Kokoomuksen Kaunisto: Sääntely kuriin, kasvu käyntiin – pk-yrityksille helpompi pääsy rahoitukseen

– Esimerkiksi PK-yritysbarometri kertoo, että rahoituksen saatavuus on yksi keskeinen kasvun este suomalaisille yrityksille. Tämän korjaaminen on tärkeää, sillä rahoitus on keskeinen tekijä yritysten kasvun, investointien ja innovaatiotoiminnan kannalta. Kun rahoitus virtaa, yritykset kasvavat ja työpaikat lisääntyvät. Rahoitusmarkkinoiden tulee toimia aidosti yritysten kasvun moottorina, Kaunisto sanoo.

Puoliväliriihessä hallitus päätti nopeuttaa hallitusohjelman mukaista rahoitusmarkkinasääntelyn kokonaisarviointia. Tavoitteena on tunnistaa ja purkaa kansallista lisäsääntelyä, joka vaikeuttaa erityisesti pk-yritysten rahoituksen saatavuutta.

– Suomessa yritysten kasvun esteenä on ollut liiallinen kansallinen sääntely – kuten ylimitoitetut vakavaraisuusvaatimukset, rajoitukset joukkorahoituksessa ja raskas byrokratia vaihtoehtoisen rahoituksen kentällä. Myös OECD on korostanut, että sääntelyn keventäminen voi parantaa investointikykyä ja vauhdittaa talouskasvua. Nyt hallitus vastaa tähän vahvasti ja selkeästi, Kaunisto painottaa.

– Keskusta on arvostellut hallitusta löysin rantein pk-yritysten unohtamisesta, mutta samaan aikaan vastustanut lähes kaikkea sääntelyn keventämistä ja julkisen talouden tasapainottamista. Pk-yritysten kannalta tärkeintä ei ole suurten julistusten määrä, vaan konkreettiset päätökset, jotka parantavat toimintaympäristöä. Nyt sellaisia päätöksiä tehdään, Kaunisto linjaa.

Kauniston mukaan minimitavoitteena tulee olla sääntelyn yhdenmukaisuus keskeisten EU-kilpailijamaiden kanssa.

– Viro, Alankomaat ja Tanska ovat onnistuneet parantamaan yritysrahoituksen saatavuutta keventämällä sääntelyä ja monipuolistamalla markkinoita. Nyt on Suomen aika liittyä samaan joukkoon – ja mielellään mennä ohi. Kyse on koko kansantaloutemme ja osaamisemme kilpailukyvystä, Kaunisto sanoo.

Kaunisto kiittää myös hallitusta päätöksestä jatkaa tarvittaessa niin sanottua rahastopoikkeusta.

– Kyse on suomalaisista työpaikoista. Toisin kuin muut yhteisöt, sijoitusrahastot ja eräät vaihtoehtorahastot eivät Suomessa ole tuloverolain mukaan yleisesti verovelvollisia, vaikka niiden tosiasiallinen johtopaikka sijaitsisi Suomessa. Tämä poikkeus tarjoaa tärkeän kilpailuedun kansainvälisesti toimiville toimijoille ja tukee sijoitusmarkkinoiden kasvua, Kaunisto sanoo