Hyvinvointialueiden välillä on suuria eroja erityisesti alkoholisairastavuudessa ja ammatilliseen kuntoutukseen pääsyssä
7.5.2025 00:05:00 EEST | Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL | Tiedote
Alueiden väliset erot ovat sairastavuudessa suurimpia alkoholisairauksissa ja työkyvyttömyydessä ammatilliseen kuntoutukseen pääsyssä, selviää uusimmista Kansallisen terveysindeksin tuloksista.
Sairastavuus on edelleen yleisintä niin miehillä kuin naisilla Itä- ja Pohjois-Suomessa. Erityisesti alkoholisairaudet, vakavat mielenterveysongelmat sekä tuki- ja liikuntaelinten sairaudet ovat siellä monella hyvinvointialueella muuta maata yleisempiä.
Alkoholisairastavuus on Suomessa yleisintä Etelä-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Karjalan, Etelä-Savon ja Pohjois-Savon hyvinvointialueilla. Alkoholisairastavuus on yleistä myös Päijät-Hämeessä ja Kymenlaaksossa. Miehillä alkoholisairastavuus on näiden lisäksi yleistä myös Keski-Pohjanmaalla ja naisilla Vantaa-Keravan hyvinvointialueella.
Alkoholisairaudet näyttävät koko maan tasolla vain hieman yleistyneen vuosina 2017–2023, mutta alueelliset erot ovat suuria. Alkoholisairastavuus näyttää yleistyneen eniten Kainuussa ja Kymenlaaksossa, kun taas Pohjois-Savossa ja Länsi-Uudellamaalla se näyttää selkeimmin vähentyneen.
”Tätä kehitystä on tärkeä seurata alkoholilainsäädännön muuttuessa. Alkoholisairauksien yleistyminen viittaa siihen, että alkoholin saatavuuden helpottuminen voi heikentää erityisesti alkoholin riskikäyttäjien tilannetta. Sairastavuudessa tämä näkyy nopeammin kuin alkoholikuolemissa, jotka nekin ovat viimeisimpien, vuoden 2023 tietojen mukaan hieman lisääntyneet”, kertoo THL:n erityisasiantuntija Marke Jääskeläinen.
Työkyvyttömyys on yleisintä Itä-Suomessa
Miehille työkyvyttömyyseläkkeitä ja sairauspäivärahoja maksetaan tavallisimmin Kainuussa. Naisilla työkyvyttömyyseläkkeet ovat yleisimpiä Pohjois-Savossa ja sairauspäivärahan saaminen Lapissa.
Sekä miehet että naiset saavat ammatillista kuntoutusta tavallisimmin Pohjois-Karjalassa.
Maksettujen työkyvyttömyyseläkkeiden ja sairauspäivärahojen sekä ammatillisen kuntoutuksen myönteisten ratkaisupäätösten kehityksessä on alueellisia eroja.
Esimerkiksi useimmilla Uudenmaan hyvinvointialueilla maksettujen työkyvyttömyysetuuksien määrä on vähentynyt, ja ammatillisen kuntoutuksen myönteiset päätökset ovat lisääntyneet viimeisten vuosien aikana.
”Tällainen hyvä kehitys kertoo siitä, että alueella selvitään yhä lyhyemmillä sairauspoissaolojaksoilla ja ammatilliseen kuntoutukseen päästään aiempaa useammin”, kertoo Kelan tutkimuksen ylilääkäri Riitta Luoto.
Joillakin hyvinvointialueilla tilanne on päinvastainen. Esimerkiksi Kainuussa, Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa työkyvyttömyysetuudet ovat yleistyneet, mutta samaan aikaan ammatillisen kuntoutuksen myönteiset päätökset ovat vähentyneet.
”Tämä saattaa viitata hoidon saatavuuden pullonkauloihin”, Luoto toteaa.
Kansallinen terveysindeksi alueiden toiminnan suunnittelun ja arvioinnin tukena
Kansallinen terveysindeksi tarjoaa vertailutietoa hyvinvointialueiden ja kuntien käyttöön. Tietokokonaisuus kuvaa hyvinvointialueiden ja kuntien välisiä eroja väestön sairastavuudessa ja työkyvyttömyydessä.
Sairastavuuden indeksilaskennassa on mukana 10 sairausryhmää. Työkyvyttömyysindeksissä on kolme osaa.
”Niillä alueilla, joilla tulokset poikkeavat muusta maasta tai tietyissä indekseissä esiintyy ristikkäistä kehitystä, olisi hyvä selvittää tulosten juurisyyt. Tämä auttaisi tunnistamaan, onko tarpeen suunnitella uudenlaisia palvelukokonaisuuksia, helpottaa hoitoon pääsyä, parantaa hoidon jatkuvuutta tai kehittää monipuolisempia ennalta ehkäiseviä toimia”, kertoo THL:n johtava asiantuntija Päivikki Koponen.
Kansallisen terveysindeksin tiedot on koottu THL:n, Kelan, Eläketurvakeskuksen, Tilastokeskuksen ja Syöpärekisterin rekisteriaineistoista. Tuoreimmat tiedot ovat vuosilta 2021–2023.
Lisätietoa:
Kansallinen terveysindeksi 2021–2023. Tilasto kuvina.
Kelan tietotarjotin (Kansallinen terveysindeksi)
Kansallinen terveysindeksi 2021–2023, tilastosivu
Päivikki Koponen
johtava asiantuntija
THL
puh. 029 524 8868
etunimi.sukunimi@thl.fi
Riitta Luoto
ylilääkäri
Kela
puh. 020 634 0529
etunimi.sukunimi@kela.fi
Aikaisemmin aiheesta:
Avainsanat
Kuvat
Tietoa julkaisijasta
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
Hallituskauden lakimuutokset heikentävät etenkin työttömien ja opiskelijoiden toimeentuloa - vaikutuksia arvioitu aiempaa tarkemman laskentamallin avulla11.11.2026 00:01:00 EET | Tiedote
Koko kuluvan hallituskauden 2023–2027 sosiaaliturva- ja veromuutokset heikentävät pienituloisimpien toimeentuloa, kertoo THL:n tuore selvitys. Sen mukaan muutokset laskevat alimman tulokymmenyksen kotitalouksien tuloja kahdeksan prosenttia eli keskimäärin noin 80 euroa kuukaudessa aikuista kohden. Samalla pienituloisten määrä kasvaa noin 102 000 hengellä, joista lapsia on noin 22 000.
THL viikolla 46/20265.11.2026 15:44:53 EET | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mediakalenteri ilmestyy joka torstai. Siihen kootaan aina seuraavan viikon infot, tiedotteet, keskeiset tapahtumat, julkaisut ja muita valikoituja ajankohtaisia asioita. Tiedot pohjautuvat torstain 5.11. tilanteeseen, ja niihin voi tulla muutoksia. Tarkemmat tiedot THL:n tapahtumista ja webinaareista tapahtumakalenterissa. https://thl.fi/ajankohtaista/tapahtumat THL:n viestintä palvelee mediaa arkisin klo 9–16, puh. 029 524 6161, sähköposti: info(at)thl.fi Tiedotteet ke 11.11. Miten nykyisen hallituksen tekemät sosiaaliturva- ja veromuutokset ovat vaikuttaneet ja vaikuttavat eri väestöryhmiin, kuten lapsiin, työttömiin ja opiskelijoihin? Mitä vaikutuksia niillä on kotitalouksien tuloihin ja pienituloisten määrään? Julkaisemme työpaperin, jossa on arvioitu ensimmäistä kertaa koko hallituskauden lakimuutosten yhteisvaikutuksia. Myös arviointimenetelmää on tarkennettu. Lisätiedot ja materiaalit embargolla: piritta.rautavuori@thl.fi Uutiset ma 9.11
Hyvinvointialueiden erot syvenevät – osalla taloudellinen liikkumavara heikkenee merkittävästi4.11.2026 00:01:00 EET | Tiedote
Hyvinvointialueiden välinen eriytyminen väestökehityksessä, palvelutarpeissa ja taloudellisissa toimintaedellytyksissä on syventynyt. Eriytyminen uhkaa palvelujen yhdenvertaista saatavuutta ja vaikeuttaa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamista erityisesti alueilla, joilla väestö vähenee, palveluiden tarve kasvaa ja talouden liikkumavara kaventuu. Tämä käy ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) valtakunnallisesta sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen asiantuntija-arviosta.
THL viikolla 45/202629.10.2026 15:30:47 EET | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mediakalenteri ilmestyy joka torstai. Siihen kootaan aina seuraavan viikon infot, tiedotteet, keskeiset tapahtumat, julkaisut ja muita valikoituja ajankohtaisia asioita. Tiedot pohjautuvat torstain 29.10. tilanteeseen, ja niihin voi tulla muutoksia. Tarkemmat tiedot THL:n tapahtumista ja webinaareista tapahtumakalenterissa. https://thl.fi/ajankohtaista/tapahtumat THL:n viestintä palvelee mediaa arkisin klo 9–16, puh. 029 524 6161, sähköposti: info(at)thl.fi Tiedotteet ke 4.11. THL julkaisee vuotuiset asiantuntija-arviot sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä Suomessa. Kokonaisuuteen kuuluvat valtakunnallinen asiantuntija-arvio sekä kaikkien hyvinvointialueiden, Helsingin kaupungin ja HUS-yhtymän aluekohtaiset asiantuntija-arviot. Lisätiedot ja embargopyynnöt viestinnän asiantuntija elina.suontama(at)thl.fi Uutiset 3.11. Julkaisemme oppaan, joka tukee hyvinvointialueita omaishoidon tuen myöntämisessä. Tavoitteena on yhtenäistää tukikäytän
THL: Diagnoositietojen painoarvoa hyvinvointialueiden rahoitusmallissa voitaisiin vähentää29.10.2026 00:01:00 EET | Tiedote
Sairastavuustiedon eli käytännössä pääosin diagnoositietojen painoarvon vähentämistä hyvinvointialueiden rahoitusmallissa on syytä selvittää, katsoo THL. Laitoksen tuoreen selvityksen mukaan niin sanotut demografiset mallit kuvaavat väestön palvelutarvetta suhteellisen hyvin terveydenhuollossa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme