Pelastusalan työhyvinvointi on kehittynyt myönteisesti, mutta harva uskoo jatkavansa eläkeikään
Pelastustoimen työhyvinvoinnin tuore tilannekuva kertoo, että työhyvinvointi on kehittynyt yleisesti myönteiseen suuntaan. Eri ammattien välillä on kuitenkin suuria eroja. Alan yhteisiksi kehittämiskohteiksi nousevat esihenkilöiden jaksaminen, epäasiallisen kohtelun ehkäisy sekä luottamuksen ja vuorovaikutuksen vahvistaminen. Alan veto- ja pitovoiman varmistamiseksi työhyvinvoinnin kehittäminen kaipaa valtakunnallisella tasolla yhteisiä linjauksia.
Työterveyslaitoksen mediatiedote 7.5.2025
Työterveyslaitoksen Mitä kuuluu pelastustoimen työhyvinvoinnille 2023 ja 2024 -tilannekuva kertoo yleisellä tasolla hyvää. Hyvin työstä palautuneiden osuus on 64 prosenttia, kun edellisenä vuonna luku oli 52. Samalla heikosti palautuneiden määrä on pienentynyt 27 prosentista 17 prosenttiin. Työkykynsä koki hyväksi 72 prosenttia vastaajista, mikä oli neljä prosenttia aiempaa vuotta enemmän. Eläkeikään saakka uskoo työssä kuitenkin jatkavansa pelastajista vain 42 ja ensihoitajista 30 prosenttia.
– Muutokset lisäävät usein työkuormitusta. Toinen toimintavuosi hyvinvointialueilla on rauhoittanut ja selkiinnyttänyt muutoksen osalta pelastustoimen tilannetta, mikä voi selittää työhyvinvoinnin myönteistä kehitystä, pohtii tutkimusprofessori Jaana Laitinen Työterveyslaitoksesta.
Pelastustoimen työhyvinvointi on osa yhteiskunnan kriisinkestävyyttä
Pelastustoimi on keskeinen toimija poikkeusoloissa, mutta vain hyvinvoiva pelastaja voi toimia tehokkaasti ja turvallisesti. Pelastusalan työhyvinvoinnin kehittäminen onkin tärkeää myös varautumisen ja kriisinkestävyyden näkökulmasta.
Pelastustoimen työhyvinvoinnin tilannekuvasta nousee esille kolme keskeistä kehitettävää teemaa:
1. esihenkilöiden jaksaminen
2. epäasiallisen kohtelun ehkäisy
3. luottamuksellisen keskustelukulttuurin vahvistaminen.
Näiden kolmen teeman kehittäminen rinnakkain muodostaa perustan kestävälle ja turvalliselle työyhteisölle, minkä lisäksi se vahvistaa pelastustoimen veto- ja pitovoimaa.
– Kehittämisteemojen välillä on vahva yhteys, sillä epäasiallisen kohtelun ehkäisy vahvistaa luottamusta, joka yhdessä esihenkilöiden hyvinvoinnin parantuessa on keskeinen edellytys avoimen vuorovaikutuksen toimintakulttuurin rakentamiselle ja ylläpitämiselle, kertoo erikoistutkija Kirsikka Selander Työterveyslaitoksesta.
Omat kehittämistarpeet pelastustoimen eri ammattiryhmille
Pelastustoimen eri ammattiryhmien välillä on työhyvinvoinnissa suuria eroja. Tuoreessa tilannekuvassa pelastustoimi on jaoteltu viiteen eri ammattiryhmään, joilla kullakin on erilainen työhyvinvointiprofiili:
1. Operatiivisissa tehtävissä toimiva pelastaja
2. Pelastajan lähiesihenkilö
3. Ensihoitaja pelastustoimessa
4. Hallinnollista työtä tekevä
5. Sopimussuhteinen pelastaja
Tilannekuva listaa kullekin ammattiryhmälle tärkeimmät kehittämistarpeet ja työhyvinvointitavoitteet.
– Pelastajien kohdalla kehitettävää on etenkin keskustelukulttuurin avoimuudessa ja kielteisten tunteiden käsittelyssä. Näitä molempia voidaan vahvistaa rakentamalla psykologista turvallisuutta, kertoo vanhempi konsultti Nina Olin Työterveyslaitoksesta.
– Ensihoitajien kohdalla on havaittavissa kasautuvaa kuormitusta eli työstressiä, vähäistä arvostusta ja tunnustusta työstä sekä asiakasväkivallan ja syrjinnän kokemuksia. Hyvinvointialueiden välinen tiedonvaihto ja hyvien käytäntöjen jakaminen ovatkin ensihoitajien kohdalla tärkeitä keinoja, Nina Olin jatkaa.
Esihenkilöt kaipaavat enemmän tukea sekä omalta esihenkilöltä että työyhteisöltä. Hallinnollista työtä tekevien työkyky ja työstä palautuminen on muita heikommalla tasolla. Sopimussuhteisten pelastajien kohdalla merkittävää on tunne ulkokehällä olemisesta: vaikutusmahdollisuudet koetaan vähäisiksi ja tiedonkulku heikoksi.
Yhteinen strateginen asiakirja pelastustoimen työhyvinvoinnin kehittämiseksi
Työhyvinvointi vaikuttaa työkykyyn, työssä suoriutumiseen ja turvalliseen työn tekemiseen. Se on keskeinen pitovoimatekijä, sillä terveenä ja työkykyisenä voi ura jatkuu pidempään. Pelastustoimen työhyvinvoinnin kehittäminen kaipaa yhtenäistämistä.
– Tarvitaan määrätietoista ja pitkäjänteistä työhyvinvoinnin kehittämistä, jossa ovat mukana kaikki hyvinvointialueet ja pelastustoimen ammattilaiset. Tutkimuksessamme alan toimijoiden toiveena nousi esille valtakunnallinen pelastusalan työhyvinvoinnin strateginen asiakirja, kertoo tutkimusprofessori Jaana Laitinen Työterveyslaitoksesta.
Yhteisen strategisen asiakirjan laatiminen edellyttää kattavaa analyysiä nykytilanteesta sekä tavoitteita ja mittareita, joiden avulla edistymistä voidaan systemaattisesti seurata ja toimenpiteiden vaikuttavuutta arvioida. Lisäksi eri ammattiryhmien huomioiminen kehittämistyössä on olennaista, jotta voidaan luoda kokonaisvaltaisia ratkaisuja pelastustoimen työhyvinvoinnin kehittämiseksi.
Mitä kuuluu pelastusalan työhyvinvoinnille -tutkimus
- Mitä kuuluu pelastustoimen työhyvinvoinnille vuosina 2023 ja 2024 -tilannekuva (Julkari.fi)
- Työhyvinvointikyselyyn osallistui 11 pelastuslaitosta vuonna 2023 ja 10 vuonna 2024. Lisäksi vuonna 2024 kyselyyn osallistuivat ensimmäistä kertaa myös neljän pelastuslaitoksen sopimussuhteiset pelastajat.
- Kyselyyn osallistuneiden organisaatioiden edustajat osallistuivat myös kehittämistyöpajaan, jossa käsiteltiin kyselyn tuloksia ja niiden taustalla olevia tekijöitä.
- Tutustu myös tutkimushankkeen Mitä kuuluu pelastusalan työhyvinvoinnille -verkkosivuun.
Lisätiedot
- Jaana Laitinen, tutkimusprofessori, Työterveyslaitos, jaana.laitinen@ttl.fi, +358 30 474 6006
- Kirsikka Selander, erikoistutkija, Työterveyslaitos, kirsikka.selander@ttl.fi, +358 30 474 3065
- Nina Olin, vanhempi konsultti, Työterveyslaitos, nina.olin@ttl.fi, p. +358 30 474 7528
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Juha Hietanenmediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504773267juha.hietanen@ttl.fiPäivi LehtomurtoviestintäpäällikköTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504156309paivi.lehtomurto@ttl.fiLinkit
Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa.
Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot.
Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on noin 500.
Lisätietoja:
Medialle-sivulta löydät asiantuntijoiden yhteystiedot, mediakalenterin ja aiemmat tiedotteemme.
Tilaa uutiskirjeemme suoraan sähköpostiisi.
X: @tyoterveys (fi), @FIOH (en)
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työterveyslaitos
Undersökning: Inom handelsbranschen bör man vara uppmärksam på belastningstoppar4.12.2025 06:00:00 EET | Pressmeddelande
Arbetets belastning inom handelsbranschen är rimlig, men det förekommer belastningstoppar i arbetet. För fysisk belastning finns det redan hjälpmedel. Stöd behövs emellertid även för psykisk belastning, såsom svåra möten med kunder. Dessutom kräver det stora antalet unga arbetstagare och den höga omsättningen inom handelsbranschen god och kontinuerlig introduktion.
Tutkimus: Kaupan alalla kuormitushuippuihin on syytä kiinnittää huomiota4.12.2025 06:00:00 EET | Tiedote
Kaupan alan työn kuormitus on kohtuullista, mutta työssä esiintyy kuormitushuippuja. Fyysiseen kuormitukseen on jo tarjolla apuvälineitä. Myös henkiseen kuormitukseen, kuten hankaliin asiakaskohtaamisiin, tarvitaan kuitenkin tukea. Lisäksi kaupan alan suuri nuorten työntekijöiden määrä ja vaihtuvuus edellyttävät hyvää ja jatkuvaa perehdytystä.
Study: Attention should be paid to peak workload in the retail sector4.12.2025 06:00:00 EET | Press release
The workload in the trade sector is reasonable, but there are workload peaks. For physical workload there are assistive devices available. However, support is also needed for mental strain, such as difficult customer encounters. In addition, the high number of young adults in the retail sector, along with high turnover, requires good and continuous orientation.
Bättre hantering av värmen i arbetet: nya pausrekommendationer för arbetsplatser1.12.2025 08:00:00 EET | Pressmeddelande
Klimatförändringen ökar antalet varma perioder och arbete som utförs i heta förhållanden, vilket gör beredskap allt viktigare på arbetsplatserna. Hälsoriskerna vid värmebelastning är allvarliga, men de kan hanteras när arbetet planeras på rätt sätt. Arbetshälsoinstitutets forskare har utarbetat de första pausrekommendationerna för medeltungt och tungt hett arbete som är lämpliga för det finländska klimatet.
Kuumuuden hallinta työssä paranee: uudet tauotussuositukset työpaikoille1.12.2025 08:00:00 EET | Tiedote
Ilmastonmuutos lisää kuumia jaksoja ja kuumissa olosuhteissa tehtävää työtä, joten varautuminen työpaikoilla on yhä tärkeämpää. Lämpökuormituksen terveysriskit ovat vakavia, mutta niitä voidaan hallita, kun työ suunnitellaan oikein. Työterveyslaitos on laatinut ensimmäiset Suomen ilmastoon sopivat tauotussuositukset keskiraskaaseen ja raskaaseen kuumatyöhön.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme