjestettävää koulutusta – tätä ennen on myös mahdollista haastatella kouluttajia.
Ihmeelliset vuodet -ohjelman kehittäjä Carolyn Webster-Stratton luennoi Turussa4.9.2026 11:30:00 EEST | Tiedote
Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskus järjestää tiistaina 8. syyskuuta seminaarin, jossa professori emerita Carolyn Webster-Stratton kertoo yli 40 vuotta kestäneestä työstään lasten, vanhempien ja ammattilaisten tukemiseksi sekä Ihmeelliset vuodet -ohjelmaperheen synnystä, tutkimuksesta, kansainvälisestä leviämisestä ja tulevaisuudesta. Ihmeelliset vuodet on yksi maailman laajimmalle levinneistä ja tutkituimmista lasten käytösongelmien ehkäisyyn kehitetyistä menetelmistä, jota on toteutettu Suomessakin yli 20 vuoden ajan.
Kaupunkien liikenneympäristöt ovat tärkeitä elinympäristöjä monille kasveille ja pölyttäjille4.9.2026 08:45:00 EEST | Tiedote
Kaupunkien liikenteenjakajissa, parkkipaikoilla ja tienpientareilla menestyvät etenkin kasvilajit, joilla on keltaiset tai suuret kukat ja joita pistiäiset pölyttävät.
ERC-rahoitus käynnistää tutkimuksen yhteiskunnan ja tukiverkkojen merkityksestä isien perhevapaiden käytössä3.9.2026 13:01:00 EEST | Tiedote
Erikoistutkija Satu Helske selvittää, miten lastenhoidon jakaminen perheissä on muuttunut, kun isille suunnattuja perhevapaita on lisätty Suomessa ja muissa Euroopan maissa. Helske on saanut tutkimukseensa 1,5 miljoonan ERC Starting Grant -rahoituksen viideksi vuodeksi.
Tutkijat kehittivät uuden väriä vaihtavan materiaalin – voisi soveltua setelien ja passien turvamerkinnöiksi2.9.2026 09:21:34 EEST | Tiedote
Turun yliopiston älykkäiden materiaalien kemian tutkimusryhmä kehitti uuden materiaalin, davynen, joka vaihtaa väriä lähi-infrapuna-alueella. Värinvaihdosta ei voi havaita paljaalla silmällä, vaan ainoastaan spektrometrillä tai infrapunaherkällä kameralla. Materiaalia voisi soveltaa esimerkiksi näkymättömänä turvamerkintänä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme



