Uudet professorit esittäytyivät juhlaluennoilla 7.5.2025
Jyväskylän yliopiston uudet professorit esittäytyivät keskiviikkona 7.5.2025. Juhlaluentonsa pitivät taloustieteen professori Mika Haapanen, kognitiivisen neurotieteen professori Piia Astikainen, kansainvälisen kehitystutkimuksen professori Tiina Kontinen sekä aivojen kehityksen professori Jan Kujala.
Embargo 7.5.2025 klo 14.
Tallenne juhlaluennoista tulee nähtäville yliopiston Moniviestimeen.
Mika Haapanen: Onko koulutus kannattava investointi?
Mika Haapanen tarkasteli, mitä taloustieteessä tarkoitetaan koulutusinvestoinnin kannattavuudella. Lähtökohta on teoreettisessa mallissa, jossa yksilö puntaroi koulutukseen liittyviä kustannuksia ja hyötyjä, ottaen huomioon tulevaisuuden arvottamisen ja oman kyvykkyytensä. Haapanen pohti, miksi koulutus voi olla keskimäärin kannattava investointi, mutta ei kaikille tai kaikissa tilanteissa. Hän esitteli myös empiirisiä tutkimustuloksia, jotka käsittelevät koulutuksen vaikutuksia työmarkkinamenestykseen, mielenterveyteen ja terveyteen yleisemmin.
”Koulutuksella on myönteisiä vaikutuksia ansiokehitykseen, mutta koulutusinvestoinnin aikana ansiot voivat laskea ja siirtymävaiheissa mielenterveys voi horjua,” Haapanen kertoi.
Näkökulma on pääasiallisesti yksilön päätöksenteossa, mutta se auttaa ymmärtämään koulutuspoliittisten investointien vaikutuksia myös yhteiskunnan näkökulmasta.
Piia Astikainen: Oppivat ja muovautuvat aivot vuorovaikutuksessa
Ihmisaivot kykenevät tekemään tarkasti ja nopeasti havaintoja toisten ihmisten kasvonilmeistä, mikä auttaa vuorovaikutuksen säätelyssä.
Aivojen sähköisen aktiivisuuden tutkiminen paljastaa kasvohavainnon varhaisia ja esitietoisia vaiheita. Havaintotoiminnot voivat häiriintyä surun tai fyysisen kivun vuoksi, kun taas akuutissa masennuksessa aivojen reaktiot surullisiin kasvoihin voimistuvat. Viime aikoina Astikaisen ryhmä on tutkinut ihmisten välistä vuorovaikutusta aivotutkimuslaboratoriossa ja erityisesti masennuksen ja yksinäisyyden aivotoimintaa muovaavia mekanismeja.
Kasvojen näkeminen ja vuorovaikutus voivat myös edistää oppimista ja aivojen positiivista muovautuvuutta. Tällä hetkellä tutkimusryhmä selvittää, voiko ihmisten välinen sosiaalinen vuorovaikutus tai AI-pohjainen avatar edistää vieraan kielen oppimista. Astikainen odottaa innolla tuloksien valmistumista: ”On kiinnostavaa nähdä, tehostuuko myös ääntämisen oppiminen ja synkronoituuko aivotoiminta ääntämistä opettavan tuutorin ja oppijan välillä, kuten oletamme.”
Tiina Kontinen: Kansalaisyhteiskunta kehitystutkimuksen kohteena
Kansainvälinen kehitystutkimus analysoi yhteiskunnallisia muutoksia globaalin etelän, oikeudenmukaisuuden ja kehitysinterventioiden lähtökohdista. Luennollaan Kontinen eritteli kolme näkökulmaa kansalaisyhteiskuntaan.
Tavallisten kansalaisten jokapäiväinen osallistuminen erilaisiin ryhmiin luo perustan yhteiselle ongelmanratkaisulle ja yhteisöllisyydelle. Kansalaisjärjestöt puolestaan työskentelevät pitkäjänteisesti ja suunnitelmallisesti jonkin asian parantamiseksi. Kansalaisyhteiskunnan tila taas viittaa valtion asettamiin reunaehtoihin, jotka määrittävät kuinka vapaasti ja millaisten teemojen ympärillä kansalaiset voivat yhdessä toimia.
”Kansalaisyhteiskuntatoimintaa rajoittava lainsäädäntö, hankaloittava byrokratia, tekaistut rikossyytökset sekä kansalaisjärjestöjen ja aktivistien mustamaalaaminen ovat tavallisia kehityksen esteitä esimerkiksi monissa Afrikan valtioissa. Valitettavasti ne kuulostavat yhä tutuimmilta myös demokratiaa ja ihmisoikeuksia korostaneessa globaalissa pohjoisessa”, Kontinen pohti.
Jan Kujala: Magnetoenkefalografian multiversumi
Aivokuvantamismenetelmät ja etenkin magnetoenkefalografia (MEG) mahdollistavat aivojen toiminnan laaja-alaisen tarkastelun erittäin hyvällä aikatarkkuudella. MEG:lla mitatut signaalit sisältävät valtavasti tietoa yksittäisten aivoalueiden toiminnasta, aivojen tilasta sekä eri aivoalueiden välisistä yhteyksistä.
Jan Kuvaili puheenvuorossaan, miten kehittyneiden analyysimenetelmien avulla on mahdollista saada MEG-signaalien perusteella rikasta tietoa käyttäytymisen ja kognitiivisten toimintojen hermostollisesta perustasta. Hän toi esiin, miten tätä tietoa voidaan hyödyntää kokonaisvaltaisemmin ymmärtääksemme paremmin normaalia aivotoimintaa, aivotoiminnan yksilöllisiä piirteitä sekä aivotoiminnan muutoksia harjoittelun seurauksena. Kujala kertoi myös, miten magnetoenkefalografiaa voidaan hyödyntää eri aivosairauksien diagnostiikan edistämisessä.
https://www.jyu.fi/fi/tapahtumat/uusien-professoreiden-juhlaluennot
Yhteyshenkilöt
Liisa Harjulaviestintäpäällikkö
Puh:040 805 4403viestinta@jyu.fiJyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Väitös: Julkisen sektorin IT-hankkeet kaatuvat usein rakenteellisiin ongelmiin - ratkaisuna modulaariset järjestelmät ja läpinäkyvyyden lisääminen17.12.2025 12:00:00 EET | Tiedote
Reetta-Kaisa Kukkonen selvitti väitöstutkimuksessaan, etteivät julkisen sektorin IT-hankkeiden ongelmat johdu teknisen osaamisen puutteesta, vaan hallinnon rakenteellisista ongelmista. Siiloutuminen, tiedonkulun katkokset ja jäykät hankintakäytännöt johtavat hankintoihin, joissa järjestelmistä tulee helposti jäykkiä, vaikeasti muokattavia ja kalliita ylläpitää. Ratkaisuksi Kukkonen esittää modulaarisempiä järjestelmiä ja hankintatiedon suurempaa läpinäkyvyyttä.
Jyväskylän yliopisto sai lähes 300 000 euroa kahteen kognitiivista turvallisuutta ja kriisinkestävyyttä tukevaan hankkeeseen17.12.2025 08:00:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunta sai lähes 300 000 euroa rahoitusta kahteen yhteiskunnallista kriisinkestävyyttä ja kognitiivista turvallisuutta tukevaan hankkeeseen. Hankkeissa kehitetään nuorille tarkoitettu digitaalinen peli sekä rakennetaan suomen kokonaisturvallisuutta tukeva kognitiivisen turvallisuuden barometri. Hankkeita rahoittavat NordForsk ja Maanpuolustuksen tieteellinen neuvottelukunta (MATINE).
Uusi koneoppimismalli ennustaa proteiinien sitoutumisen kultananoklustereihin – mahdollistaa uuden sukupolven biolääketieteellisten nanomateriaalien kehittämisen17.12.2025 07:05:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston Nanotiedekeskuksen tutkijat ovat kehittäneet edistyksellisen laskennallisen mallin, joka voi nopeuttaa nanomateriaalien käyttöä biolääketieteellisissä sovelluksissa. Tutkimuksessa esiteltiin ensimmäinen yleistettävissä oleva koneoppimisen malli, joka pystyy ennustamaan proteiinien vuorovaikutuksen kultananoklusterien kanssa. Näitä materiaaleja käytetään laajasti biolääketieteen kuvantamisessa, biosensoreissa ja kohdennetussa lääkeannostelussa.
Pitkäaikainen liikunta suojaa metaboliselta oireyhtymältä, mutta aloittaminen kannattaa myös myöhemmin17.12.2025 06:30:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston pitkittäistutkimuksen mukaan läpi aikuisuuden liikunnallisesti aktiiviset henkilöt kärsivät selvästi harvemmin metabolisesta oireyhtymästä kuin ne, jotka liikkuvat vähän. Liikunta, erityisesti lihaskuntoharjoittelu, myöhäisaikuisuuden alussa voi kuitenkin lieventää aikaisemmasta liikkumattomuudesta aiheutuneita riskejä. Tutkijat korostavat, ettei koskaan ole liian myöhäistä aloittaa liikkumista.
Kävelyvaikeudet eivät estä liikkumista - myös hidas kävely voi rasittaa iäkästä henkilöä16.12.2025 13:00:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston tuore tutkimus osoittaa, että hidas kävely voi tuntua raskaalta iäkkäille henkilöille, vaikka se ei näy aktiivisuusmittareissa. Kävelyvaikeudet vaikuttavat ennen kaikkea kävelynopeuteen, mutta eivät välttämättä lyhennä kävelyn kestoa. Tutkija kannustaa jatkamaan kävelyä omaan tahtiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme