SDP:n Johan Kvarnström: Vesihuollon säilyminen julkisissa käsissä on tärkeää – seuraavaksi ratkaistava korjausvelka

Suomen vesihuollon korjausvelka on jyrkässä kasvussa, vaikka siihen investoidaan noin 400 miljoonaa euroa vuosittain. Maa- ja metsätalousministeriön tuoreimman arvion mukaan investointien pitäisi lähes kaksinkertaistua lähivuosina. Vesihuoltolaki edellyttää vesihuollon kaikkien kustannusten kattamista asiakasmaksuilla.

– Vesihuoltolaitoksen heikko taloudellinen tilanne voi luoda painetta myös kunnan talouteen. Hallituksen kuntiin kohdistamat leikkaukset eivät ainakaan helpota kuntien mahdollisuuksia esimerkiksi lainoittaa vesiverkon korjauksia. Mittavien korjausten rahoittaminen vain vesimaksuja korottamalla voi olla haastavaa, kun yhä useammalla kuntalaisellakin on talous tiukalla. Kuntapäättäjiltä tarvitaan nyt maltillisia tuloutuksia, jotta vesimaksujen tuotot kohdistuisivat yhä enemmän korjausvelan purkamiseen, Kvarnström pohtii.

Vesihuoltolain mukaisia vesihuoltolaitoksia on hieman yli 1 100. Suurin osa näistä on pieniä paikallisia osuuskuntia, jotka palvelevat noin 3 prosenttia asukasmäärästä. Valtaosa asukkaista kuuluu kunnallisten vesihuoltolaitosten piiriin.  

– Korjausvelan purku voi olla haastavaa myös yksityisille toimijoille. Lakiesitykseen sisältyvän kuntien etuosto-oikeuden avulla voidaan estää kriittisen infran omistuksen valuminen ei-toivotuille tahoille. Pikaratkaisuja ei ole, vaan sekä julkisella että yksityisellä vesihuoltosektorilla tarvitaan pitkäjänteisiä päätöksiä ja huolellista suunnittelua, Kvarnström toteaa.

Vesihuoltolain uudistus aloitettiin Marinin hallituskaudella ja sitä siivitti eduskunnan yksimielisesti hyväksymä Vesi on meidän -kansalaisaloite. Orpon hallitus lähetti esitysluonnoksen lausuntokierrokselle jo viime kesänä, mutta kirpakka palaute sai hallituksen tilkitsemään luonnokseensa jättämän kuntien vesihuollon omistuksen säilyttämistä koskevan aukon.     

Tänään lähetekeskustelussa olevan hallituksen esityksen mukaan lakiin lisätään säännös, jonka mukaan kunta ei saa myydä vesihuoltoon kohdistuvaa omistustaan, eikä kunnan omistuksessa tai määräysvallassa oleva vesihuoltolaitos saa myydä vesihuolto-omaisuuttaan. Jatkossa saa perustaa vain kunnan omistuksessa olevia vesihuoltolaitoksia tai asiakasomisteisia vesihuolto-osuuskuntia. 

– On hyvä, että hallitus on korjannut aiempaa esitystään SDP:nkin vaatiman mukaisesti. Korjatulla esityksellä turvataan vesihuollon nykytilanne eli kuntien omistuksen ja määräysvallan säilyminen. SDP pitää tärkeänä, että vesihuoltoamme ei yksityistetä voitontavoittelun välineeksi, Kvarnström päättää.