Väitöstutkimus osoittaa, että vesilinnut Suomessa altistuvat lukuisille haitallisille kemikaaleille (Väitös: MSc Amalie Ask, 5.5.2025, biologia)
2.5.2025 11:51:45 EEST | Turun yliopisto | Tiedote
Tuoreessa väitöstutkimuksessa havaittiin Suomessa elävien vesilintujen altistuvan kymmenille haitallisille kemikaaleille, joita päätyy vesistöihin jäte- ja hulevesien mukana sekä teollisuuden päästöjen kautta.

Ympäristön kemiallinen saastuminen on maailmanlaajuisesti merkittävä ongelma, ja luonnonvaraiset eläimet altistuvat yhä useammille aineille.
Kaupallisesti saatavilla olevien kemikaalien määrä on kasvanut arviolta yli 350 000 yhdisteeseen tai niiden seokseen. Luonnonvaraiset eläimet ovat pysyvässä riskissä altistua erilaisille haitallisille kemikaaleille, ja näiden kemikaalien määrä todennäköisesti vain lisääntyy tulevaisuudessa.
Tuore väitöskirjatutkimus tarkastelee vesilintujen altistumista kemikaaleille Suomessa. Tutkimuksen kohteena olivat haahka ja telkkä.
Haahkan plasmasta ja munista analysoitiin 58 huolta aiheuttavaa kemikaalia, joista 21:ä havaittiin vähintään yhdessä naaraassa ja 17:ää vähintään yhdessä munassa.
Yleisimpiä havaittuja yhdisteitä olivat bisfenoli A (BPA), jota käytetään esimerkiksi elintarvike- ja juomapakkauksissa sekä rakennusmateriaaleissa, sekä bentsofenoni-3 ja bentsofenoni-1, joita käytetään esimerkiksi UV-suojana kosmetiikassa, muoveissa, pinnoitteissa tai erilaisissa teollisuustuotteissa. Kemikaaleja päätyy vesistöihin jäte- ja hulevesien mukana tai teollisuusprosesseista aiheutuvina päästöinä.
Lisäksi tutkimuksessa havaittiin bentsotriatsolien ja bentsotiatsolien esiintymistä haahkassa. Näitä aineita tuotetaan suuria määriä, ja niitä käytetään esimerkiksi teollisuudessa korroosionesto- ja voiteluaineina, tai kuluttajatuotteissa ajoneuvojen materiaaleissa sekä maaleissa, muoveissa, tekstiileissä ja niiden hoitoaineissa.
– Näiden eri kemikaalien esiintymisestä luonnonvaraisissa eläimissä on tähän asti tiedetty vähän, ja vielä vähemmän tiedetään siitä, minkälaisia pitkäaikaisvaikutuksia kemikaalialtistuminen mahdollisesti aiheuttaa populaatioille. Nyt osoitimme, että vesistöihin päätyessään monia kemikaaleja päätyy myös vesilintujen elimistöön ja niitä löytyy jopa lintujen munista, väitöskirjatutkija Amalie Ask sanoo.
Myös neonikotinoidit ovat runsaasti vesiympäristössä esiintyviä kemikaaleja eri puolilla maailmaa, mutta aikaisemmin ei ole julkaistu tietoa siitä, esiintyykö näitä kemikaaleja vesilinnuissa. Tutkimuksessa selvitettiin vesilintujen mahdollista altistumista neonikotinoideille analysoimalla eri puolilta Suomea kerättyjä telkkänaaraiden plasmanäytteitä. Tutkimuksessa ei havaittu tutkittuja neonikotinoideja, mikä viittaa siihen, että neonikotinoidialtistus ei ole tällä hetkellä merkittävä riski telkille Suomessa.
– Vaikka näiden uusien huolenaiheiden kohteena olevien kemikaalien pitoisuudet olivat yleensä alhaisia, jo pelkästään luonnonvaraisissa eläimissä havaittujen kemikaalien määrä oli huolestuttava, Ask sanoo.
Kaiken kaikkiaan väitöstutkimus osoittaa, että vesilinnut altistuvat useiden eri kemikaalien yhdistelmille. Suuri osa näiden kemikaalien yhteisvaikutuksista tunnetaan huonosti. Tulokset korostavat lisätutkimuksen tarvetta, jotta voidaan ymmärtää kemikaalisaasteiden aiheuttamat ympäristöriskit luonnonvaraisille eläimille ja ekosysteemeille.
– Olisi tärkeää lisätä tutkimusta näiden kemikaalien esiintymisestä luonnonvaraisissa eläimissä ja ympäristössä, jotta voimme vaikuttaa niin eläinten kuin ihmistenkin elinympäristön terveellisyyteen ja turvallisuuteen, Ask sanoo.
Väitöstutkimus tehtiin osana tohtori Céline Arzelin johtamaa laajempaa Disrupt-hanketta, jossa on paljastunut, että haahkat altistuvat myös lyijyn ja elohopean kaltaisille aineille sekä niin sanotuille ikuisuuskemikaaleille (PFAS- eli perfluori- ja polyfluoroalkyyliyhdisteet).
Väitöstilaisuus maanantaina 5. toukokuuta
MSc Amalie Ask esittää väitöskirjansa ”Contaminants of Emerging Concern in Finnish Waterbirds” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa maanantaina 5.5.2025 klo 12.00 (Turun yliopisto, päärakennus, Tauno Nurmela -sali, Turku).
Vastaväittäjänä toimii professori Jonathan Verreault (Quebecin yliopisto, Montréal, Kanada) ja kustoksena professori Toni Laaksonen (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on biologia.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Amalie Ask
amalie.ask@utu.fiKuvat
Linkit
Turun yliopisto on 25 000 opiskelijan ja työntekijän innostava ja kansainvälinen akateeminen yhteisö. Rakennamme kestävää tulevaisuutta monitieteisellä tutkimuksella, koulutuksella ja yhteistyöllä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Turun yliopisto
Väitös: Yhteiskehittämiseen perustuva verkkokotoutumiskoulutus vahvistaa osallisuutta ja opettajien muuttuvaa asiantuntijuutta27.2.2026 10:30:00 EET | Tiedote
Anita Hartikainen tarkasteli tietojenkäsittelytieteen alan väitöksessään verkossa toteutettavan kotoutumiskoulutuksen muotoilua ja kehittämistä. Parhaimmillaan verkkokoulutus voi tukea hyvin erilaisista taustoista tulevien maahanmuuttajien kotoutumista, osallisuutta ja työllistymistä. Onnistuminen edellyttää opettajilta kykyä rakentaa merkityksellistä vuorovaikutusta teknologiavälitteisessä ympäristössä ja kehittää koulutusta aktiivisesti yhdessä muiden toimijoiden kanssa.
Etsitkö haastateltavaksi terveyden tai lääketieteen asiantuntijaa? Tässä Turun yliopiston asiantuntijalista käyttöösi27.2.2026 09:15:00 EET | Tiedote
Turun yliopistosta löytyy paljon tutkijoita, jotka voivat antaa haastatteluja terveyteen tai lääketieteeseen liittyvistä aiheista. Asiantuntijalistalla olevat henkilöt edustavat oppialojaan ja voivat ohjata haastattelupyyntöjä myös eteenpäin muille tutkijoille.
Kirjailija ja opettaja Tommi Kinnunen on Turun yliopiston vuoden alumni 202626.2.2026 18:17:12 EET | Tiedote
Turun yliopisto on valinnut kirjailija ja äidinkielenopettaja Tommi Kinnusen vuoden alumniksi. Tunnustus julkistettiin yliopiston 106. vuosijuhlassa 26. helmikuuta 2026. Valinnan teki Turun yliopiston rehtori Marjo Kaartinen.
Bakteeripatogeenit rakentavat antibioottiresistenttejä ”bunkkereita” hiusmaisista ulokkeistaan koostuvilla kehikoilla25.2.2026 12:33:36 EET | Tiedote
Tutkijat ovat löytäneet ja kuvanneet atomitasolla mekanismin, jonka avulla bakteeripatogeenit – mukaan lukien sairaalabakteerit Acinetobacter baumannii ja Pseudomonas aeruginosa – pystyvät muodostamaan ympärilleen antibioottiresistenttejä kolmiulotteisia biofilmejä. Löydökset avaavat uusia mahdollisuuksia monilääkeresistenttien bakteeri-infektioiden hoitojen kehittämiselle estämällä biofilmin muodostumisen.
Suomalaiset nuoret aikuiset toivovat tulevaisuudelta talouden kestävää kasvua ja hyvinvoinnin oikeudenmukaista jakautumista25.2.2026 09:00:00 EET | Tiedote
Suomen talouden tulevaisuuden pohtiminen kiinnostaa nuoria aikuisia, osoittaa Turun yliopiston tutkijoiden tekemä selvitys. Nuoret toivovat inhimillisesti ja ekologisesti kestävää tulevaisuutta, jossa hyvinvointi jakautuu nykyistä oikeudenmukaisemmin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme



