Etla: EU-maiden yhteisiä puolustushankintoja on mahdollista tehdä ilman uutta yhteisvelkaa
7.5.2025 13:00:00 EEST | Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA | Tiedote
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tänään eduskunnan suurelle valiokunnalle antaman lausunnon mukaan EU:n yhteisvelkaa esitetään jälleen poikkeuksellisena ja väliaikaisena ratkaisuna, vaikka kyse on unionissa vakiintuneesta toimintatavasta. Etla muistuttaa, että EU:n SAFE-välineen edellyttämiä yhteisiä puolustushankintoja on mahdollista tehdä myös hallitusten välisesti, ilman EU:hun luotavaa uutta yhteisvelkarakennetta. Suuri valiokunta on pyytänyt lausuntoja valtioneuvoston selvityksestä koskien EU:n ReArm Europe -suunnitelmaa.

Eurooppalaisen puolustuksen vahvistaminen on välttämätöntä nykyisessä poikkeuksellisessa turvallisuustilanteessa, katsoo Etla. ReArm Europe -suunnitelmalla unioni pyrkii Euroopan oman puolustuksen vahvistamiseen, mutta suunnitelmassa on kuitenkin puutteita, arvioi Etlan lausunnon laatinut ennustepäällikkö VTT Päivi Puonti.
Puutteet koskevat Puontin mukaan puolustuksen valkoiseen kirjaan perustuvia ehdotuksia ns. SAFE-rahoitusvälineestä.
-Yhdessä SAFE-väline ja EU:n finanssipolitiikan sääntöjen poikkeuslauseke mahdollistavat EU-maiden lisävelkaantumisen ilman selkeitä kannusteita kasvattaa sotilaallista suorituskykyä. Kannustimet nimenomaan sotilaallisen puolustuskyvyn lisäämiseen pitäisi olla ReArm Europe -suunnitelman ensisijainen tavoite, toteaa Puonti.
Etla huomauttaa lausunnossaan, että EU:n yhteisvelka esitetään jälleen poikkeuksellisena ja väliaikaisena ratkaisuna, vaikka kyse on EU:ssa vakiintuvasta toimintatavasta (RRF, SURE, SAFE). Yhä useammin tarpeelliseksi katsottuja menokohteita rahoitetaan jäsenmaiden yhteisvelalla, kun vaihtoehtona olisi kansallisen finanssipoliittisen liikkumavaran luonti julkista taloutta sopeuttamalla.
Valtioneuvosto tukee yhteistä rahoitusvälinettä - ja on ottamassa sieltä lainaa
Suomen kanta ReArm Europe-suunnitelmaan on myönteinen. Valtioneuvosto pitää välttämättömänä, että Euroopan puolustuskykyä vahvistetaan nopeasti ja on siksi myös avoin erilaisille rahoitusratkaisuille.
-On kuitenkin epäselvää, mitä tarkoittaa Suomen kokonaisetu, jonka perusteella valtioneuvosto pitää SAFE-instrumentin yhteisvelkaa Suomelle tarkoituksenmukaisempana kuin kansallista, markkinaehtoista velkarahoitusta, jonka käytöstä voidaan päättää kansallisesti, ja joka on ainakin toistaiseksi edullisempaa ja hallinnollisesti kustannustehokkaampaa, Puonti toteaa lausunnossa.
SAFE-rahoitusvälineellä tarkoitetaan 150 miljardin euron EU:n yhteisvelkaa, jonka komissio lainaisi eteenpäin halukkaille jäsenmaille. EU:n yhteisvelka on kansallista edullisempaa Italialle, Espanjalle ja Ranskalle, kun taas Suomi saa edelleen itse edullisempaa velkaa markkinoilta.
Päivi Puonti perääkin tarkempaa julkista keskustelua rahoitusvälineestä, koska SAFE-instrumentin edellyttämiä yhteishankintoja on mahdollista tehdä myös hallitusten välisesti, ja niitä voidaan edistää EU:ssa ilman uutta yhteisvelkarakennetta.
-Valtioneuvoston selvityksen ja sen taustamateriaalien perusteella vaikuttaa siltä, että suurin taloudellinen kannuste Suomelle syntyy siitä, että SAFE-instrumentin yhteisvelalla rahoitettuja menoja ei lueta EU:n finanssipolitiikan sääntöihin. Yhteisvelan vaihtoehtona olisivat kuitenkin vapaaehtoiset yhteishankinnat, kansallisten toimien tehokas koordinointi sekä julkisen talouden lisäsopeutukset.
Koko Etla-lausunto valtioneuvoston selvityksestä (ReArm Europe -suunnitelma) eduskunnan suurelle valiokunnalle (E 21 /2025 vp) on luettavissa mm. Etlan verkkosivuilla sekä tämän tiedotteen liitteenä.
Yhteyshenkilöt
Päivi PuontiEnnustepäällikkö, ETLA
Puh:050 534 3536paivi.puonti@etla.fiTytti SulanderViestintäjohtaja, ETLA
Puh:040-505 1241tytti.sulander@etla.fiKuvat

Liitteet
Linkit
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI
09 609 900
http://www.etla.fi
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Suomi vajosi viisi sijaa IMD:n kilpailukykyvertailussa – sijoitus heikoin sitten vuoden 20163.7.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Suomi sijoittui tänä vuonna vasta sijalle 19 IMD:n kansainvälisessä kilpailukykyvertailussa. Pudotusta viime vuodesta tapahtui peräti viisi sijaa. Sijoituksen aleneminen on huomattavan suuri, ja Suomen sijoitus on nyt vuosien 2013–2016 tasolla. Sijoitus heikkeni vertailun kaikilla osa-alueilla, mutta eniten sijoitusta painoi yritysten suorituskyky. Kärkipaikan vertailussa otti tänä vuonna Singapore, toisena oli Hongkong ja kolmantena Sveitsi. Etla on IMD:n yhteistyökumppani Suomessa.
Etla: Suomi poikkeuksellinen alisuoriutuja tavaraviennissä – osuus maailmanmarkkinoilla puolittunut30.6.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Suomen osuus maailman tavaraviennin kokonaisarvosta on pudonnut 0,72 prosentista 0,35 prosenttiin vuosina 2002–2024, selviää Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimuksesta. Toisin kuin useimmat muut vanhat teollisuusmaat, Suomi ei ole onnistunut kompensoimaan heikentynyttä viennin suorituskykyään kysynnän kannalta suotuisalla tuotevalikoimalla. Näiden tekijöiden yhteisvaikutuksesta Suomen viennin markkinaosuus on alentunut toiseksi eniten tutkimuksessa vertailtujen 42 maan joukossa.
Aki Kangasharju ja Tero Kuusi: Näin yritysveron tuotto maksimoidaan22.6.2026 05:00:00 EEST | Tiedote
Yhteisöverojen tulossa olevaa kevennystä kritisoidaan, koska sen pelätään vähentävän verotuottoja. Pelko kohdistuu väärään kohtaan. Verotulojen kannalta olennaisempaa on, paljonko yritykset pystyvät tekemään voittoja, kuin se, peritäänkö veronalaisista voitoista veroa 18 vaiko 20 prosenttia. Veroprosentti pitäisi asettaa niin, että sillä maksimoidaan yritysten voitontekokyky eikä staattisesti arvioitu verotulojen määrä, kirjoittavat tuoreessa Etla-kolumnissa toimitusjohtaja Aki Kangasharju ja tutkimusjohtaja Tero Kuusi.
Tuore tutkimus: Nelipäiväinen työviikko leikkaisi vientituloja miljardeilla, kiky-sopimus toi maltillista kasvua15.6.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Siirtyminen nelipäiväiseen työviikkoon ilman työaikaa kompensoivaa tuottavuuden kasvua leikkaisi Suomen metsä- ja terästeollisuuden vientituloja neljässä vuodessa jopa 2,4 miljardia euroa, selviää Etlan, VATTin ja Aalto-yliopiston tutkijoiden tuoreesta tutkimuksesta. Erityisesti pääomavaltaisessa vientiteollisuudessa lyhyemmän työajan mahdolliset tuottavuushyödyt ovat tutkijoiden mukaan epätodennäköisiä tuotantoteknologian jäykkyyden vuoksi. Sitä vastoin vuosina 2017–2019 Suomessa toteutettu kilpailukykysopimus onnistui tavoitteessaan parantaa kustannuskilpailukykyä. Kikyn arvioidaan kasvattaneen tuloja vientimarkkinoilla liki 240 miljoonaa euroa.
Konepajoille ja rakennusalalle kustannuspaineita – EU:n hiilirajamekanismin laajennus epäsuoriin päästöihin ei kuitenkaan romuta Suomen teollisuuden kilpailukykyä10.6.2026 09:01:00 EEST | Tiedote
EU:n hiilirajamekanismin (CBAM) mahdollinen laajentaminen myös epäsuoriin päästöihin ei aiheuta Suomen tuontiin merkittäviä muutoksia. CBAM-laajennus vähentäisi jonkin verran tuontia päästökaupan ulkopuolisista maista. Tuonti reagoi laajennukseen voimakkaimmin alumiinisektorilla, kun taas raudan ja teräksen kohdalla vaikutukset ovat maltillisempia. Kustannuspaineet kohdistuvat Suomessa erityisesti rauta- ja terässektoriin sekä näitä hyödyntäviin toimialoihin, kuten rakennus- ja konepajateollisuuteen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme