Hyvinvointialueiden välillä on suuria eroja erityisesti alkoholisairastavuudessa ja ammatilliseen kuntoutukseen pääsyssä
Alueiden väliset erot ovat sairastavuudessa suurimpia alkoholisairauksissa ja työkyvyttömyydessä ammatilliseen kuntoutukseen pääsyssä, selviää uusimmista Kansallisen terveysindeksin tuloksista.
Sairastavuus on edelleen yleisintä niin miehillä kuin naisilla Itä- ja Pohjois-Suomessa. Erityisesti alkoholisairaudet, vakavat mielenterveysongelmat sekä tuki- ja liikuntaelinten sairaudet ovat siellä monella hyvinvointialueella muuta maata yleisempiä.
Alkoholisairastavuus on Suomessa yleisintä Etelä-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Karjalan, Etelä-Savon ja Pohjois-Savon hyvinvointialueilla. Alkoholisairastavuus on yleistä myös Päijät-Hämeessä ja Kymenlaaksossa. Miehillä alkoholisairastavuus on näiden lisäksi yleistä myös Keski-Pohjanmaalla ja naisilla Vantaa-Keravan hyvinvointialueella.
Alkoholisairaudet näyttävät koko maan tasolla vain hieman yleistyneen vuosina 2017–2023, mutta alueelliset erot ovat suuria. Alkoholisairastavuus näyttää yleistyneen eniten Kainuussa ja Kymenlaaksossa, kun taas Pohjois-Savossa ja Länsi-Uudellamaalla se näyttää selkeimmin vähentyneen.
”Tätä kehitystä on tärkeä seurata alkoholilainsäädännön muuttuessa. Alkoholisairauksien yleistyminen viittaa siihen, että alkoholin saatavuuden helpottuminen voi heikentää erityisesti alkoholin riskikäyttäjien tilannetta. Sairastavuudessa tämä näkyy nopeammin kuin alkoholikuolemissa, jotka nekin ovat viimeisimpien, vuoden 2023 tietojen mukaan hieman lisääntyneet”, kertoo THL:n erityisasiantuntija Marke Jääskeläinen.
Työkyvyttömyys on yleisintä Itä-Suomessa
Miehille työkyvyttömyyseläkkeitä ja sairauspäivärahoja maksetaan tavallisimmin Kainuussa. Naisilla työkyvyttömyyseläkkeet ovat yleisimpiä Pohjois-Savossa ja sairauspäivärahan saaminen Lapissa.
Sekä miehet että naiset saavat ammatillista kuntoutusta tavallisimmin Pohjois-Karjalassa.
Maksettujen työkyvyttömyyseläkkeiden ja sairauspäivärahojen sekä ammatillisen kuntoutuksen myönteisten ratkaisupäätösten kehityksessä on alueellisia eroja.
Esimerkiksi useimmilla Uudenmaan hyvinvointialueilla maksettujen työkyvyttömyysetuuksien määrä on vähentynyt, ja ammatillisen kuntoutuksen myönteiset päätökset ovat lisääntyneet viimeisten vuosien aikana.
”Tällainen hyvä kehitys kertoo siitä, että alueella selvitään yhä lyhyemmillä sairauspoissaolojaksoilla ja ammatilliseen kuntoutukseen päästään aiempaa useammin”, kertoo Kelan tutkimuksen ylilääkäri Riitta Luoto.
Joillakin hyvinvointialueilla tilanne on päinvastainen. Esimerkiksi Kainuussa, Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa työkyvyttömyysetuudet ovat yleistyneet, mutta samaan aikaan ammatillisen kuntoutuksen myönteiset päätökset ovat vähentyneet.
”Tämä saattaa viitata hoidon saatavuuden pullonkauloihin”, Luoto toteaa.
Kansallinen terveysindeksi alueiden toiminnan suunnittelun ja arvioinnin tukena
Kansallinen terveysindeksi tarjoaa vertailutietoa hyvinvointialueiden ja kuntien käyttöön. Tietokokonaisuus kuvaa hyvinvointialueiden ja kuntien välisiä eroja väestön sairastavuudessa ja työkyvyttömyydessä.
Sairastavuuden indeksilaskennassa on mukana 10 sairausryhmää. Työkyvyttömyysindeksissä on kolme osaa.
”Niillä alueilla, joilla tulokset poikkeavat muusta maasta tai tietyissä indekseissä esiintyy ristikkäistä kehitystä, olisi hyvä selvittää tulosten juurisyyt. Tämä auttaisi tunnistamaan, onko tarpeen suunnitella uudenlaisia palvelukokonaisuuksia, helpottaa hoitoon pääsyä, parantaa hoidon jatkuvuutta tai kehittää monipuolisempia ennalta ehkäiseviä toimia”, kertoo THL:n johtava asiantuntija Päivikki Koponen.
Kansallisen terveysindeksin tiedot on koottu THL:n, Kelan, Eläketurvakeskuksen, Tilastokeskuksen ja Syöpärekisterin rekisteriaineistoista. Tuoreimmat tiedot ovat vuosilta 2021–2023.
Lisätietoa:
Kansallinen terveysindeksi 2021–2023. Tilasto kuvina.
Kelan tietotarjotin (Kansallinen terveysindeksi)
Kansallinen terveysindeksi 2021–2023, tilastosivu
Päivikki Koponen
johtava asiantuntija
THL
puh. 029 524 8868
etunimi.sukunimi@thl.fi
Riitta Luoto
ylilääkäri
Kela
puh. 020 634 0529
etunimi.sukunimi@kela.fi
Aikaisemmin aiheesta:
Avainsanat
Kuvat
Tietoa julkaisijasta
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
THL viikolla 42/20259.10.2025 15:04:21 EEST | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mediakalenteri ilmestyy joka torstai. Siihen kootaan aina seuraavan viikon infot, tiedotteet, keskeiset tapahtumat, julkaisut ja muita valikoituja ajankohtaisia asioita. Tiedot pohjautuvat torstain 9.10. tilanteeseen, ja niihin voi tulla muutoksia. Tarkemmat tiedot THL:n tapahtumista ja webinaareista tapahtumakalenterissa. https://www.thl.fi/fi/ajankohtaista/tapahtumat/tapahtumakalenteri THL:n viestintä palvelee mediaa arkisin klo 9–16, puh. 029 524 6161, sähköposti: info(at)thl.fi Verkkouutiset ma 13.10. Eettisen ja yhteisölähtöisen romanitutkimuksen ohjeet. Lisätiedot: elina.suontama(at)thl.fi, puh. 029 524 7392 Blogit ma 13.10. Tietoa tarvitaan, jotta tiedetään miten vammaispalveluissa sujuu. Kirjoittajat: Päivi Nurmi-Koikkalainen, Marika Korhonen ja Päivi Hömppi, THL. ke 15.10. Kuuntele, kysy ja kohtaa - saavutettavampaa viestintää kulttuurisesti moninaiselle kohdeyleisölle. Kirjoittajat: Sinikka Kytö ja Maiju Mikkonen, THL pe 17.10. Sote-a
Nya digirekommendationer för barn för fritiden börjar bli klara – remissbehandlingen och kommentarer från föräldrar har öppnats9.10.2025 00:01:00 EEST | Pressmeddelande
De nya nationella digirekommendationerna för barn börjar bli klara. Rekommendationerna gäller användningen av digitala enheter och innehåll för 0–13-åringar på fritiden. Rekommendationerna har utarbetats av Institutet för hälsa och välfärd (THL) och Utbildningsstyrelsen (UBS).
Uudet digisuositukset lapsille vapaa-aikaan ovat valmistumassa – lausuntokierros ja vanhempien kommentointi avattu9.10.2025 00:01:00 EEST | Tiedote
Lapsia koskevat uudet kansalliset digisuositukset ovat valmistumassa. Suositukset koskevat 0–13-vuotiaiden digilaitteiden ja -sisältöjen käyttöä vapaa-ajalla. Suositukset ovat laatineet Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ja Opetushallitus (OPH).
Fuktskador i skolor ökar inte risken för astma hos elever9.10.2025 00:01:00 EEST | Pressmeddelande
En färsk studie visar att fukt- och mikrobskador i skolbyggnader inte ökar risken för att elever ska insjukna i astma. Studien omfattade 110 finska låg- och högstadieskolor, och hälsan hos 30 000 elever följdes upp via nationella register under en period på 16 år.
Koulun kosteusvaurio ei lisää astmaan sairastumisen riskiä oppilailla9.10.2025 00:01:00 EEST | Tiedote
Tuoreen tutkimuksen mukaan koulun kosteus- ja mikrobivaurio ei lisännyt oppilaiden riskiä sairastua astmaan. Tutkimuksessa oli mukana 110 suomalaista ala- ja yläkoulua, joiden 30 000 oppilaan terveyttä seurattiin kansallisista rekistereistä 16 vuoden ajan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme