Sitra

Tältäkö näyttää vuonna 2046? Sitran aikakauslehti haastaa ajatuksiamme tulevaisuudesta

Jaa

Mitä jos ajatuksemme eivät ole enää yksityisiä? Mitä jos kännykät kielletään julkisilta paikoilla? Mitä jos vanhukset alkavat tehdä rikoksia päästäkseen hoivan ja yhteisön äärelle vankilaan? Sitran julkaisema JOS*-aikakauslehti vie lukijan tulevaisuuteen, jossa joukosta heikkoja signaaleja on tullut arkipäivää. Kertaluonteisen lehden tarkoituksena on herättää tulevaisuuskeskustelua ja vahvistaa kykyämme elää epävarmuuden ajassa.

Kuvassa käsi, joka pitelee JOS*-lehteä.
Kuva: Midjourney ja Topias Dean, Sitra. Kuvituksessa hyödynnetty tekoälyä.

Toimintaympäristömme muuttuu kiihtyvää tahtia: niin taloudessa, turvallisuudessa, geopolitiikassa, teknologiassa kuin hyvinvoinnissa on nähtävillä sekä hitaita, pitkäkestoisia muutoksia että yllätyksiä. Ennakoinnissa on tärkeää tarkastella laajojen muutoksen kaarien eli megatrendien lisäksi myös yllättävämpiä tapahtumia, muutoksen ensioireita eli heikkoja signaaleja. Osana heikot signaalit -työtään Sitra on julkaissut vuoteen 2046 sijoittuvan aikakauslehden, jonka on tarkoitus herätellä lukijaa erilaisiin tulevaisuuksiin: mahdollisiin – ja osin mahdottomalta tuntuviin.

”Kohtaamme jatkuvasti asioita ja ilmiöitä, joita emme osanneet ennakoida tai odottaa. Siksi tarvitsemme kykyä laajentaa ajatuksiamme siitä, mitä tulevaisuudessa saattaa olla edessä. Heikot signaalit auttavat haastamaan oletuksia tulevaisuudesta ja tunnistamaan nousevia ilmiöitä ja muutosta yhteiskunnassa – sekä tekemään tulevaisuuden kannalta kestäviä valintoja”, sanoo ennakointi- ja koulutusjohtaja Veera Heinonen.

JOS*-aikakauslehti herättää erilaiset tulevaisuudet henkiin

Sitran heikot signaalit -työ on aiempina vuosina paketoitu selvitysmuotoon (2022 ja 2019). Tällä kertaa julkaisu on kuvitteellinen aikakauslehti. Kaikkiaan sata erilaista heikkoa signaalia herää eloon JOS*-nimisen lehden sivuilla. Jutut ovat spekulaatioita erilaisista tulevaisuuksista, mutta ne perustuvat heikkoihin signaaleihin eli jo jossakin tapahtuneisiin asioihin. Lehti ei kuvaa yhtä tulevaisuusskenaariota, vaan tarjoilee välähdyksiä erilaisista mahdollisista tulevaisuuksista.

”Aikakauslehti valikoitui loppujulkaisun muodoksi myös sen tuttuuden vuoksi: aikakauslehdet ovat peilejä kuhunkin aikaan ja kaikki ovat joskus lukeneet niitä. Ideana on tarjota lukijalle konkreettinen kokemus tulevaisuudesta, joka koskettaa järjen lisäksi myös tunteita. Kiinnostava ristiriita syntyy myös siitä, ettei paperisia aikakauslehtiä välttämättä ole enää tulevaisuudessa”, lehden toinen tekijä, ennakoinnin asiantuntija Lilli Poussa sanoo.

Kuvitteellinen aikakauslehti on esimerkki design fiction -lähestymistavasta ennakoinnissa. Design fiction auttaa kuvittelemaan tulevaisuuksia, jotka ovat merkittävästi erilaisia kuin nykyhetki. Usein kokemuksemme nykyhetkestä rajaavat ajatuksiamme siitä, mitä kaikkea tulevaisuus voi olla.

"Design fictionissa emme pohdi vain sitä, miten asiat voisivat olla toisin vaan myös sitä, miltä se ihmisistä tuntuisi, mitä he ajattelisivat, millaisia esineitä tai palveluita maailmassa olisi ja niin edelleen. Toisin sanoen, millainen kokemus maailma silloin olisi", lehden toinen tekijä, Poussa kuvaa.

Miltä tuntuu esimerkiksi elää tulevaisuudessa, jossa ajatuksemme eivät ole enää yksityisiä? Tai jossa kuolema ei enää tarkoita, että kuollut ihminen poistuu elämästämme? Esimerkiksi tällaisia mahdollisia tulevaisuuden kokemuksia JOS*-lehti pyrkii tarkastelemaan.

Myös muun muassa NATO ja Euroopan komissio ovat hyödyntäneet menetelmiä, jotka spekuloivat rohkeasti erilaisilla tulevaisuuksilla.

Apua rohkean tulevaisuuskeskustelun virittämiseen

Lehti on tarkoitettu ennakoijille, kehittäjille, yrityksille, päättäjille ja oppilaitoksille – kaikille tulevaisuusajattelusta kiinnostuneille. Yllätysten ja epävarmuuksien keskellä jokaisen on tärkeää kehittää ja avartaa tulevaisuusajatteluaan.

”Jos tulevaisuus tuntuu joskus vähän abstraktilta, niin tämän julkaisun tavoite on tehdä siitä kouriintuntuvaa ja sitä kautta helpommin lähestyttävää. Toivommekin, että lehti virittää lukijansa rohkeaan tulevaisuuskeskusteluun ja innostaa paitsi havainnoimaan heikkoja signaaleja, pohtimaan myös muutoksia, joista ne ehkä kertovat”, sanoo lehden toinen tekijä, ennakoinnin asiantuntija Terhi Ylikoski.

JOS*-lehden voi lukea Sitran verkkosivuilta tai tilata painettuna itselleen. 

Sitra toimittaa lehteä syksyllä suomenkielisiin lukioihin ja ammattioppilaitoksiin, sillä se toimii hyvin tulevaisuusajattelun virittämiseen myös opetuskäytössä. Aikaisempina vuosina Sitra on lähettänyt esimeriksi megatrendikortteja ja tulevaisuuksien kuvitteluun kannustavaa Hyvät kortit -peliä peruskouluihin.

Lehden lisäksi Sitra julkaisi tammikuussa oppaan ja erilaisia työpohjia heikkojen signaalien havainnointiin ja tulkintaan, jotta työskentely heikkojen signaalien parissa helpottuisi ja yleistyisi. Sitra myös avasi sivuston, jonne kuka tahansa voi lähettää bongaamiaan signaaleja ja tutustua muiden havaintoihin.

Heikkojen signaalien parempaa hyödyntämistä on korostettu myös esimerkiksi eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan tilaamassa Tulevaisuustiedon lähteillä -analyysissa ja valtioneuvoston Kansallinen ennakointi 2020 -raportissa.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Kuvassa JOS*-lehden kansikuva.
Vuoteen 2046 sijouttuvan JOS*-lehden kansikuva
Kannen taitto: Ellun Kanat. Kuvituksessa hyödynnetty tekoälyä (Midjourney).
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Sitra on tulevaisuustalo, joka auttaa Suomea uudistumaan. Ennakoimme tulevaa. Etsimme yhdessä kumppaneiden kanssa ratkaisuja huomisen haasteisiin. Edistämme Suomen hyvinvointia ja vauhditamme talouden kestävää kasvua. Parempi tulevaisuus vaatii tekoja jo tänään.

Muut kielet

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Sitra

Finländarnas fotavtryck på naturen har beräknats för första gången – Viktigt steg framåt i kampen mot förlusten av den biologiska mångfalden10.6.2025 01:00:00 EEST | Pressmeddelande

En metod som utvecklats av finska forskare kan nu användas för att beräkna konsumenternas fotavtryck på naturen. En beräkning, som är den första i sitt slag när det gäller omfattning, visar att nästan hälften av finländarnas fotavtryck på naturen orsakas av maten de äter. Påverkan sker till stor del utanför Finland genom internationella produktionskedjor.

Suomalaisten luontojalanjälki laskettiin ensimmäistä kertaa – Tärkeä edistysaskel auttaa luontokadon torjunnassa10.6.2025 01:00:00 EEST | Tiedote

Suomalaistutkijoiden kehittämällä menetelmällä voidaan nyt laskea tavallisen kuluttajan luontojalanjälki. Ensimmäistä kertaa näin kattavasti tehty laskenta osoittaa, että suomalaisten luontojalanjäljestä lähes puolet aiheutuu syömisestä. Vaikutukset kohdistuvat pitkälti kotimaan ulkopuolelle kansainvälisten tuotantoketjujen kautta.

Finns' biodiversity footprint calculated for the first time – Important step forward in combating biodiversity loss10.6.2025 01:00:00 EEST | Press release

A method developed by Finnish researchers can now be used to calculate the biodiversity footprint of consumers. For the first time ever, a comprehensive calculation reveals that almost half of Finns’ biodiversity footprint is caused by food consumption. The impact is largely external to Finland, stemming from international supply chains of goods and services.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye