Mielenterveyden häiriöt ja neurokehitykselliset oireyhtymät ovat Kelan kuntoutukseen hakeutumisen yleisin syy – vuonna 2024 kuntoutuksen aloittaneiden mediaani-ikä oli 33 vuotta
Vuonna 2024 yli 70 prosenttia kaikista kuntoutujista sai kuntoutusta mielenterveyden häiriöiden ja neurokehityksellisten oireyhtymien perusteella. Tiedot selviävät Kelan kuntoutustilastosta 2024.

Vuonna 2024 Kelan järjestämää kuntoutusta sai 171 900 henkilöä. Kuntoutujien määrä väheni 0,4 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Ammatillista kuntoutusta saavien määrä väheni selvästi edelliseen vuoteen verrattuna, sillä nuoren ammatillisen kuntoutuksen Nuotti-valmennusta sai vuonna 2024 huomattavasti pienempi määrä nuoria kuin aiempina vuosina.
Kuntoutusetuuksia maksettiin vuonna 2024 yhteensä 769 miljoonaa euroa, mikä oli 1,4 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Kuntoutuspalvelukustannukset olivat 528 miljoonaa euroa eli 69 prosenttia kustannuksista. Kuntoutusrahaa maksettiin 242 miljoonaa euroa.
Mielenterveyden häiriöt ja neurokehitykselliset oireyhtymät ovat Kelan kuntoutukseen hakeutumisen yleisin syy. Vuonna 2024 niiden perusteella kuntoutusta sai 123 700 henkilöä eli yli 70 prosenttia kaikista kuntoutujista. Kun ryhmästä jätetään pois henkilöt, joilla oli diagnosoitu älyllinen kehitysvammaisuus, oli kuntoutusta saaneita henkilöitä yhteensä 119 300. Tämän ryhmän määrä on yli kaksinkertaistunut vuodesta 2015 vuoteen 2024. Esimerkiksi Kelan korvaamaa kuntoutuspsykoterapiaa sai viime vuonna lähes 66 000 iältään 16–67-vuotiasta henkilöä. Lasten ja nuorten määrä (alle 16-vuotiaat) Kelan kuntoutuspalveluissa oli 30 500 henkilöä.
Toiseksi yleisin kuntoutukseen hakeutumisen syy on tuki- ja liikuntaelinsairaudet, joiden perusteella kuntoutusta sai 16 900 henkilöä. Muita yleisiä sairauspääryhmiä olivat muun muassa hermoston sairaudet ja verenkiertoelinten sairaudet.
Kuntoutujista suurin osa oli lapsia, nuoria tai nuoria aikuisia
Vuonna 2024 uusien kuntoutujien keski-ikä oli 36 vuotta ja mediaani-ikä 33 vuotta. Nuorin neljännes oli alle 21-vuotiaita ja vanhin neljännes yli 52-vuotiaita.
– Kelan kuntoutuspsykoterapiasta on muodostunut tärkeä kokonaisuus esimerkiksi nuorten aikuisten mielenterveyden häiriöiden hoidossa, sanoo Kelan erikoistutkija Miika Vuori.
Nuorimpia kuntoutujia olivat vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen saajat, joiden mediaani-ikä oli 9 vuotta ja keski-ikä 17 vuotta. Yleisimmin saadut vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen muodot olivat puheterapia, fysioterapia ja toimintaterapia.
Mielenterveyden häiriöiden ja neurokehityksellisten oireyhtymien perusteella maksettujen Kelan etuuksien kustannukset ovat kasvaneet voimakkaammin nuoremmissa ikäryhmissä kuin vanhemmissa.
Lasten ja nuorten terapioissa korostuvat nimenomaan neurokehityksellisten oireyhtymien, kuten aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriön (ADHD), kehityksellisen kielihäiriön, monimuotoisen kehityshäiriön ja autismikirjon diagnoosit.
– Suomessa on juuri tullut voimaan lasten ja nuorten terapiatakuu. Sen yhtenä tärkeänä tavoitteena on vahvistaa perustason mielenterveyspalveluja sosiaali- ja terveydenhuollossa. Perusterveydenhuollossa asioivilla lapsilla ja nuorilla korostuvat kuitenkin ensisijaisesti erilaiset neurokehitykselliset oireyhtymät, mikä näkyy selvästi myös Kelan kuntoutuksessa. Itselleni on hyvin epäselvää, millä tavoin terapiatakuu vastaa nimenomaan tämän kohderyhmän lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä tarpeisiin, toteaa Vuori.
Lasten ja nuorten terapiatakuun kustannusten arvioidaan olevan vuositasolla noin 35 miljoonaa euroa. Kelan järjestämän vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen puhe- ja toimintaterapian kuntoutuskustannukset olivat alle 16-vuotiaiden ikäryhmässä vuonna 2024 noin 140 miljoonaa euroa.
– Lasten ja nuorten ADHD-diagnoosit ja tähän liittyvä ADHD-lääkkeiden käyttö etenkin pojilla on jo huolestuttavan yleistä. Vähäisemmälle huomiolle ovat jääneet esimerkiksi lasten kehityksellisiin oppimisvaikeuksiin liittyvät tuen tarpeet, joihin perheet hakevat apua Kelan kuntoutustilastojen mukaan. Kelan kuntoutuksen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja täydentävästä roolista on muodostunut todella merkittävä neurokehityksellisten oireyhtymien kontekstissa, muistuttaa Vuori.
Lisätietoa
Yhteyshenkilöt
Miika VuorierikoistutkijaKela
Puh:020 634 1790etunimi.sukunimi@kela.fiKelan viestintäKelan viestinnän mediapuhelin palvelee arkisin klo 9–16. Numerossa ohjaamme haastattelupyyntöjä asiantuntijoillemme. Voit jättää haastattelupyynnön myös sähköpostitse.
Puh:020 634 7745viestinta@kela.fiKansaneläkelaitos (Kela) hoitaa Suomen sosiaaliturvaan kuuluvien perusturvaa eri elämäntilanteissa.

Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Kela/FPA
FPA:s fullmäktige hörde generaldirektör Lasse Lehtonen27.11.2025 10:08:32 EET | Pressmeddelande
FPA:s fullmäktige hörde FPA:s generaldirektör Lasse Lehtonen med anledning av hans senaste offentliga uttalanden och ledningssituationen inom FPA. Under mötet diskuterades också de riktlinjer som medför minskat distansarbete och som träder i kraft i början av året.
Kelan valtuutetut kuulivat pääjohtaja Lasse Lehtosta27.11.2025 10:08:32 EET | Tiedote
Kelan valtuutetut kuulivat Kelan pääjohtaja Lasse Lehtosta hänen viimeaikaisista julkisista ulostuloistaan ja Kelan johtamistilanteesta. Keskustelua käytiin myös lähityön lisäämiseen liittyvistä linjauksista, jotka tulevat voimaan alkuvuonna.
Kutsu mediatilaisuuteen 27.11.: Mira Nieminen vastaa median kysymyksiin26.11.2025 12:54:06 EET | Kutsu
Kelan valtuutettujen puheenjohtaja Mira Nieminen vastaa median kysymyksiin valtuutettujen kokouksen jälkeen 27.11. Teams-kokouksessa. Nieminen ei kommentoi asiaa ennen kokousta.
Muutos käytäntöön vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen terapiapalveluiden sopimuskauden vaihtuessa24.11.2025 14:18:26 EET | Tiedote
Kela kilpailuttaa vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen terapiat vuonna 2026, ja uusien sopimusten mukaiset terapiat alkavat 1.1.2027. Vaikka asiakkaan kuntoutuspäätöksessä nimetty palveluntuottaja ei saisi sopimusta uudelle sopimuskaudelle, voi palveluntuottaja halutessaan jatkaa asiakkaan terapiaa asiakkaan kuntoutuspäätöksen loppuun asti.
FPA:s chattbottar svarar nu också på frågor om sjukdagpenningar24.11.2025 13:03:22 EET | Pressmeddelande
Chattbottarna FPA-Folke och FPA-Kelpo kan nu också svara på frågor om FPA:s sjukdagpenningar. FPA:s chattbottar ger kunderna information om dagpenningar som betalas på grundval av arbetsoförmåga samt råd om ansökningsprocessen och om de bilagor som behövs för ansökan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme