Hyvinvointialueiden välillä on suuria eroja erityisesti alkoholisairastavuudessa ja ammatilliseen kuntoutukseen pääsyssä
Alueiden väliset erot ovat sairastavuudessa suurimpia alkoholisairauksissa ja työkyvyttömyydessä ammatilliseen kuntoutukseen pääsyssä, selviää uusimmista Kansallisen terveysindeksin tuloksista.

Sairastavuus on edelleen yleisintä niin miehillä kuin naisilla Itä- ja Pohjois-Suomessa. Erityisesti alkoholisairaudet, vakavat mielenterveysongelmat sekä tuki- ja liikuntaelinten sairaudet ovat siellä monella hyvinvointialueella muuta maata yleisempiä.
Alkoholisairastavuus on Suomessa yleisintä Etelä-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Karjalan, Etelä-Savon ja Pohjois-Savon hyvinvointialueilla. Alkoholisairastavuus on yleistä myös Päijät-Hämeessä ja Kymenlaaksossa. Miehillä alkoholisairastavuus on näiden lisäksi yleistä myös Keski-Pohjanmaalla ja naisilla Vantaa-Keravan hyvinvointialueella.
Alkoholisairaudet näyttävät koko maan tasolla vain hieman yleistyneen vuosina 2017–2023, mutta alueelliset erot ovat suuria. Alkoholisairastavuus näyttää yleistyneen eniten Kainuussa ja Kymenlaaksossa, kun taas Pohjois-Savossa ja Länsi-Uudellamaalla se näyttää selkeimmin vähentyneen.
”Tätä kehitystä on tärkeä seurata alkoholilainsäädännön muuttuessa. Alkoholisairauksien yleistyminen viittaa siihen, että alkoholin saatavuuden helpottuminen voi heikentää erityisesti alkoholin riskikäyttäjien tilannetta. Sairastavuudessa tämä näkyy nopeammin kuin alkoholikuolemissa, jotka nekin ovat viimeisimpien, vuoden 2023 tietojen mukaan hieman lisääntyneet”, kertoo THL:n erityisasiantuntija Marke Jääskeläinen.
Työkyvyttömyys on yleisintä Itä-Suomessa
Miehille työkyvyttömyyseläkkeitä ja sairauspäivärahoja maksetaan tavallisimmin Kainuussa. Naisilla työkyvyttömyyseläkkeet ovat yleisimpiä Pohjois-Savossa ja sairauspäivärahan saaminen Lapissa.
Sekä miehet että naiset saavat ammatillista kuntoutusta tavallisimmin Pohjois-Karjalassa.
Maksettujen työkyvyttömyyseläkkeiden ja sairauspäivärahojen sekä ammatillisen kuntoutuksen myönteisten ratkaisupäätösten kehityksessä on alueellisia eroja.
Esimerkiksi useimmilla Uudenmaan hyvinvointialueilla maksettujen työkyvyttömyysetuuksien määrä on vähentynyt, ja ammatillisen kuntoutuksen myönteiset päätökset ovat lisääntyneet viimeisten vuosien aikana.
”Tällainen hyvä kehitys kertoo siitä, että alueella selvitään yhä lyhyemmillä sairauspoissaolojaksoilla ja ammatilliseen kuntoutukseen päästään aiempaa useammin”, kertoo Kelan tutkimuksen ylilääkäri Riitta Luoto.
Joillakin hyvinvointialueilla tilanne on päinvastainen. Esimerkiksi Kainuussa, Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa työkyvyttömyysetuudet ovat yleistyneet, mutta samaan aikaan ammatillisen kuntoutuksen myönteiset päätökset ovat vähentyneet.
”Tämä saattaa viitata hoidon saatavuuden pullonkauloihin”, Luoto toteaa.
Kansallinen terveysindeksi alueiden toiminnan suunnittelun ja arvioinnin tukena
Kansallinen terveysindeksi tarjoaa vertailutietoa hyvinvointialueiden ja kuntien käyttöön. Tietokokonaisuus kuvaa hyvinvointialueiden ja kuntien välisiä eroja väestön sairastavuudessa ja työkyvyttömyydessä.
Sairastavuuden indeksilaskennassa on mukana 10 sairausryhmää. Työkyvyttömyysindeksissä on kolme osaa.
”Niillä alueilla, joilla tulokset poikkeavat muusta maasta tai tietyissä indekseissä esiintyy ristikkäistä kehitystä, olisi hyvä selvittää tulosten juurisyyt. Tämä auttaisi tunnistamaan, onko tarpeen suunnitella uudenlaisia palvelukokonaisuuksia, helpottaa hoitoon pääsyä, parantaa hoidon jatkuvuutta tai kehittää monipuolisempia ennalta ehkäiseviä toimia”, kertoo THL:n johtava asiantuntija Päivikki Koponen.
Kansallisen terveysindeksin tiedot on koottu THL:n, Kelan, Eläketurvakeskuksen, Tilastokeskuksen ja Syöpärekisterin rekisteriaineistoista. Tuoreimmat tiedot ovat vuosilta 2021–2023.
Lisätietoa:
Kansallinen terveysindeksi 2021–2023. Tilasto kuvina.
Kelan tietotarjotin (Kansallinen terveysindeksi)
Kansallinen terveysindeksi 2021–2023, tilastosivu
Päivikki Koponen
johtava asiantuntija
THL
puh. 029 524 8868
etunimi.sukunimi@thl.fi
Riitta Luoto
ylilääkäri
Kela
puh. 020 634 0529
etunimi.sukunimi@kela.fi
Aikaisemmin aiheesta:
Avainsanat
Kuvat

Tietoa julkaisijasta
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
THL viikolla 19/202530.4.2025 12:07:29 EEST | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mediakalenteri julkaistaan yleensä joka torstai, mutta tänään, vappuaattona, se ilmestyy poikkeuksellisesti keskiviikkona. Siihen kootaan aina seuraavan viikon infot, tiedotteet, keskeiset tapahtumat, julkaisut ja muita valikoituja ajankohtaisia asioita. Tiedot pohjautuvat keskiviikon 30.4. tilanteeseen, ja niihin voi tulla muutoksia. Tarkemmat tiedot THL:n tapahtumista ja webinaareista tapahtumakalenterissa. https://www.thl.fi/fi/ajankohtaista/tapahtumat/tapahtumakalenteri THL:n viestintä palvelee mediaa arkisin klo 9–16, puh. 029 524 6161, sähköposti: info(at)thl.fi Tiedotteet ke 7.5. Alueiden väliset erot sairastavuudessa ja työkyvyttömyydessä. Kansallisen terveysindeksin 2021–2023 tuloksia. Yhteistiedote Kelan kanssa. Lisätietoja: johanna.leinonen(at)thl.fi, puh. 029 524 7678 pe 9.5. Jätevesitutkimuksen tulokset huumeiden käytöstä julkaistaan. Lisätietoja: saija.jarvimaki(at)thl.fi, puh. 029 524 7632 Verkkouutiset ma 5.5. Ulkomaista syntype
Yhä harvempi lastensuojeluilmoitus johtaa lastensuojelun asiakkuuteen29.4.2025 00:01:00 EEST | Tiedote
Lastensuojelun avohuollon asiakasmäärä on kääntynyt laskuun. Vuonna 2024 lastensuojelun avohuollon asiakkaana oli 34 900 lasta eli 9 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2023.
THL viikolla 18/202524.4.2025 15:27:24 EEST | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mediakalenteri ilmestyy joka torstai. Siihen kootaan aina seuraavan viikon infot, tiedotteet, keskeiset tapahtumat, julkaisut ja muita valikoituja ajankohtaisia asioita. Tiedot pohjautuvat torstain 24.4. tilanteeseen, ja niihin voi tulla muutoksia. Tarkemmat tiedot THL:n tapahtumista ja webinaareista tapahtumakalenterissa. https://www.thl.fi/fi/ajankohtaista/tapahtumat/tapahtumakalenteri THL:n viestintä palvelee mediaa arkisin klo 9–16, puh. 029 524 6161, sähköposti: info(at)thl.fi Tiedotteet ti 29.4. Tilasto: Lastensuojelu 2024 Vuoden 2024 tiedot lastensuojelun sijoituksista, avohuollon asiakasmääristä ja lastensuojeluilmoituksista koko maassa ja alueilla. Lisätiedot: tiina.puhakka(at)thl.fi, puh. 029 524 7673 Verkkouutiset ma 28.4. Hellehaittojen torjuntaan kannattaa hyvinvointialueilla ja kunnissa varautua hyvissä ajoin ennen kesää. Kuumasta säästä ja etenkin helleaalloista aiheutuu Suomessa merkittävä määrä vakavia terveyshaittoja. Pitkitty
THL viikolla 17/202517.4.2025 15:07:14 EEST | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mediakalenteri ilmestyy joka torstai. Siihen kootaan aina seuraavan viikon infot, tiedotteet, keskeiset tapahtumat, julkaisut ja muita valikoituja ajankohtaisia asioita. Tiedot pohjautuvat torstain 17.4. tilanteeseen, ja niihin voi tulla muutoksia. Tarkemmat tiedot THL:n tapahtumista ja webinaareista tapahtumakalenterissa. https://www.thl.fi/fi/ajankohtaista/tapahtumat/tapahtumakalenteri THL:n viestintä palvelee mediaa arkisin klo 9–16, puh. 029 524 6161, sähköposti: info(at)thl.fi Blogit ti 22.4. Kirjoittajat: Rut Norlund-Spiby ja Päivi Nurmi-Koikkalainen. Exploring Independent Living Practices Across Nordic and Baltic Countries ke 23.4. Kirjoittajat: Susanna Kalliola, THL ja Erikka Levälahti, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, laillistettu sosiaalityöntekijä. Lastensuojelua uudistetaan – mistä tiedämme, että olemme onnistuneet? to 24.4. Kirjoittajat: Mika Gissler ja Johanna Lammi-Taskula. 50 ehdotusta lapsitoiveiden tukemiseksi ja syntyvyyden koh
Två av tre högskolestuderande vill ha barn inom sinom tid – hinder just nu till exempel pågående studier och ekonomisk situation16.4.2025 00:05:00 EEST | Pressmeddelande
Två av tre högskolestuderande önskar få barn i framtiden, män något mer än kvinnor. Hos kvinnor har önskan om barn minskat under de senaste åren. Dessa resultat framgår av Hälso- och välfärdsundersökningen av högskolestuderande (KOTT), som genomfördes av THL våren 2024.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme