Mielenterveyden häiriöt ja neurokehitykselliset oireyhtymät ovat Kelan kuntoutukseen hakeutumisen yleisin syy – vuonna 2024 kuntoutuksen aloittaneiden mediaani-ikä oli 33 vuotta
6.5.2025 06:00:00 EEST | Kela/FPA | Tiedote
Vuonna 2024 yli 70 prosenttia kaikista kuntoutujista sai kuntoutusta mielenterveyden häiriöiden ja neurokehityksellisten oireyhtymien perusteella. Tiedot selviävät Kelan kuntoutustilastosta 2024.
Vuonna 2024 Kelan järjestämää kuntoutusta sai 171 900 henkilöä. Kuntoutujien määrä väheni 0,4 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Ammatillista kuntoutusta saavien määrä väheni selvästi edelliseen vuoteen verrattuna, sillä nuoren ammatillisen kuntoutuksen Nuotti-valmennusta sai vuonna 2024 huomattavasti pienempi määrä nuoria kuin aiempina vuosina.
Kuntoutusetuuksia maksettiin vuonna 2024 yhteensä 769 miljoonaa euroa, mikä oli 1,4 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Kuntoutuspalvelukustannukset olivat 528 miljoonaa euroa eli 69 prosenttia kustannuksista. Kuntoutusrahaa maksettiin 242 miljoonaa euroa.
Mielenterveyden häiriöt ja neurokehitykselliset oireyhtymät ovat Kelan kuntoutukseen hakeutumisen yleisin syy. Vuonna 2024 niiden perusteella kuntoutusta sai 123 700 henkilöä eli yli 70 prosenttia kaikista kuntoutujista. Kun ryhmästä jätetään pois henkilöt, joilla oli diagnosoitu älyllinen kehitysvammaisuus, oli kuntoutusta saaneita henkilöitä yhteensä 119 300. Tämän ryhmän määrä on yli kaksinkertaistunut vuodesta 2015 vuoteen 2024. Esimerkiksi Kelan korvaamaa kuntoutuspsykoterapiaa sai viime vuonna lähes 66 000 iältään 16–67-vuotiasta henkilöä. Lasten ja nuorten määrä (alle 16-vuotiaat) Kelan kuntoutuspalveluissa oli 30 500 henkilöä.
Toiseksi yleisin kuntoutukseen hakeutumisen syy on tuki- ja liikuntaelinsairaudet, joiden perusteella kuntoutusta sai 16 900 henkilöä. Muita yleisiä sairauspääryhmiä olivat muun muassa hermoston sairaudet ja verenkiertoelinten sairaudet.
Kuntoutujista suurin osa oli lapsia, nuoria tai nuoria aikuisia
Vuonna 2024 uusien kuntoutujien keski-ikä oli 36 vuotta ja mediaani-ikä 33 vuotta. Nuorin neljännes oli alle 21-vuotiaita ja vanhin neljännes yli 52-vuotiaita.
– Kelan kuntoutuspsykoterapiasta on muodostunut tärkeä kokonaisuus esimerkiksi nuorten aikuisten mielenterveyden häiriöiden hoidossa, sanoo Kelan erikoistutkija Miika Vuori.
Nuorimpia kuntoutujia olivat vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen saajat, joiden mediaani-ikä oli 9 vuotta ja keski-ikä 17 vuotta. Yleisimmin saadut vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen muodot olivat puheterapia, fysioterapia ja toimintaterapia.
Mielenterveyden häiriöiden ja neurokehityksellisten oireyhtymien perusteella maksettujen Kelan etuuksien kustannukset ovat kasvaneet voimakkaammin nuoremmissa ikäryhmissä kuin vanhemmissa.
Lasten ja nuorten terapioissa korostuvat nimenomaan neurokehityksellisten oireyhtymien, kuten aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriön (ADHD), kehityksellisen kielihäiriön, monimuotoisen kehityshäiriön ja autismikirjon diagnoosit.
– Suomessa on juuri tullut voimaan lasten ja nuorten terapiatakuu. Sen yhtenä tärkeänä tavoitteena on vahvistaa perustason mielenterveyspalveluja sosiaali- ja terveydenhuollossa. Perusterveydenhuollossa asioivilla lapsilla ja nuorilla korostuvat kuitenkin ensisijaisesti erilaiset neurokehitykselliset oireyhtymät, mikä näkyy selvästi myös Kelan kuntoutuksessa. Itselleni on hyvin epäselvää, millä tavoin terapiatakuu vastaa nimenomaan tämän kohderyhmän lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä tarpeisiin, toteaa Vuori.
Lasten ja nuorten terapiatakuun kustannusten arvioidaan olevan vuositasolla noin 35 miljoonaa euroa. Kelan järjestämän vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen puhe- ja toimintaterapian kuntoutuskustannukset olivat alle 16-vuotiaiden ikäryhmässä vuonna 2024 noin 140 miljoonaa euroa.
– Lasten ja nuorten ADHD-diagnoosit ja tähän liittyvä ADHD-lääkkeiden käyttö etenkin pojilla on jo huolestuttavan yleistä. Vähäisemmälle huomiolle ovat jääneet esimerkiksi lasten kehityksellisiin oppimisvaikeuksiin liittyvät tuen tarpeet, joihin perheet hakevat apua Kelan kuntoutustilastojen mukaan. Kelan kuntoutuksen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja täydentävästä roolista on muodostunut todella merkittävä neurokehityksellisten oireyhtymien kontekstissa, muistuttaa Vuori.
Lisätietoa
Yhteyshenkilöt
Miika VuorierikoistutkijaKela
Puh:020 634 1790etunimi.sukunimi@kela.fiKelan viestintäKelan viestinnän mediapuhelin palvelee arkisin klo 9–16. Numerossa ohjaamme haastattelupyyntöjä asiantuntijoillemme. Voit jättää haastattelupyynnön myös sähköpostitse.
Puh:020 634 7745viestinta@kela.fiKansaneläkelaitos (Kela) hoitaa Suomen sosiaaliturvaan kuuluvien perusturvaa eri elämäntilanteissa.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Kela/FPA
I Finland har nya läkemedel inom öppenvården nästan utan undantag tagits i bruk om de tillför mervärde jämfört med tidigare behandlingar16.6.2026 06:00:00 EEST | Pressmeddelande
Under de senaste cirka tio åren har över 200 nya läkemedelssubstanser tagits i bruk i Finland, vilket är en betydande del av de läkemedelssubstanser som fått försäljningstillstånd i Europa. Takten har dock avtagit under de senaste åren. Cancerläkemedel tas i bruk oftare än andra läkemedel, särläkemedel däremot mer sällan. Endast hälften av alla nya läkemedel tillför mervärde jämfört med tidigare behandlingar.
Suomessa on otettu uudet avohoidon lääkkeet käyttöön lähes poikkeuksetta, jos niistä on lisähyötyä aiempiin hoitoihin verrattuna16.6.2026 06:00:00 EEST | Tiedote
Läs meddelandet på svenska (fpa.fi). Suomessa on otettu viimeisen noin kymmenen vuoden aikana käyttöön yli 200 uutta lääkeainetta, mikä on merkittävä osa Euroopassa myyntiluvan saaneista. Käyttöönotto on kuitenkin hidastunut viime vuosina. Syöpälääkkeitä otetaan käyttöön muita lääkkeitä useammin ja harvinaislääkkeitä harvemmin. Vain puolet kaikista uusista lääkkeistä tuo lisähyötyä aiempiin hoitoihin nähden.
Riksdagen har godkänt ändringar som gör handläggningen av FPA:s förmåner klarare15.6.2026 12:41:10 EEST | Pressmeddelande
Riksdagen har godkänt lagändringar som skapar större klarhet i handläggningen av FPA:s förmåner och gör förfarandet i anslutning till olika förmåner mer enhetligt. Ändringarna gäller flera av de förmåner som FPA betalar ut.
Eduskunta hyväksyi muutokset, jotka selkeyttävät Kelan etuuksien käsittelyä15.6.2026 12:41:10 EEST | Tiedote
Läs meddelandet på svenska (fpa.fi). Eduskunta on hyväksynyt lakimuutoksia, joilla selkeytetään Kelan etuuksien käsittelyä ja yhdenmukaistetaan eri etuuksiin liittyviä menettelytapoja. Muutokset koskevat useita Kelan maksamia etuuksia.
Mearrádusat ja reivvet oidnojit dál maiddái sámegielat áššiiddikšunbálvalusas / Miärádâsah já reeivah uáinojeh tääl meid sämikielâlii ášástâllâmpalvâlusâst / Tuʹmmstõõǥǥ da ǩeeʹrj kuâsttje ååʹn še sääʹmǩiõllsaž äʹššeemkääzzkõõzzâst15.6.2026 10:03:40 EEST | Tiedote
Kela mearrádusat ja reivvet leat dán rádjai oidnon áššehassii dušše suomagielat OmaKelas ja ruoŧagielat MittFPA:s. Dál dat oidnojit maiddái sámegielat MuKela- ja MuuKela-áššiiddikšunbálvalusas. Kela miärádâsah já reeivah láá taan räi oinum äššigâsân tuš suomâkielâlii OmaKelast já ruotâkielâlii MittFPA:st. Tääl toh uáinojeh meid sämikielâlii MuKela- já MuuKela-ášástâllâmpalvâlusâin. Kela tuʹmmstõõǥǥ da ǩeeʹrj liâ tän räjja kuâsttjam äʹššniiʹǩǩid tåʹlǩ lääʹddǩiõllsaž OmaKelast da ruõccǩiõllsaž MittFPA:st. Ååʹn tõk kuâsttje še MuKela- da MuuKela- äʹššeemkääzzkõõzzin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme