Hyvinvointialueiden välillä on suuria eroja erityisesti alkoholisairastavuudessa ja ammatilliseen kuntoutukseen pääsyssä
Alueiden väliset erot ovat sairastavuudessa suurimpia alkoholisairauksissa ja työkyvyttömyydessä ammatilliseen kuntoutukseen pääsyssä, selviää uusimmista Kansallisen terveysindeksin tuloksista.
Sairastavuus on edelleen yleisintä niin miehillä kuin naisilla Itä- ja Pohjois-Suomessa. Erityisesti alkoholisairaudet, vakavat mielenterveysongelmat sekä tuki- ja liikuntaelinten sairaudet ovat siellä monella hyvinvointialueella muuta maata yleisempiä.
Alkoholisairastavuus on Suomessa yleisintä Etelä-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Karjalan, Etelä-Savon ja Pohjois-Savon hyvinvointialueilla. Alkoholisairastavuus on yleistä myös Päijät-Hämeessä ja Kymenlaaksossa. Miehillä alkoholisairastavuus on näiden lisäksi yleistä myös Keski-Pohjanmaalla ja naisilla Vantaa-Keravan hyvinvointialueella.
Alkoholisairaudet näyttävät koko maan tasolla vain hieman yleistyneen vuosina 2017–2023, mutta alueelliset erot ovat suuria. Alkoholisairastavuus näyttää yleistyneen eniten Kainuussa ja Kymenlaaksossa, kun taas Pohjois-Savossa ja Länsi-Uudellamaalla se näyttää selkeimmin vähentyneen.
”Tätä kehitystä on tärkeä seurata alkoholilainsäädännön muuttuessa. Alkoholisairauksien yleistyminen viittaa siihen, että alkoholin saatavuuden helpottuminen voi heikentää erityisesti alkoholin riskikäyttäjien tilannetta. Sairastavuudessa tämä näkyy nopeammin kuin alkoholikuolemissa, jotka nekin ovat viimeisimpien, vuoden 2023 tietojen mukaan hieman lisääntyneet”, kertoo THL:n erityisasiantuntija Marke Jääskeläinen.
Työkyvyttömyys on yleisintä Itä-Suomessa
Miehille työkyvyttömyyseläkkeitä ja sairauspäivärahoja maksetaan tavallisimmin Kainuussa. Naisilla työkyvyttömyyseläkkeet ovat yleisimpiä Pohjois-Savossa ja sairauspäivärahan saaminen Lapissa.
Sekä miehet että naiset saavat ammatillista kuntoutusta tavallisimmin Pohjois-Karjalassa.
Maksettujen työkyvyttömyyseläkkeiden ja sairauspäivärahojen sekä ammatillisen kuntoutuksen myönteisten ratkaisupäätösten kehityksessä on alueellisia eroja.
Esimerkiksi useimmilla Uudenmaan hyvinvointialueilla maksettujen työkyvyttömyysetuuksien määrä on vähentynyt, ja ammatillisen kuntoutuksen myönteiset päätökset ovat lisääntyneet viimeisten vuosien aikana.
”Tällainen hyvä kehitys kertoo siitä, että alueella selvitään yhä lyhyemmillä sairauspoissaolojaksoilla ja ammatilliseen kuntoutukseen päästään aiempaa useammin”, kertoo Kelan tutkimuksen ylilääkäri Riitta Luoto.
Joillakin hyvinvointialueilla tilanne on päinvastainen. Esimerkiksi Kainuussa, Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa työkyvyttömyysetuudet ovat yleistyneet, mutta samaan aikaan ammatillisen kuntoutuksen myönteiset päätökset ovat vähentyneet.
”Tämä saattaa viitata hoidon saatavuuden pullonkauloihin”, Luoto toteaa.
Kansallinen terveysindeksi alueiden toiminnan suunnittelun ja arvioinnin tukena
Kansallinen terveysindeksi tarjoaa vertailutietoa hyvinvointialueiden ja kuntien käyttöön. Tietokokonaisuus kuvaa hyvinvointialueiden ja kuntien välisiä eroja väestön sairastavuudessa ja työkyvyttömyydessä.
Sairastavuuden indeksilaskennassa on mukana 10 sairausryhmää. Työkyvyttömyysindeksissä on kolme osaa.
”Niillä alueilla, joilla tulokset poikkeavat muusta maasta tai tietyissä indekseissä esiintyy ristikkäistä kehitystä, olisi hyvä selvittää tulosten juurisyyt. Tämä auttaisi tunnistamaan, onko tarpeen suunnitella uudenlaisia palvelukokonaisuuksia, helpottaa hoitoon pääsyä, parantaa hoidon jatkuvuutta tai kehittää monipuolisempia ennalta ehkäiseviä toimia”, kertoo THL:n johtava asiantuntija Päivikki Koponen.
Kansallisen terveysindeksin tiedot on koottu THL:n, Kelan, Eläketurvakeskuksen, Tilastokeskuksen ja Syöpärekisterin rekisteriaineistoista. Tuoreimmat tiedot ovat vuosilta 2021–2023.
Lisätietoa:
Kansallinen terveysindeksi 2021–2023. Tilasto kuvina.
Kelan tietotarjotin (Kansallinen terveysindeksi)
Kansallinen terveysindeksi 2021–2023, tilastosivu
Päivikki Koponen
johtava asiantuntija
THL
puh. 029 524 8868
etunimi.sukunimi@thl.fi
Riitta Luoto
ylilääkäri
Kela
puh. 020 634 0529
etunimi.sukunimi@kela.fi
Aikaisemmin aiheesta:
Avainsanat
Kuvat
Tietoa julkaisijasta
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
THL viikolla 26/202519.6.2025 11:44:48 EEST | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mediakalenteri ilmestyy joka torstai. Siihen kootaan aina seuraavan viikon infot, tiedotteet, keskeiset tapahtumat, julkaisut ja muita valikoituja ajankohtaisia asioita. Tiedot pohjautuvat torstain 19.6. tilanteeseen, ja niihin voi tulla muutoksia. Tarkemmat tiedot THL:n tapahtumista ja webinaareista tapahtumakalenterissa. https://www.thl.fi/fi/ajankohtaista/tapahtumat/tapahtumakalenteri THL:n viestintä palvelee mediaa arkisin klo 9–16, puh. 029 524 6161, sähköposti: info(at)thl.fi Tiedotteet Ke 25.6. Miten eri maissa on järjestetty sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ja miten näitä malleja voitaisiin soveltaa Suomessa? Julkaisemme selvityksen, jossa esitellään neljä erilaista järjestämisen tapaa ja pohditaan niiden soveltuvuutta Suomeen. Järjestämme aiheesta ke 25.6. Porin Suomi Areenassa myös julkistus- ja keskustelutilaisuuden. Tilaisuudessa ovat paikalla ja haastateltavissa THL:n pääjohtaja Mika Salminen, johtava tutkija Liina-Kaisa Tynk
THL on havainnut merkittäviä virheitä hyvinvointialueiden toimittamissa diagnoositiedoissa – asiaa selvitetään yhdessä alueiden kanssa17.6.2025 12:49:11 EEST | Tiedote
THL on havainnut huomattavia virheitä hyvinvointialueiden toimittamissa perusterveydenhuollon diagnoositiedoissa. Virheet liittyvät useiden alueiden toimittamiin tietoihin pitkäaikaissairauksien diagnoosimääristä, ja ne koskevat ainakin vuotta 2023. Pitkäaikaissairauksia ovat muiden muassa sydän- ja verisuonitaudit, diabetes, reuma ja syövät. Useat hyvinvointialueet ovat toimittaneet THL:lle tiedot pitkäaikaisdiagnoosien määrästä virheellisesti niin, että ne näkyvät käyntisyinä. Toisin sanoen esimerkiksi verenpainetautia sairastavan käynti hengitystieinfektion takia lääkärissä näkyy tiedoissa myös verenpainetaudin hoitokäyntinä. Kun tällaisia hengitystieinfektiokäyntejä on useita, pitkäaikaisdiagnoosien määrä rekisterissä alkaa kasvaa merkittävästi. Käynnin pitäisi näkyä rekisterissä ainoastaan hengitystieinfektion käyntinä. ”Useiden alueiden diagnoosimäärät ovat huomattavasti suurempia kuin mitä ne ovat olleet aiempina vuosina”, sanoo THL:n yksikönpäällikkö Jan Magnusson. Virheellisiä
Kutsu: Mitä voimme oppia muiden maiden tavoista järjestää sote-palvelut? THL:n selvityksen julkistustilaisuus ja puoluesihteereiden keskustelu Porin SuomiAreenassa ke 25.6. klo 8.30–1017.6.2025 09:15:11 EEST | Kutsu
Hyvät toimitukset, sosiaali- ja terveydenhuolto herättää runsaasti intohimoja ja keskustelua siitä, mihin suuntaan sote-järjestelmäämme olisi kehitettävä. Suomessa on esitetty mm. hyvinvointialueiden verotusoikeutta, aluevaltuustojen lakkauttamista, Kela-korvausten kasvattamista, koko terveydenhuollon kansallistamista ja siirtymistä vakuutuspohjaiseen terveydenhuoltoon. Millaisia eri sote-järjestämismalleja muissa maissa on käytössä ja mitä voimme oppia niistä? Järjestämme Porin SuomiAreenassa keskiviikkona 25.6. aamiaistilaisuuden, jossa julkaisemme tuoreen selvityksemme neljästä kansainvälisestä sote-mallista ja niiden soveltamisesta Suomessa. Lisäksi tilaisuudessa on puoluesihteereiden paneeli aiheesta. Tervetuloa mukaan! Tilaisuuden avaa THL:n pääjohtaja Mika Salminen. Selvityksen esittelee johtava tutkija Liina-Kaisa Tynkkynen. Paneelissa keskustelevat SDP:n puoluesihteeri Mikkel Näkkäläjärvi, keskustan puoluesihteeri Antti Siika-aho sekä kokoomuksen puoluesihteeri Timo Elo. Kaikk
THL:n Kouluterveyskysely: Aiempaa useampi 8.–9.-luokkalainen kokee terveydentilansa hyväksi17.6.2025 04:00:00 EEST | Tiedote
Perusopetuksen 8. ja 9. luokan oppilaista 78 prosenttia kokee terveydentilansa melko tai erittäin hyväksi, selviää keväällä 2025 toteutetun Kouluterveyskyselyn ennakkotuloksista. Osuus on lisääntynyt viisi prosenttiyksikköä vuodesta 2023.
THL viikolla 25/202512.6.2025 15:35:46 EEST | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mediakalenteri ilmestyy joka torstai. Siihen kootaan aina seuraavan viikon infot, tiedotteet, keskeiset tapahtumat, julkaisut ja muita valikoituja ajankohtaisia asioita. Tiedot pohjautuvat torstain 12.6. tilanteeseen, ja niihin voi tulla muutoksia. Tarkemmat tiedot THL:n tapahtumista ja webinaareista tapahtumakalenterissa. https://www.thl.fi/fi/ajankohtaista/tapahtumat/tapahtumakalenteri THL:n viestintä palvelee mediaa arkisin klo 9–16, puh. 029 524 6161, sähköposti: info(at)thl.fi Tiedotteet ti 17.6. Ennakkotuloksia keväällä 2025 toteutetusta Kouluterveyskyselystä. Koettu terveys, ahdistuneisuus ja kiusaaminen 8.-9-luokkalaisilla. Lisätiedot: johanna.leinonen(at)thl.fi, puh. 029 524 7678 ke 25.6. Julkaisemme selvityksen sosiaali- ja terveydenhuollon eri järjestämismalleista. Selvityksessä esitellään muissa maissa käytössä olevia tapoja järjestää sote-palvelut ja pohditaan, miten malleja voitaisiin soveltaa Suomessa. Järjestämme aiheesta keskiv
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme