Mielenterveyden häiriöt ja neurokehitykselliset oireyhtymät ovat Kelan kuntoutukseen hakeutumisen yleisin syy – vuonna 2024 kuntoutuksen aloittaneiden mediaani-ikä oli 33 vuotta
Vuonna 2024 yli 70 prosenttia kaikista kuntoutujista sai kuntoutusta mielenterveyden häiriöiden ja neurokehityksellisten oireyhtymien perusteella. Tiedot selviävät Kelan kuntoutustilastosta 2024.
Vuonna 2024 Kelan järjestämää kuntoutusta sai 171 900 henkilöä. Kuntoutujien määrä väheni 0,4 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Ammatillista kuntoutusta saavien määrä väheni selvästi edelliseen vuoteen verrattuna, sillä nuoren ammatillisen kuntoutuksen Nuotti-valmennusta sai vuonna 2024 huomattavasti pienempi määrä nuoria kuin aiempina vuosina.
Kuntoutusetuuksia maksettiin vuonna 2024 yhteensä 769 miljoonaa euroa, mikä oli 1,4 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Kuntoutuspalvelukustannukset olivat 528 miljoonaa euroa eli 69 prosenttia kustannuksista. Kuntoutusrahaa maksettiin 242 miljoonaa euroa.
Mielenterveyden häiriöt ja neurokehitykselliset oireyhtymät ovat Kelan kuntoutukseen hakeutumisen yleisin syy. Vuonna 2024 niiden perusteella kuntoutusta sai 123 700 henkilöä eli yli 70 prosenttia kaikista kuntoutujista. Kun ryhmästä jätetään pois henkilöt, joilla oli diagnosoitu älyllinen kehitysvammaisuus, oli kuntoutusta saaneita henkilöitä yhteensä 119 300. Tämän ryhmän määrä on yli kaksinkertaistunut vuodesta 2015 vuoteen 2024. Esimerkiksi Kelan korvaamaa kuntoutuspsykoterapiaa sai viime vuonna lähes 66 000 iältään 16–67-vuotiasta henkilöä. Lasten ja nuorten määrä (alle 16-vuotiaat) Kelan kuntoutuspalveluissa oli 30 500 henkilöä.
Toiseksi yleisin kuntoutukseen hakeutumisen syy on tuki- ja liikuntaelinsairaudet, joiden perusteella kuntoutusta sai 16 900 henkilöä. Muita yleisiä sairauspääryhmiä olivat muun muassa hermoston sairaudet ja verenkiertoelinten sairaudet.
Kuntoutujista suurin osa oli lapsia, nuoria tai nuoria aikuisia
Vuonna 2024 uusien kuntoutujien keski-ikä oli 36 vuotta ja mediaani-ikä 33 vuotta. Nuorin neljännes oli alle 21-vuotiaita ja vanhin neljännes yli 52-vuotiaita.
– Kelan kuntoutuspsykoterapiasta on muodostunut tärkeä kokonaisuus esimerkiksi nuorten aikuisten mielenterveyden häiriöiden hoidossa, sanoo Kelan erikoistutkija Miika Vuori.
Nuorimpia kuntoutujia olivat vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen saajat, joiden mediaani-ikä oli 9 vuotta ja keski-ikä 17 vuotta. Yleisimmin saadut vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen muodot olivat puheterapia, fysioterapia ja toimintaterapia.
Mielenterveyden häiriöiden ja neurokehityksellisten oireyhtymien perusteella maksettujen Kelan etuuksien kustannukset ovat kasvaneet voimakkaammin nuoremmissa ikäryhmissä kuin vanhemmissa.
Lasten ja nuorten terapioissa korostuvat nimenomaan neurokehityksellisten oireyhtymien, kuten aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriön (ADHD), kehityksellisen kielihäiriön, monimuotoisen kehityshäiriön ja autismikirjon diagnoosit.
– Suomessa on juuri tullut voimaan lasten ja nuorten terapiatakuu. Sen yhtenä tärkeänä tavoitteena on vahvistaa perustason mielenterveyspalveluja sosiaali- ja terveydenhuollossa. Perusterveydenhuollossa asioivilla lapsilla ja nuorilla korostuvat kuitenkin ensisijaisesti erilaiset neurokehitykselliset oireyhtymät, mikä näkyy selvästi myös Kelan kuntoutuksessa. Itselleni on hyvin epäselvää, millä tavoin terapiatakuu vastaa nimenomaan tämän kohderyhmän lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä tarpeisiin, toteaa Vuori.
Lasten ja nuorten terapiatakuun kustannusten arvioidaan olevan vuositasolla noin 35 miljoonaa euroa. Kelan järjestämän vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen puhe- ja toimintaterapian kuntoutuskustannukset olivat alle 16-vuotiaiden ikäryhmässä vuonna 2024 noin 140 miljoonaa euroa.
– Lasten ja nuorten ADHD-diagnoosit ja tähän liittyvä ADHD-lääkkeiden käyttö etenkin pojilla on jo huolestuttavan yleistä. Vähäisemmälle huomiolle ovat jääneet esimerkiksi lasten kehityksellisiin oppimisvaikeuksiin liittyvät tuen tarpeet, joihin perheet hakevat apua Kelan kuntoutustilastojen mukaan. Kelan kuntoutuksen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja täydentävästä roolista on muodostunut todella merkittävä neurokehityksellisten oireyhtymien kontekstissa, muistuttaa Vuori.
Lisätietoa
Yhteyshenkilöt
Miika VuorierikoistutkijaKela
Puh:020 634 1790etunimi.sukunimi@kela.fiKelan viestintäKelan viestinnän mediapuhelin palvelee arkisin klo 9–16. Numerossa ohjaamme haastattelupyyntöjä asiantuntijoillemme. Voit jättää haastattelupyynnön myös sähköpostitse.
Puh:020 634 7745viestinta@kela.fiKansaneläkelaitos (Kela) hoitaa Suomen sosiaaliturvaan kuuluvien perusturvaa eri elämäntilanteissa.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Kela/FPA
Bättre datarörlighet gynnar FPA:s kunder – ny arbetsgrupp ska främja informationsutbyte för att förebygga felaktiga utbetalningar och bidragsfusk19.6.2025 10:52:56 EEST | Pressmeddelande
Det är viktigt med förebyggande insatser för att minska felaktiga betalningar och bidragsfusk för att undvika att kunderna råkar ut för återkrav.
Tiedon liikkuvuus on Kelan asiakkaiden etu – työryhmä edistämään tiedonvaihtoa etuuksien virheellisten maksujen ja väärinkäytösten ehkäisemiseksi19.6.2025 10:52:56 EEST | Tiedote
Läs meddelandet på svenska (fpa.fi). Virheellisten maksujen ja etuuksien väärinkäytön vähentäminen ennakoivasti on tärkeää, koska takaisinperintä on asiakkaan kannalta ikävää.
Utlåtande av FPA: det nya allmänna stödet gör arbetslöshetsförmånerna begripligare19.6.2025 10:03:56 EEST | Pressmeddelande
FPA understöder den reform av den social tryggheten som regeringen föreslår. I den första fasen av reformen slås arbetsmarknadsstödet och grunddagpenningen samman till ett allmänt stöd för arbetslösa. FPA betonar att lagberedningen för det allmänna stödets nästa fas bör fortsätta ännu under denna valperiod.
Kelan lausunto: uusi yleistuki selkeyttää työttömyystukia19.6.2025 10:03:56 EEST | Tiedote
Läs meddelandet på svenska (fpa.fi). Kela kannattaa hallituksen esitystä yleistuesta, jonka mukaan työmarkkinatuki ja peruspäiväraha on tarkoitus yhdistää yhdeksi työttömän yleistueksi. Kela korostaa, että yleistuen seuraavan vaiheen lainvalmistelua tulisi jatkaa vielä tällä vaalikaudella.
Ny möjlighet för personer som fyllt 65 år – samma pris för allmänläkarbesök inom den privata och den offentliga hälso- och sjukvården från september19.6.2025 09:06:12 EEST | Pressmeddelande
Från och med 1.9.2025 kan personer som har fyllt 65 år besöka en allmänläkarmottagning inom den privata hälso- och sjukvården till ett pris som motsvarar den klientavgift som tas ut inom den offentliga primärvården. En förutsättning är att läkaren har gått med i det så kallade valfrihetsförsöket. Försöket omfattar över en femtedel av Finlands befolkning.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme