Väitöstutkimus osoittaa, että vesilinnut Suomessa altistuvat lukuisille haitallisille kemikaaleille (Väitös: MSc Amalie Ask, 5.5.2025, biologia)
2.5.2025 11:51:45 EEST | Turun yliopisto | Tiedote
Tuoreessa väitöstutkimuksessa havaittiin Suomessa elävien vesilintujen altistuvan kymmenille haitallisille kemikaaleille, joita päätyy vesistöihin jäte- ja hulevesien mukana sekä teollisuuden päästöjen kautta.

Ympäristön kemiallinen saastuminen on maailmanlaajuisesti merkittävä ongelma, ja luonnonvaraiset eläimet altistuvat yhä useammille aineille.
Kaupallisesti saatavilla olevien kemikaalien määrä on kasvanut arviolta yli 350 000 yhdisteeseen tai niiden seokseen. Luonnonvaraiset eläimet ovat pysyvässä riskissä altistua erilaisille haitallisille kemikaaleille, ja näiden kemikaalien määrä todennäköisesti vain lisääntyy tulevaisuudessa.
Tuore väitöskirjatutkimus tarkastelee vesilintujen altistumista kemikaaleille Suomessa. Tutkimuksen kohteena olivat haahka ja telkkä.
Haahkan plasmasta ja munista analysoitiin 58 huolta aiheuttavaa kemikaalia, joista 21:ä havaittiin vähintään yhdessä naaraassa ja 17:ää vähintään yhdessä munassa.
Yleisimpiä havaittuja yhdisteitä olivat bisfenoli A (BPA), jota käytetään esimerkiksi elintarvike- ja juomapakkauksissa sekä rakennusmateriaaleissa, sekä bentsofenoni-3 ja bentsofenoni-1, joita käytetään esimerkiksi UV-suojana kosmetiikassa, muoveissa, pinnoitteissa tai erilaisissa teollisuustuotteissa. Kemikaaleja päätyy vesistöihin jäte- ja hulevesien mukana tai teollisuusprosesseista aiheutuvina päästöinä.
Lisäksi tutkimuksessa havaittiin bentsotriatsolien ja bentsotiatsolien esiintymistä haahkassa. Näitä aineita tuotetaan suuria määriä, ja niitä käytetään esimerkiksi teollisuudessa korroosionesto- ja voiteluaineina, tai kuluttajatuotteissa ajoneuvojen materiaaleissa sekä maaleissa, muoveissa, tekstiileissä ja niiden hoitoaineissa.
– Näiden eri kemikaalien esiintymisestä luonnonvaraisissa eläimissä on tähän asti tiedetty vähän, ja vielä vähemmän tiedetään siitä, minkälaisia pitkäaikaisvaikutuksia kemikaalialtistuminen mahdollisesti aiheuttaa populaatioille. Nyt osoitimme, että vesistöihin päätyessään monia kemikaaleja päätyy myös vesilintujen elimistöön ja niitä löytyy jopa lintujen munista, väitöskirjatutkija Amalie Ask sanoo.
Myös neonikotinoidit ovat runsaasti vesiympäristössä esiintyviä kemikaaleja eri puolilla maailmaa, mutta aikaisemmin ei ole julkaistu tietoa siitä, esiintyykö näitä kemikaaleja vesilinnuissa. Tutkimuksessa selvitettiin vesilintujen mahdollista altistumista neonikotinoideille analysoimalla eri puolilta Suomea kerättyjä telkkänaaraiden plasmanäytteitä. Tutkimuksessa ei havaittu tutkittuja neonikotinoideja, mikä viittaa siihen, että neonikotinoidialtistus ei ole tällä hetkellä merkittävä riski telkille Suomessa.
– Vaikka näiden uusien huolenaiheiden kohteena olevien kemikaalien pitoisuudet olivat yleensä alhaisia, jo pelkästään luonnonvaraisissa eläimissä havaittujen kemikaalien määrä oli huolestuttava, Ask sanoo.
Kaiken kaikkiaan väitöstutkimus osoittaa, että vesilinnut altistuvat useiden eri kemikaalien yhdistelmille. Suuri osa näiden kemikaalien yhteisvaikutuksista tunnetaan huonosti. Tulokset korostavat lisätutkimuksen tarvetta, jotta voidaan ymmärtää kemikaalisaasteiden aiheuttamat ympäristöriskit luonnonvaraisille eläimille ja ekosysteemeille.
– Olisi tärkeää lisätä tutkimusta näiden kemikaalien esiintymisestä luonnonvaraisissa eläimissä ja ympäristössä, jotta voimme vaikuttaa niin eläinten kuin ihmistenkin elinympäristön terveellisyyteen ja turvallisuuteen, Ask sanoo.
Väitöstutkimus tehtiin osana tohtori Céline Arzelin johtamaa laajempaa Disrupt-hanketta, jossa on paljastunut, että haahkat altistuvat myös lyijyn ja elohopean kaltaisille aineille sekä niin sanotuille ikuisuuskemikaaleille (PFAS- eli perfluori- ja polyfluoroalkyyliyhdisteet).
Väitöstilaisuus maanantaina 5. toukokuuta
MSc Amalie Ask esittää väitöskirjansa ”Contaminants of Emerging Concern in Finnish Waterbirds” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa maanantaina 5.5.2025 klo 12.00 (Turun yliopisto, päärakennus, Tauno Nurmela -sali, Turku).
Vastaväittäjänä toimii professori Jonathan Verreault (Quebecin yliopisto, Montréal, Kanada) ja kustoksena professori Toni Laaksonen (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on biologia.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Amalie Ask
amalie.ask@utu.fiKuvat
Linkit
Turun yliopisto on 25 000 opiskelijan ja työntekijän innostava ja kansainvälinen akateeminen yhteisö. Rakennamme kestävää tulevaisuutta monitieteisellä tutkimuksella, koulutuksella ja yhteistyöllä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Turun yliopisto
Väitös: Kvanttiteknologiat avaavat uusia mahdollisuuksia pelien interaktiiviseen tarinankerrontaan23.3.2026 12:55:05 EET | Tiedote
Kvanttilaskentaa pidetään merkittävänä teknologisena läpimurtona, mutta sen vaikutuksia luoviin aloihin, kuten peleihin ja interaktiiviseen tarinankerrontaan, on tutkittu vielä vähän. Väitöskirjassaan Natasha Skult tarkastelee, miten kehittyvät kvanttiteknologiat voivat muuttaa interaktiivisen median suunnittelua ja pelaajakokemusta.
Turkulaisyliopistojen vuoden dosentiksi on valittu biokemian yliopistonlehtori Jarmo Käpylä20.3.2026 09:19:02 EET | Tiedote
Turun yliopistojen dosenttiyhdistys on valinnut vuoden 2026 dosentiksi biokemian yliopistonlehtori Jarmo Käpylän Turun yliopistosta. Valinta julkistettiin Turun yliopiston ja Åbo Akademin yliopistoyhteisöjen Akateemisen päivän yhteydessä 19.3.2026.
Laaja kuvantamistutkimus muuttaa käsitystä Parkinsonin taudin lepovapinan synnystä20.3.2026 08:00:00 EET | Tiedote
Suomalainen kliininen kuvantamistutkimus osoittaa, että Parkinsonin tautiin liittyvä lepovapina ei selity voimakkaammalla dopamiinin menetyksellä. Päinvastoin, vapina kytkeytyy suhteellisesti paremmin säilyneeseen dopamiinitoimintaan.
800 tarinaa Turun historiasta – Turun yliopiston tutkijoiden uusi sivusto ilmestyy nyt myös ruotsiksi19.3.2026 08:00:00 EET | Tiedote
Turun historiaa luotaavat sivustot antavat mahdollisuuden tutustua Suomen vanhimman kaupungin vaiheisiin ja elämänmenoon, kertoo kulttuurihistorian professori Hannu Salmi. Turun kaupungin 800-vuotisjuhlavuotta vietetään vuonna 2029.
Ammattiin opiskelevat nuoret käyttävät nikotiinituotteita huomattavasti muita enemmän – nuorten terveysvalinnat rakentuvat yksilön, lähipiirin ja kouluyhteisön vuorovaikutuksessa18.3.2026 10:00:00 EET | Tiedote
Anu Vaihekoski osoitti Turun yliopiston tuoreessa väitöskirjatutkimuksessa, että nuorten asenteet, uskomukset ja kokemusmaailma ohjaavat nikotiinin ja muiden päihteiden käyttöä tavalla, jota ei voida ymmärtää tarkastelemalla pelkästään yksilöä. Lähipiirillä ja kouluyhteisöllä on merkittävä rooli terveysvalintojen rakentumisessa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme



