Pelastusalan työhyvinvointi on kehittynyt myönteisesti, mutta harva uskoo jatkavansa eläkeikään
Pelastustoimen työhyvinvoinnin tuore tilannekuva kertoo, että työhyvinvointi on kehittynyt yleisesti myönteiseen suuntaan. Eri ammattien välillä on kuitenkin suuria eroja. Alan yhteisiksi kehittämiskohteiksi nousevat esihenkilöiden jaksaminen, epäasiallisen kohtelun ehkäisy sekä luottamuksen ja vuorovaikutuksen vahvistaminen. Alan veto- ja pitovoiman varmistamiseksi työhyvinvoinnin kehittäminen kaipaa valtakunnallisella tasolla yhteisiä linjauksia.
Työterveyslaitoksen mediatiedote 7.5.2025
Työterveyslaitoksen Mitä kuuluu pelastustoimen työhyvinvoinnille 2023 ja 2024 -tilannekuva kertoo yleisellä tasolla hyvää. Hyvin työstä palautuneiden osuus on 64 prosenttia, kun edellisenä vuonna luku oli 52. Samalla heikosti palautuneiden määrä on pienentynyt 27 prosentista 17 prosenttiin. Työkykynsä koki hyväksi 72 prosenttia vastaajista, mikä oli neljä prosenttia aiempaa vuotta enemmän. Eläkeikään saakka uskoo työssä kuitenkin jatkavansa pelastajista vain 42 ja ensihoitajista 30 prosenttia.
– Muutokset lisäävät usein työkuormitusta. Toinen toimintavuosi hyvinvointialueilla on rauhoittanut ja selkiinnyttänyt muutoksen osalta pelastustoimen tilannetta, mikä voi selittää työhyvinvoinnin myönteistä kehitystä, pohtii tutkimusprofessori Jaana Laitinen Työterveyslaitoksesta.
Pelastustoimen työhyvinvointi on osa yhteiskunnan kriisinkestävyyttä
Pelastustoimi on keskeinen toimija poikkeusoloissa, mutta vain hyvinvoiva pelastaja voi toimia tehokkaasti ja turvallisesti. Pelastusalan työhyvinvoinnin kehittäminen onkin tärkeää myös varautumisen ja kriisinkestävyyden näkökulmasta.
Pelastustoimen työhyvinvoinnin tilannekuvasta nousee esille kolme keskeistä kehitettävää teemaa:
1. esihenkilöiden jaksaminen
2. epäasiallisen kohtelun ehkäisy
3. luottamuksellisen keskustelukulttuurin vahvistaminen.
Näiden kolmen teeman kehittäminen rinnakkain muodostaa perustan kestävälle ja turvalliselle työyhteisölle, minkä lisäksi se vahvistaa pelastustoimen veto- ja pitovoimaa.
– Kehittämisteemojen välillä on vahva yhteys, sillä epäasiallisen kohtelun ehkäisy vahvistaa luottamusta, joka yhdessä esihenkilöiden hyvinvoinnin parantuessa on keskeinen edellytys avoimen vuorovaikutuksen toimintakulttuurin rakentamiselle ja ylläpitämiselle, kertoo erikoistutkija Kirsikka Selander Työterveyslaitoksesta.
Omat kehittämistarpeet pelastustoimen eri ammattiryhmille
Pelastustoimen eri ammattiryhmien välillä on työhyvinvoinnissa suuria eroja. Tuoreessa tilannekuvassa pelastustoimi on jaoteltu viiteen eri ammattiryhmään, joilla kullakin on erilainen työhyvinvointiprofiili:
1. Operatiivisissa tehtävissä toimiva pelastaja
2. Pelastajan lähiesihenkilö
3. Ensihoitaja pelastustoimessa
4. Hallinnollista työtä tekevä
5. Sopimussuhteinen pelastaja
Tilannekuva listaa kullekin ammattiryhmälle tärkeimmät kehittämistarpeet ja työhyvinvointitavoitteet.
– Pelastajien kohdalla kehitettävää on etenkin keskustelukulttuurin avoimuudessa ja kielteisten tunteiden käsittelyssä. Näitä molempia voidaan vahvistaa rakentamalla psykologista turvallisuutta, kertoo vanhempi konsultti Nina Olin Työterveyslaitoksesta.
– Ensihoitajien kohdalla on havaittavissa kasautuvaa kuormitusta eli työstressiä, vähäistä arvostusta ja tunnustusta työstä sekä asiakasväkivallan ja syrjinnän kokemuksia. Hyvinvointialueiden välinen tiedonvaihto ja hyvien käytäntöjen jakaminen ovatkin ensihoitajien kohdalla tärkeitä keinoja, Nina Olin jatkaa.
Esihenkilöt kaipaavat enemmän tukea sekä omalta esihenkilöltä että työyhteisöltä. Hallinnollista työtä tekevien työkyky ja työstä palautuminen on muita heikommalla tasolla. Sopimussuhteisten pelastajien kohdalla merkittävää on tunne ulkokehällä olemisesta: vaikutusmahdollisuudet koetaan vähäisiksi ja tiedonkulku heikoksi.
Yhteinen strateginen asiakirja pelastustoimen työhyvinvoinnin kehittämiseksi
Työhyvinvointi vaikuttaa työkykyyn, työssä suoriutumiseen ja turvalliseen työn tekemiseen. Se on keskeinen pitovoimatekijä, sillä terveenä ja työkykyisenä voi ura jatkuu pidempään. Pelastustoimen työhyvinvoinnin kehittäminen kaipaa yhtenäistämistä.
– Tarvitaan määrätietoista ja pitkäjänteistä työhyvinvoinnin kehittämistä, jossa ovat mukana kaikki hyvinvointialueet ja pelastustoimen ammattilaiset. Tutkimuksessamme alan toimijoiden toiveena nousi esille valtakunnallinen pelastusalan työhyvinvoinnin strateginen asiakirja, kertoo tutkimusprofessori Jaana Laitinen Työterveyslaitoksesta.
Yhteisen strategisen asiakirjan laatiminen edellyttää kattavaa analyysiä nykytilanteesta sekä tavoitteita ja mittareita, joiden avulla edistymistä voidaan systemaattisesti seurata ja toimenpiteiden vaikuttavuutta arvioida. Lisäksi eri ammattiryhmien huomioiminen kehittämistyössä on olennaista, jotta voidaan luoda kokonaisvaltaisia ratkaisuja pelastustoimen työhyvinvoinnin kehittämiseksi.
Mitä kuuluu pelastusalan työhyvinvoinnille -tutkimus
- Mitä kuuluu pelastustoimen työhyvinvoinnille vuosina 2023 ja 2024 -tilannekuva (Julkari.fi)
- Työhyvinvointikyselyyn osallistui 11 pelastuslaitosta vuonna 2023 ja 10 vuonna 2024. Lisäksi vuonna 2024 kyselyyn osallistuivat ensimmäistä kertaa myös neljän pelastuslaitoksen sopimussuhteiset pelastajat.
- Kyselyyn osallistuneiden organisaatioiden edustajat osallistuivat myös kehittämistyöpajaan, jossa käsiteltiin kyselyn tuloksia ja niiden taustalla olevia tekijöitä.
- Tutustu myös tutkimushankkeen Mitä kuuluu pelastusalan työhyvinvoinnille -verkkosivuun.
Lisätiedot
- Jaana Laitinen, tutkimusprofessori, Työterveyslaitos, jaana.laitinen@ttl.fi, +358 30 474 6006
- Kirsikka Selander, erikoistutkija, Työterveyslaitos, kirsikka.selander@ttl.fi, +358 30 474 3065
- Nina Olin, vanhempi konsultti, Työterveyslaitos, nina.olin@ttl.fi, p. +358 30 474 7528
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Juha Hietanenmediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504773267juha.hietanen@ttl.fiPäivi LehtomurtoviestintäpäällikköTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504156309paivi.lehtomurto@ttl.fiLinkit
Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa.
Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot.
Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on noin 500.
Lisätietoja:
Medialle-sivulta löydät asiantuntijoiden yhteystiedot, mediakalenterin ja aiemmat tiedotteemme.
Tilaa uutiskirjeemme suoraan sähköpostiisi.
X: @tyoterveys (fi), @FIOH (en)
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työterveyslaitos
Tervetuloa Työelämän suunta -webinaariin 5.6. kuulemaan skenaarioita väestörakenteen ja teknologian muutoksista26.5.2025 11:00:00 EEST | Kutsu
Miltä näyttää työelämä vuonna 2035? Työelämän suunta -raporttisarja valottaa suomalaisen työelämän tulevaisuudennäkymiä. Webinaarissa 5.6. kuullaan Työterveyslaitoksen tutkijoiden skenaarioita väestörakenteen ja teknologian muutoksista.
Den största risken med hybridarbete är de som har försvunnit till distansarbete22.5.2025 06:00:00 EEST | Pressmeddelande
Distansarbete och arbete på arbetsplatsen har sammanlänkats till en smidig helhet i en stor del av de finländska experternas arbetsliv. I hybridarbete är det emellertid viktigt att identifiera och stödja arbetstagare som har stannat i distansarbete och inte aktivt deltar i arbetsplatsens verksamhet. Med tanke på arbetshälsan och produktiviteten spelar ledarskapet, personalens delaktighet och arbetsförhållandena både hemma och på arbetsplatsen en avgörande roll.
Hybridityön suurin riski on etätyöhön kadonneet22.5.2025 06:00:00 EEST | Tiedote
Etätyö ja toimitiloissa työskentely ovat nivoutuneet sujuvaksi kokonaisuudeksi isossa osassa suomalaisten asiantuntijoiden työelämää. Hybridityössä on kuitenkin tärkeää tunnistaa ja tukea työntekijöitä, jotka ovat jättäytyneet etätyöhön eivätkä aktiivisesti osallistu työyhteisön toimintaan. Työhyvinvoinnin ja tuottavuuden näkökulmasta avainasemassa ovat johtaminen, henkilöstön osallistaminen ja työskentelyolosuhteet sekä kotona että toimitiloissa.
The greatest risk of hybrid work is people lost in remote work22.5.2025 06:00:00 EEST | Press release
Remote work and working on premises have become seamlessly integrated in the work life of most Finnish experts. However, in hybrid work, it is important to identify and support employees who opt to work entirely remotely and do not actively participate in the work community. Leadership, promoting employee engagement and paying attention to working conditions at home and in the office are of key importance from the perspective of well-being at work and productivity.
Närvårdare och sjukskötare arbetar huvudsakligen redan inom social- och hälsovårdsbranschen – extra reserver kan finnas bland branschbytare och pensionärer21.5.2025 10:30:00 EEST | Pressmeddelande
Sysselsättningsgraden bland närvårdare och sjukskötare är hög och över 90 procent av de utexaminerade börjar arbeta inom social- och hälsovårdsbranschen. Arbetslösa vårdare kan inte rädda den framtida bristen på arbetskraft inom social- och hälsovårdsbranschen. Den största outnyttjade arbetskraftsresursen finns bland dem som sökt sig till andra branscher. En liten räddning är också pensionärer, vars sysselsättning har blivit allt vanligare. Enligt en ny utredning är det viktigaste med tanke på bristen på arbetskraft emellertid att behålla de arbetstagare som redan finns i branschen. Högklassig introduktion, stöd för arbetsförmågan, möjligheter till anpassning av arbetet och branschens uppskattning uppmuntrar till att stanna kvar i branschen – och även att återvända till den.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme