Sijoitussalkun luontojalanjälki mitattiin ensimmäistä kertaa Suomessa

Jyväskylän yliopiston resurssiviisausyhteisö JYU.Wisdom ja Suomalainen Tiedeakatemia laskivat yhdessä Tiedeakatemian sijoitusportfolion luontojalanjäljen. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun sijoitusportfolion luontojalanjälki lasketaan Suomessa. Laskenta oli osa yhteishanketta, jossa tarkasteltiin Tiedeakatemian luontovaikutuksia. Hiili- ja luontojalanjälkien laskennassa käytettiin Jyväskylän yliopistossa kehitettyä Biovalent-menetelmää. 

Luontojalanjälki mittaa ihmisten toiminnasta aiheutuvia haittoja luonnolle sekä luonnon monimuotoisuudelle. Koska ilmastonmuutos on yksi luontokadon ajureista, arvioidaan ilmastoon keskittyvä hiilijalanjälki aina osana luontojalanjälkeä. Lisäksi luontojalanjälki huomioi maankäytön, saasteet sekä luonnonvarojen hyödyntämisen tiettyjen luonnonvarojen osalta. Luontojalanjälkeä mittaava yksikkö on luontoekvivalentti (BDe), joka kuvaa osuutta maailman lajeista, jotka saattavat kuolla sukupuuttoon seurauksena organisaation toiminnasta. 

Suomalaisen Tiedeakatemian luontojalanjälki syntyy lähes kokonaan sijoitustoiminnasta. Sijoitusportfolion luontojalanjäljen laskennassa keskityttiin Suomalaisen Tiedeakatemian sijoitussalkusta löytyviin osakepohjaisiin omistuksiin. Arvio kattoi noin 77 % salkun kokonaisarvosta. Näiden omistusten luontojalanjälki oli 4 930 nBDe, eli nanoluontoekvivalenttia. Toisin sanoen 0,000049 % maailman lajeista on vaarassa kuolla sukupuuttoon Tiedeakatemian rahoittaman liiketoiminnan vuoksi.  

Lämmitys, remontit ja lentäminen näkyvät luontovaikutuksissa 

Hankkeessa selvitettiin myös Suomalaisen Tiedeakatemian varsinaisen toiminnan vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen. Laskennassa hyödynnettiin Tiedeakatemian talouskirjanpitoa vuodelta 2023. Varsinaisen toiminnan luontojalanjälki oli yhteensä 0,47 nBDe eli murto-osa sijoitustoiminnan luontojalanjäljestä. 

Varsinaisen toiminnan suurimmat vaikutukset hiili- sekä luontojalanjälkeen tulevat lämmityksestä, remontti- ja rakennustöistä sekä lentäen tehdyistä työmatkoista. Remontti- ja rakennustyöt eivät kuitenkaan ole jatkuvia toimintoja Tiedeakatemian toiminnassa. Tutkimuksessa tunnistettiin myös, että ravintola- ja catering -palveluiden luontovaikutuksissa on mahdollisuus saada aikaan suurimpia vähennyksiä Tiedeakatemian toiminnan luontojalanjälkeen.  

”Hankkeen tulokset osoittavat, että Biovalent-menetelmä soveltuu myös sijoitusten luontojalanjäljen arviointiin. Menetelmän avulla voidaan tunnistaa luonnon kannalta haitallisimmat omistukset, mikä mahdollistaa kestävämmän sijoitussalkun rakennuksen”, kertoo Jyväskylän yliopiston väitöskirjatutkija Aija Hokkanen tutkimuksen tuloksista.  

Hankkeen tulokset ohjaavat tulevaa Tiedeakatemian toiminnan sekä sijoitusten suunnittelua. Toiminnan suunnittelussa on hankkeen myötä selvitetty esimerkiksi kestävän työmatkailun periaatteita, kuten maata pitkin matkustamista sekä kiertotalousperiaatteiden hyödyntämistä hankinnoissa.  

"Olemme Tiedeakatemiassa ylpeitä siitä, että olemme ensimmäisenä Suomessa selvittäneet sijoitustemme luontovaikutukset. Tämä hanke antaa meille konkreettisia välineitä kehittää toimintaamme ja sijoitusstrategiaamme entistä vastuullisempaan suuntaan. Tieteen tehtävä on myös näyttää suuntaa kestävässä muutoksessa”, toteaa Suomalaisen Tiedeakatemian pääsihteeri professori Pekka Aula.

Hankkeen koko raportti sekä tulokset ovat nyt luettavissa Jyväskylän yliopiston JYU Reports –sivulta. Voit lukea lisää JYU.Wisdomin toiminnasta ja julkaisuista tutkimusryhmän verkkosivuilla.