Mielenterveyden häiriöt ja neurokehitykselliset oireyhtymät ovat Kelan kuntoutukseen hakeutumisen yleisin syy – vuonna 2024 kuntoutuksen aloittaneiden mediaani-ikä oli 33 vuotta
6.5.2025 06:00:00 EEST | Kela/FPA | Tiedote
Vuonna 2024 yli 70 prosenttia kaikista kuntoutujista sai kuntoutusta mielenterveyden häiriöiden ja neurokehityksellisten oireyhtymien perusteella. Tiedot selviävät Kelan kuntoutustilastosta 2024.
Vuonna 2024 Kelan järjestämää kuntoutusta sai 171 900 henkilöä. Kuntoutujien määrä väheni 0,4 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Ammatillista kuntoutusta saavien määrä väheni selvästi edelliseen vuoteen verrattuna, sillä nuoren ammatillisen kuntoutuksen Nuotti-valmennusta sai vuonna 2024 huomattavasti pienempi määrä nuoria kuin aiempina vuosina.
Kuntoutusetuuksia maksettiin vuonna 2024 yhteensä 769 miljoonaa euroa, mikä oli 1,4 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Kuntoutuspalvelukustannukset olivat 528 miljoonaa euroa eli 69 prosenttia kustannuksista. Kuntoutusrahaa maksettiin 242 miljoonaa euroa.
Mielenterveyden häiriöt ja neurokehitykselliset oireyhtymät ovat Kelan kuntoutukseen hakeutumisen yleisin syy. Vuonna 2024 niiden perusteella kuntoutusta sai 123 700 henkilöä eli yli 70 prosenttia kaikista kuntoutujista. Kun ryhmästä jätetään pois henkilöt, joilla oli diagnosoitu älyllinen kehitysvammaisuus, oli kuntoutusta saaneita henkilöitä yhteensä 119 300. Tämän ryhmän määrä on yli kaksinkertaistunut vuodesta 2015 vuoteen 2024. Esimerkiksi Kelan korvaamaa kuntoutuspsykoterapiaa sai viime vuonna lähes 66 000 iältään 16–67-vuotiasta henkilöä. Lasten ja nuorten määrä (alle 16-vuotiaat) Kelan kuntoutuspalveluissa oli 30 500 henkilöä.
Toiseksi yleisin kuntoutukseen hakeutumisen syy on tuki- ja liikuntaelinsairaudet, joiden perusteella kuntoutusta sai 16 900 henkilöä. Muita yleisiä sairauspääryhmiä olivat muun muassa hermoston sairaudet ja verenkiertoelinten sairaudet.
Kuntoutujista suurin osa oli lapsia, nuoria tai nuoria aikuisia
Vuonna 2024 uusien kuntoutujien keski-ikä oli 36 vuotta ja mediaani-ikä 33 vuotta. Nuorin neljännes oli alle 21-vuotiaita ja vanhin neljännes yli 52-vuotiaita.
– Kelan kuntoutuspsykoterapiasta on muodostunut tärkeä kokonaisuus esimerkiksi nuorten aikuisten mielenterveyden häiriöiden hoidossa, sanoo Kelan erikoistutkija Miika Vuori.
Nuorimpia kuntoutujia olivat vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen saajat, joiden mediaani-ikä oli 9 vuotta ja keski-ikä 17 vuotta. Yleisimmin saadut vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen muodot olivat puheterapia, fysioterapia ja toimintaterapia.
Mielenterveyden häiriöiden ja neurokehityksellisten oireyhtymien perusteella maksettujen Kelan etuuksien kustannukset ovat kasvaneet voimakkaammin nuoremmissa ikäryhmissä kuin vanhemmissa.
Lasten ja nuorten terapioissa korostuvat nimenomaan neurokehityksellisten oireyhtymien, kuten aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriön (ADHD), kehityksellisen kielihäiriön, monimuotoisen kehityshäiriön ja autismikirjon diagnoosit.
– Suomessa on juuri tullut voimaan lasten ja nuorten terapiatakuu. Sen yhtenä tärkeänä tavoitteena on vahvistaa perustason mielenterveyspalveluja sosiaali- ja terveydenhuollossa. Perusterveydenhuollossa asioivilla lapsilla ja nuorilla korostuvat kuitenkin ensisijaisesti erilaiset neurokehitykselliset oireyhtymät, mikä näkyy selvästi myös Kelan kuntoutuksessa. Itselleni on hyvin epäselvää, millä tavoin terapiatakuu vastaa nimenomaan tämän kohderyhmän lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä tarpeisiin, toteaa Vuori.
Lasten ja nuorten terapiatakuun kustannusten arvioidaan olevan vuositasolla noin 35 miljoonaa euroa. Kelan järjestämän vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen puhe- ja toimintaterapian kuntoutuskustannukset olivat alle 16-vuotiaiden ikäryhmässä vuonna 2024 noin 140 miljoonaa euroa.
– Lasten ja nuorten ADHD-diagnoosit ja tähän liittyvä ADHD-lääkkeiden käyttö etenkin pojilla on jo huolestuttavan yleistä. Vähäisemmälle huomiolle ovat jääneet esimerkiksi lasten kehityksellisiin oppimisvaikeuksiin liittyvät tuen tarpeet, joihin perheet hakevat apua Kelan kuntoutustilastojen mukaan. Kelan kuntoutuksen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja täydentävästä roolista on muodostunut todella merkittävä neurokehityksellisten oireyhtymien kontekstissa, muistuttaa Vuori.
Lisätietoa
Yhteyshenkilöt
Miika VuorierikoistutkijaKela
Puh:020 634 1790etunimi.sukunimi@kela.fiKelan viestintäKelan viestinnän mediapuhelin palvelee arkisin klo 9–16. Numerossa ohjaamme haastattelupyyntöjä asiantuntijoillemme. Voit jättää haastattelupyynnön myös sähköpostitse.
Puh:020 634 7745viestinta@kela.fiKansaneläkelaitos (Kela) hoitaa Suomen sosiaaliturvaan kuuluvien perusturvaa eri elämäntilanteissa.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Kela/FPA
Valfrihetsförsöket har förbättrat tillgången till läkarvård för personer i pensionsåldern, men försökets kunder skiljer sig från offentliga primärvårdens kunder10.4.2026 06:00:00 EEST | Pressmeddelande
Av de läkarbesök som personer i pensionsåldern gjorde i slutet av år 2025 genomfördes 67 000, alltså vart tolfte, som en del av valfrihetsförsöket. I början av försöket har tjänsterna använts mest av höginkomsttagande stadsbor som har använt privatläkare även tidigare. Också användningen av den offentliga primärvården verkar öka hos en del av dem som deltar i försöket, eftersom det begränsade urvalet undersökningar som ingår i försöket inte räcker till för att behandla alla besvär.
Valinnanvapauskokeilu on parantanut eläkeikäisten pääsyä lääkärin vastaanotolle, mutta kokeilun asiakkaat eroavat julkisen perusterveydenhuollon asiakkaista10.4.2026 06:00:00 EEST | Tiedote
Läs meddelandet på svenska (fpa.fi). Eläkeikäisten yleislääkärikäynneistä joka kahdestoista eli 67 000 toteutui osana valinnanvapauskokeilua loppuvuodesta 2025. Alkuvaiheessa kokeilussa ovat asioineet eniten hyvätuloiset kaupunkilaiset, joilla on aiempaa yksityistä palvelukäyttöä. Myös julkisen perusterveydenhuollon käyttö vaikuttaisi lisääntyvän osalla kokeilun käyttäjistä, sillä kokeilun rajattu tutkimusvalikoima ei riitä kaikkien vaivojen hoitoon.
Kela avaa saavutettavat tiedon visualisoinnin mallinsa muun julkishallinnon käyttöön9.4.2026 12:04:10 EEST | Tiedote
Kela on avannut kehittämänsä saavutettavat tiedon visualisoinnin ohjeet ja suunnittelumallit koko julkishallinnon hyödynnettäväksi. Uudet suomenkieliset ohjeet tukevat erityisesti tilasto- ja tutkimustiedon esittämistä verkkopalveluissa, ja ne on tarkoitettu käytettäväksi riippumatta organisaatiosta, työkalusta tai teknisestä toteutustavasta.
FPA:s utgifter för reseersättningar ökade – höjd moms och taxitaxa de främsta orsakerna9.4.2026 06:00:00 EEST | Pressmeddelande
År 2025 betalade FPA ut 364 miljoner euro i reseersättningar för sammanlagt 4,6 miljoner resor. Av resorna var 3,3 miljoner taxiresor. FPA:s taxitjänster fungerade väl i hela landet och endast en mycket liten bråkdel av taxiresorna fördröjdes eller uteblev.
Kelan matkakorvausmenot kasvoivat, taustalla etenkin arvonlisäveron ja taksitaksan korotukset9.4.2026 06:00:00 EEST | Tiedote
Läs meddelandet på svenska (fpa.fi). Kela maksoi vuonna 2025 matkakorvauksia 364 miljoonaa euroa yhteensä 4,6 miljoonasta matkasta. Matkoista 3,3 miljoonaa oli taksimatkoja. Kela-taksipalvelu toimi koko maassa hyvin, ja vain hyvin pieni murto-osa taksikyydeistä viivästyi tai jäi toteutumatta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme