Viisi suurta kaupunkia julkaisi vapaaehtoiset kestävyysraporttinsa
7.5.2025 13:00:00 EEST | Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund | Tiedote
Viisi suurta kaupunkia – eli Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa ja Turku – julkaisivat vapaaehtoiset kestävyysarvionsa tänään 7. toukokuuta. Vapaaehtoinen kestävyysarvio viittaa siihen, että arvioita ei ohjaa lakisääteinen pakko, vaan tarve kehittää kaupunkien toimintaa.
Kaupunkien arvioissa korostuu, että kestävää kehitystä tulee lähestyä laajasti: Likimain kaikki kaupunkien toiminta liittyy kestävään kehitytykseen. Myös monialainen johtaminen on tarpeen. Lisäksi asukkaita ja sidosryhmiä tarvitaan mukaan sekä tuomaan erilaisia näkökulmia että rakentamaan yhdessä ratkaisuja kestävään kehitykseen liittyviin haasteisiin.
Ympäristöön liittyvinä huolina kaupunkien raporteissa nousevat esille ongelmat ilmastonmuutoksen hillinnässä, resurssien ylikulutus, alhainen kierrätysaste sekä kaupunkikasvun tasapainottaminen luonnon monimuotoisuuden kanssa.
Myös segregaatio, sosiaalinen eriarvoisuus ja työttömyyden kasvu nousevat huolina esille kaupunkien raporteista. Myös koetun turvallisuuden heikkeneminen ja sukupuoleen perustuva väkivalta herättävät huolta.
Kaupunkien onnistumisia ovat muun muassa päästöjen merkittävä vähentäminen ja uusien, kestävyyteen liittyvien innovaatioiden synty. Uusiutuvan energian käyttö on kasvanut.
Kaupungit myös toteavat raporteissaan, että uudet osallisuusmuodot ovat lisänneet osallistumista kaupungin toimintaan. Myös kulttuuripalveluiden käyttö on lisääntynyt. Edelliset ovat vahvistaneet sosiaalista yhteenkuuluvuutta.
Tavoitteena konkreettisemmat kestävän kehityksen tavoitteet
– Kaupungeilla niin Suomessa kuin maailmalla on keskeinen rooli kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa. Nyt suomalaiset kaupungit tarjoavat monitasoisen näkökulman ja kertovat kestävyyden edistämisestä niin paikallisella, kansallisella kuin globaalilla tasolla, toteaa Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen.
Kaupungit saavat Karhuselta kiitosta työstään kestävän kehityksen edistämiseksi.
– Kestävä kehityksen toimenpiteet tehdään etenkin kaupungeissa ja kunnissa, arjen tasolla. Kunnat ovat jatkaneet työtä vapaaehtoisesti, vaikka valtio ei ole niin aktiivinen kuin aiemmin.
Julkaistut kestävyysarviot voivat olla hyödyksi myös muille kaupungeille ja kunnille.
– Tämä aineisto on olennaista myös kuntien alkavan valtuustokauden kannalta. Kestävä kehitys on tärkeää kytkeä kaupunkien ja kuntien strategiaprosesseihin, korostaa Kuntaliiton erityisasiantuntija Eveliina Kiema-Majanen.
Linkitykset kaupunkien kestävyysraportteihin löytyvät Kuntaliiton verkkosivuilta.
Lisätietoja:
Eveliina Kiema-Majanen
Erityisasiantuntija, Kuntaliitto
p. 050 597 0104, eveliina.kiema-majanen@kuntaliitto.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tony HagerlundViestinnän kehittämispäällikkö
Puh:+358 50 526 2158tony.hagerlund@kuntaliitto.fiLinkit
Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään. Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Färska siffror: Färre elever, men ändå ökade kostnader inom den grundläggande utbildningen – stora skillnader mellan kommunerna10.9.2026 00:01:00 EEST | Pressmeddelande
Antalet elever inom den grundläggande utbildningen har börjat minska, men kostnaderna har inte minskat. De krympande årskullarna innebär inte automatiska besparingar. Befolkningsförändringen innebär därför att kommunerna behöver se över hur tjänsterna ska tillhandahållas under de kommande åren. Enligt de kommunvisa uppgifter som Kommunförbundet sammanställt finns det stora skillnader mellan kommunerna i hur mycket det kostar per barn att ordna småbarnspedagogik och grundläggande utbildning. En hög eller låg kostnad per elev är dock ingen direkt indikation på den grundläggande utbildningens tillgänglighet och kvalitet, såsom inlärningsresultat. ”För att grundläggande utbildning ska kunna ordnas måste skolorna ha undervisningspersonal, lokaler och andra grundläggande resurser, även om antalet elever är mindre än tidigare. När elevantalet minskar kan kostnaderna per elev till och med öka, åtminstone i början, om antalet skolor hålls oförändrat”, säger Mari Sjöström, specialsakkunnig vid K
Tuoreet luvut: Perusopetuksen kustannukset kasvoivat oppilasmäärän vähentyessä – kuntien välillä suuria eroja kustannuksissa10.9.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Perusopetuksen oppilasmäärä on lähtenyt laskuun, mutta kustannukset eivät ole pienentyneet. Pienenevät ikäluokat eivät merkitse automaattisia säästöjä. Väestömurros haastaakin kuntia arvioimaan palvelujen järjestämisen tapoja tulevina vuosina. Kuntaliiton kokoamien kuntakohtaisten tietojen mukaan kuntien välillä on suurta vaihtelua siinä, kuinka paljon varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen järjestäminen maksaa lasta kohden. Korkea tai matala oppilaskohtainen kustannus ei kuitenkaan suoraan kerro perusopetuksen saavutettavuudesta ja laadusta kuten oppimistuloksista. ”Perusopetuksen järjestäminen edellyttää kouluissa opetushenkilöstöä, koulutiloja sekä muita perusresursseja, vaikka oppilaita olisi aiempaa vähemmän. Oppilasmäärän pienentyessä kustannukset voivat ainakin alkuvaiheessa jopa kasvaa oppilasta kohden, jos kouluverkko pysyy ennallaan”, Kuntaliiton erityisasiantuntija Mari Sjöström sanoo.
Utredning: De förtroendevaldas arvoden har stigit måttligt – stora skillnader mellan kommunerna9.9.2026 08:25:00 EEST | Pressmeddelande
Sammanträdesarvodena för fullmäktigeledamöter i kommunerna varierar mellan 30 och 455 euro. Det framgår av Kommunförbundets utredning som kartlagt kommunala förtroendevaldas sammanträdes- och årsarvoden i början av fullmäktigeperioden 2025–2029.
Selvitys: Kuntien luottamushenkilöpalkkiot nousseet maltillisesti – kuntien väliset erot ovat suuria9.9.2026 08:25:00 EEST | Tiedote
Valtuutettujen kokouspalkkiot vaihtelevat 30 ja 455 euron välillä Manner-Suomen kunnissa. Tiedot käyvät ilmi Kuntaliiton selvityksestä, jossa on kartoitettu kuntien luottamushenkilöiden kokous- ja vuosipalkkioita valtuustokauden 2025–2029 alussa.
Kommunförbundet om PISA-resultaten: Mycket har gjorts, men står rätt saker i fokus?8.9.2026 10:39:54 EEST | Pressmeddelande
Finländska ungdomars kunskaper har försämrats, enligt de nya PISA-resultaten. Kommunförbundet ser med oro på att alltför många unga går ut grundskolan med svaga kunskaper. Även kunskapsskillnaderna mellan eleverna har ökat över tid. Sambandet mellan elevernas bakgrund och inlärningsresultat har förstärkts under de senaste PISA-omgångarna. Det finns stora skillnader i färdigheter, studiemotivation och välbefinnande mellan elever i samma ålder och på samma årskurs. ”Mest oroväckande är situationen som helhet, att kunskaperna försämras överlag. Om en elev under de goda PISA-åren fick vitsordet 8, får han eller hon i dag vitsordet 10 för samma kunskaper. Dessutom har antalet svaga elever ökat i alarmerande utsträckning, och det finns inte så många s.k. toppelever som tidigare”, påpekar Mari Sjöström, specialsakkunnig. ”Finlands viktigaste PISA-siffra är inte placeringen. Det är antalet unga som inte har tillräckliga färdigheter för fortsatta studier och arbetsliv efter grundskolan. Med Fin
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme