Väitöstutkimus osoittaa, että vesilinnut Suomessa altistuvat lukuisille haitallisille kemikaaleille (Väitös: MSc Amalie Ask, 5.5.2025, biologia)
Tuoreessa väitöstutkimuksessa havaittiin Suomessa elävien vesilintujen altistuvan kymmenille haitallisille kemikaaleille, joita päätyy vesistöihin jäte- ja hulevesien mukana sekä teollisuuden päästöjen kautta.

Ympäristön kemiallinen saastuminen on maailmanlaajuisesti merkittävä ongelma, ja luonnonvaraiset eläimet altistuvat yhä useammille aineille.
Kaupallisesti saatavilla olevien kemikaalien määrä on kasvanut arviolta yli 350 000 yhdisteeseen tai niiden seokseen. Luonnonvaraiset eläimet ovat pysyvässä riskissä altistua erilaisille haitallisille kemikaaleille, ja näiden kemikaalien määrä todennäköisesti vain lisääntyy tulevaisuudessa.
Tuore väitöskirjatutkimus tarkastelee vesilintujen altistumista kemikaaleille Suomessa. Tutkimuksen kohteena olivat haahka ja telkkä.
Haahkan plasmasta ja munista analysoitiin 58 huolta aiheuttavaa kemikaalia, joista 21:ä havaittiin vähintään yhdessä naaraassa ja 17:ää vähintään yhdessä munassa.
Yleisimpiä havaittuja yhdisteitä olivat bisfenoli A (BPA), jota käytetään esimerkiksi elintarvike- ja juomapakkauksissa sekä rakennusmateriaaleissa, sekä bentsofenoni-3 ja bentsofenoni-1, joita käytetään esimerkiksi UV-suojana kosmetiikassa, muoveissa, pinnoitteissa tai erilaisissa teollisuustuotteissa. Kemikaaleja päätyy vesistöihin jäte- ja hulevesien mukana tai teollisuusprosesseista aiheutuvina päästöinä.
Lisäksi tutkimuksessa havaittiin bentsotriatsolien ja bentsotiatsolien esiintymistä haahkassa. Näitä aineita tuotetaan suuria määriä, ja niitä käytetään esimerkiksi teollisuudessa korroosionesto- ja voiteluaineina, tai kuluttajatuotteissa ajoneuvojen materiaaleissa sekä maaleissa, muoveissa, tekstiileissä ja niiden hoitoaineissa.
– Näiden eri kemikaalien esiintymisestä luonnonvaraisissa eläimissä on tähän asti tiedetty vähän, ja vielä vähemmän tiedetään siitä, minkälaisia pitkäaikaisvaikutuksia kemikaalialtistuminen mahdollisesti aiheuttaa populaatioille. Nyt osoitimme, että vesistöihin päätyessään monia kemikaaleja päätyy myös vesilintujen elimistöön ja niitä löytyy jopa lintujen munista, väitöskirjatutkija Amalie Ask sanoo.
Myös neonikotinoidit ovat runsaasti vesiympäristössä esiintyviä kemikaaleja eri puolilla maailmaa, mutta aikaisemmin ei ole julkaistu tietoa siitä, esiintyykö näitä kemikaaleja vesilinnuissa. Tutkimuksessa selvitettiin vesilintujen mahdollista altistumista neonikotinoideille analysoimalla eri puolilta Suomea kerättyjä telkkänaaraiden plasmanäytteitä. Tutkimuksessa ei havaittu tutkittuja neonikotinoideja, mikä viittaa siihen, että neonikotinoidialtistus ei ole tällä hetkellä merkittävä riski telkille Suomessa.
– Vaikka näiden uusien huolenaiheiden kohteena olevien kemikaalien pitoisuudet olivat yleensä alhaisia, jo pelkästään luonnonvaraisissa eläimissä havaittujen kemikaalien määrä oli huolestuttava, Ask sanoo.
Kaiken kaikkiaan väitöstutkimus osoittaa, että vesilinnut altistuvat useiden eri kemikaalien yhdistelmille. Suuri osa näiden kemikaalien yhteisvaikutuksista tunnetaan huonosti. Tulokset korostavat lisätutkimuksen tarvetta, jotta voidaan ymmärtää kemikaalisaasteiden aiheuttamat ympäristöriskit luonnonvaraisille eläimille ja ekosysteemeille.
– Olisi tärkeää lisätä tutkimusta näiden kemikaalien esiintymisestä luonnonvaraisissa eläimissä ja ympäristössä, jotta voimme vaikuttaa niin eläinten kuin ihmistenkin elinympäristön terveellisyyteen ja turvallisuuteen, Ask sanoo.
Väitöstutkimus tehtiin osana tohtori Céline Arzelin johtamaa laajempaa Disrupt-hanketta, jossa on paljastunut, että haahkat altistuvat myös lyijyn ja elohopean kaltaisille aineille sekä niin sanotuille ikuisuuskemikaaleille (PFAS- eli perfluori- ja polyfluoroalkyyliyhdisteet).
Väitöstilaisuus maanantaina 5. toukokuuta
MSc Amalie Ask esittää väitöskirjansa ”Contaminants of Emerging Concern in Finnish Waterbirds” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa maanantaina 5.5.2025 klo 12.00 (Turun yliopisto, päärakennus, Tauno Nurmela -sali, Turku).
Vastaväittäjänä toimii professori Jonathan Verreault (Quebecin yliopisto, Montréal, Kanada) ja kustoksena professori Toni Laaksonen (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on biologia.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Amalie Ask
amalie.ask@utu.fiKuvat
Linkit
Turun yliopisto on 25 000 opiskelijan ja työntekijän innostava ja kansainvälinen akateeminen yhteisö. Rakennamme kestävää tulevaisuutta monitieteisellä tutkimuksella, koulutuksella ja yhteistyöllä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Turun yliopisto
Raskaudenaikainen rokottaminen hinkuyskää vastaan lisää vauvaa suojaavien vasta-aineiden määrää ja laatua2.5.2025 09:56:43 EEST | Tiedote
Turun yliopiston tutkijat olivat mukana tutkimuksessa jossa todettiin, että hinkuyskärokotteen antaminen naisille raskauden aikana lisää vasta-aineita, jotka suojaavat vastasyntynyttä hinkuyskältä. Suoja on tärkeä lapsen ensimmäisille elinkuukausille, jolloin hän on vielä liian pieni saamaan omaa rokotettaan. Äidin saama rokote vaimentaa lapsen perusrokotteista saamaa immuunivastetta, mutta suoja hinkuyskää vastaan pysyy.
Tulevaisuuden ympäristöystävälliset älytekstiilit esillä Beyond Entangled -näyttelyssä toukokuussa30.4.2025 10:57:52 EEST | Kutsu
Beyond Entangled -näyttely esittelee pohjoismaisen hankkeen kehittämiä ympäristöystävällisiä älytekstiileitä Turun pääkirjastossa 2.5.–1.6. Näyttelyssä on mahdollisuus tutustua innovatiivisiin prototyyppeihin, ja teemoista järjestetään yleisöluento 5. toukokuuta klo 18.
Sosiaalisten tilanteiden havaitseminen tapahtuu nopeasti – väitöstutkimus selvitti sosiaalisen havaitsemisen keskeiset piirteet ja aivoverkostot (Väitös: LL Severi Santavirta, 2.5.2025, kliiniset neurotieteet)30.4.2025 10:08:18 EEST | Tiedote
Turun yliopiston tuore väitöstutkimus selvitti, miten havaitsemme sosiaalisia tilanteita tarkasti niiden monimutkaisuudesta huolimatta. Aivokuvantamiseen ja silmänliikemittauksiin perustuva tutkimus osoitti, että sosiaalisia tilanteita havaitaan tiettyjen peruspiirteiden kautta, mikä auttaa ymmärtämään sosiaaliseen vuorovaikutukseen liittyvän aivojen tiedonkäsittelyn tehokkuutta.
Väitöstutkimuksessa löydettiin vakavia puutteita terveysalan verkkopalveluiden tietosuojassa (Väitös: DI Sampsa Rauti, 2.5.2025, tietotekniikka)30.4.2025 08:07:57 EEST | Tiedote
Väitöstutkimuksessa tarkasteltiin verkkoapteekkien, terveydenhuollon verkkopalveluiden ja erilaisten mielenterveyssivustojen henkilötietovuotoja. Tutkituilla sivustoilla havaittiin vakavia tietovuotoja.
MS-taudin etenemiselle löytyi uusi ennustetekijä29.4.2025 13:11:47 EEST | Tiedote
Turun yliopiston tutkijat ovat löytäneet uuden ennustetekijän, joka kertoo MS-taudin etenemisnopeudesta. Uuden tiedon mukaan aivojen tulehduspesäkkeiden reunojen paksuus on yhteydessä taudin vaikeusasteeseen ja etenemisvauhtiin. Löydös syntyi professori, InFLAMES-ryhmänjohtaja Laura Airaksen johtamassa tutkimusryhmässä. Tutkimustulokset on julkaistu 29.4. Nature Medicine -lehdessä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme