EU eroon venäläisestä energiasta Suomen esimerkin mukaisesti

Euroopan komissio julkaisi tänään tiistaina suunnitelmansa luopua venäläisestä energiasta mahdollisimman pian. Uusien kaasu- ja öljysopimusten tekeminen Venäjän kanssa kielletään vuoden 2025 loppuun mennessä, ja kaupankäynti olemassa olevien sopimusten puitteissa vuoden 2027 loppuun mennessä. Samalla kaasun ja öljyn alkuperän seurantaa ja toimitusketjun läpinäkyvyyttä parannetaan ja kansainvälistä yhteistyötä vahvistetaan Venäjän varjolaivaston torjumiseksi.  

Noin 13 % EU:n kaasusta arvioidaan tänä vuonna tulevan Venäjältä. Määrä on laskussa, edellisenä vuonna määrä oli 18 %.

Komissio pyrkii myös löytämään keinoja riippuvuuden katkaisemiseksi myös venäläisen ydinpolttoaineen osalta.  EU:ssa käytetystä uraanista tulee 13 % Venäjältä.  Polttoaineen valmistuksen eri vaiheissa, kuten uraanin rikastuksessa, Venäjän osuus on 25 % EU:hun tulevasta polttoaineesta.

• Ydinenergian osalta komissio lähettää nyt selvän signaalin jäsenmaille ja markkinatoimijoille siitä, että venäläiselle polttoaineelle ja sen jalostukselle tulee löytää muita vaihtoehtoja, toteaa Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä. Tässä on myös selkeä viesti siitä, että ydinteknologiaa ja tarvittavien polttoaineiden jalostusta kannattaa kehittää Euroopassa. Sitä tarvitaan Euroopan ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi.

Suomi on ollut keskusteluissa esillä esimerkkimaana, Suomeen ei enää tuoda lainkaan venäläistä kaasua tai öljyä ja Suomeen tuodulle venäläiselle ydinpolttoaineelle on kehitteillä länsimainen vaihtoehto.

• Suomi on luopumisensa tehnyt ja se oli mahdollista ennen kaikkea siksi, että olimme yrityksinä ja yhteiskuntana varautuneet vaihtuviin tilanteisiin, Leskelä sanoo. -  Energiavalikoimamme oli monipuolinen jo valmiiksi, ja Venäjän aloittaessa hyökkäyssotansa helmikuussa 2022 yritykset käynnistivät ripeästi toimet venäläisestä energiasta irtautumiseksi.

Keski-Euroopan energiajärjestelmät ovat monin paikoin vähemmän joustavia muutoksille, johtuen esimerkiksi siitä, että huomattavaa osaa kotitalouksista lämmitetään kaasulla ja kaasun kuluttajahinta on poliittisesti herkkä kysymys. Yritysten ja kotitalouksien fossiilisen energian korvaamista on tarpeettomasti hidastettu, jolloin myös paine edelleen tuoda Venäjältä on suurempi ja korvaaminen haastavampaa.

• Ilmastokotiläksyjen tekeminen hyvissä ajoin oli keskeinen vahvuutemme myös ulkopoliittisesti, nyt meillä on eurooppalaisessa vertailussa sekä vähäpäästöistä, että edullista energia runsaasti tarjolla, samalla kun Keski-Eurooppa on edelleen riippuvainen maakaasusta, toteaa Energiateollisuus ry:n kaasumarkkina-asiantuntija Heikki Lindfors. – Suomessa kaasun rooli on jäänyt vähäiseksi, talviin keskittyvä tarve pystytään kattamaan muun muassa uusien terminaalien kautta, Lindfors jatkaa.

Nyt annettu tiedonanto on komission suunnitelma, ei lainsäädäntöesitys. Niitä annetaan lähikuukausina, minkä jälkeen ne menevät jäsenmaiden ja EU-parlamentin käsittelyyn.