Pohjoismainen paviljonki esittelee viisi kehotetta tulevaisuuden arkkitehtuurille Venetsian 19. arkkitehtuurinäyttelyssä

Pohjoismainen paviljonki esittelee Venetsian 19. kansainvälisessä arkkitehtuurinäyttelyssä esitystaiteilija Teo Ala-Ruonan uuden teoksen Industry Muscle: Five Scores for Architecture. Asettumalla vuoropuheluun Sverre Fehnin paviljongin kanssa näyttely kutsuu tutkimaan modernia rakennettua ympäristöä transkehon näkökulmasta ja pohtimaan, miten arkkitehtuuri voisi vastata ekologiseen ja yhteiskunnalliseen murrokseen. Teos yhdistää arkkitehtuuria, esitystaidetta ja installaatiota, ja se toteutetaan monialaisessa työryhmässä. Näyttelyn ytimessä ovat viisi “scorea” – kehotetta – jotka antavat kipinän arkkitehtuurin uudelleen kuvitteluun: 

• Epäpuhtaus: kyseenalaista modernille arkkitehtuurille ja elämäntavalle ominainen puhtauden ihanne.  

• Luokittelujen purkaminen: haasta luokitteluun ja erotteluun perustuvia käytänteitä rakennetussa ympäristössä. 

• Performanssi: huomioi, miten arkkitehtuuri ja tilat muokkaavat sukupuoleen ja identiteettiin liittyviä arkielämän esityksiä. 

• Teknokeho:  tunnista, että keho ja rakennus elävät vuorovaikutuksessa ja pyri antamaan kehoille itsemääräämisoikeus. 

• Uudelleenkäyttö:  tarkastele transkehoa esimerkkinä uudelleenkäytöstä ja ekologisen ajattelun välineenä.  

Arkkitehti Kaisa Karvisen kuratoima Industry Muscle: Five Scores for Architecture asettuu vuoropuheluun vuonna 1962 valmistuneen, ikonisen Pohjoismaisen paviljongin kanssa. Se kutsuu kävijät mukaan harjoitukseen, jossa modernin arkkitehtuurin taustaoletukset läpivalaistaan transkokemuksen kautta. Biennaalin pääkuraattorin Carlo Rattin sanoin: “Kun vakiintuneet järjestelmät alkavat pettää, tarvitaan uudenlaisia ajattelutapoja.” 

”Modernismin suunnittelutyökalut, kuten Le Corbusierin Modulor Man, perustuivat standardoituun kuvaan ihmiskehosta. Ne auttoivat luomaan toimivia ja esteettisiä tiloja, mutta sulkivat samalla pois kehojen ja kokemusten moninaisuuden. Moderni arkkitehtuuri on myös suunniteltu aikana, jolloin uskottiin fossiilisten polttoaineiden rajattomuuteen. Ekologisen kriisin aikakaudella on aiheellista kysyä, millaisten oletusten varaan arkkitehtuurimme rakentuu ja miten löytää uusia tapoja lähestyä ja juhlia modernia rakennettua ympäristöä”, pohtii kuraattori Kaisa Karvinen. 

“Näyttelyssä arkkitehtuuria lähestytään esitystaiteen ja taiteellisen tutkimuksen keinoin. Näyttely ehdottaa, että toisenlainen tapa tarkastella rakennuttua ympäristöä löytyy suhteestamme kehoon.  Näyttelyssä tarkastelemme arkkitehtuuria transkehon kokemuksen kautta. Transkehon kautta tulevat kyseenlaiseksi arkkitehtuuriin piiloutuneet ideaalit, kuten arkkitehtuurin suhde sukupuoleen tai fossiilisiin polttoaineisiin”, hän lisää.  

"Industry Muscle ehdottaa arkkitehtuurimallia, joka pohjautuu taiteelliseen praktiikkaani ja kokemukseeni sekä transihmisenä että esitystaiteilijana, joka käyttää kehoa tutkimuksen välineenä. Työ tutkii, kuinka käsitykset kehosta ovat muovautuneet fossiilikulttuurin vaikutuksesta modernissa arkkitehtuurissa. Pohjoismainen paviljonki tarjoaa poikkeuksellisen kiehtovan kontekstin näiden teemojen tutkimiselle yhdessä taiteellisen työryhmän kanssa", toteaa taiteilija Teo Ala-Ruona. 

Installaatio

Jokaiselle näyttelyyn luodulle kehotteelle (score) on oma tilallinen ehdotuksensa Paviljongissa. Nämä lavastaja-taitelija Teo Paaerin rakentamat veistokset hyödyntävät kierrätettyjä materiaaleja, kuten savea, betonia ja terästä. Finlandia-talon remontin yhteydessä poistetut julkisivumarmorit ja vanha urheiluauto saavat uuden käyttötarkoituksen veistoksissa. Osana installaatiota nähdään kuvataiteilija Venla Heleniuksen video ja graafisen suunnittelijan Kiia Beilinsonin typografisia maalauksia. Äänitaiteilija Tuukka Haapakorven ääniteos kuljettaa katsojaa erilaisten ihmisen ja koneen metamorfoosien kautta tilasta toiseen. 

Esitys

Esitystaiteelle ominaiset työskentelytavat ovat toimineet Industry Muscle -näyttelyn tekemisen lähtökohtana. Näyttelyn yhteydessä nähtävät kestolliset esitykset kääntävät koettua rakennettua ympäristöä kehojen kielelle. Kierrätystekstiileistä valmistettu puvustus sitoo yhteen näyttelyn video- ja kuvamateriaalia sekä värimaailmaa. Esitykset on luotu Teo Ala-Ruonan, dramaturgi Even Minnin, äänisuunnittelija Tuukka Haapakorven sekä esiintyjien Kid Kokkon, Caroline Suinnerin ja Romeo Roxman Gattin yhteistyönä. Puvustuksesta vastaa muotisuunnittelija Ervin Latimer. Kestolliset esitykset järjestetään Biennaalin avajaispäivien aikana 8.5., 9.5. ja 10.5. kello 15. 

Essee

Näyttelyn yhteydessä julkaistava Ala-Ruonan ja arkkitehti A.L. Hun dialogissa kirjoittama essee Bodytopian Architecture taustoittaa näyttelyn teoreettista perustaa. Essee vie lukijan taiteellisen tutkimuksen lähteiden äärelle yhdistäen trans- ja arkkitehtuuriteoriaa sekä ekologista ajattelua. Lue essee täällä

Pohjoismainen paviljonki 

Pohjoismainen paviljonki on Suomen, Norjan ja Ruotsin yhteisomistuksessa. Maat vastaavat näyttelyistä vuorovuosittain. Suomen vuoro on joka kuudes vuosi eli seuraavan kerran vuonna 2030. Vuoden 2025 näyttelyn tuotannosta vastaa Suomen Arkkitehtuuri- ja designmuseo yhteistyössä Ruotsin ArkDesin ja Norjan kansallismuseon kanssa. Näyttelyn komissaarina toimii Carina Jaatinen yhteistyössä Karin Nilssonin (ArkDes) ja Yngvill Aagaard Sjöösten (Norjan kansallismuseo) kanssa. Arkkitehtuuri- ja designmuseon kuratoriaaliseen työryhmään kuuluvat kuraattori Kaisa Karvinen ja kuratoriaalinen neuvonantaja Suvi Saloniemi. 

Hanketta ovat tukeneet Opetus- ja kulttuuriministeriö, Ulkoministeriö ja Suomen kulttuurirahasto.  

Industry Muscle: Five Scores for Architecture 
Pohjoismainen paviljonki, Giardinin puisto, Venetsia 
19. Kansainvälinen arkkitehtuurinäyttely – La Biennale di Venezia 10.5.–23.11.2025

Mediakuvat

Lataa mediakuvia täällä