Kuntaliitto selvitti suomalaisten ja kuntapäättäjien kestävän kehityksen arvostuksia: Talous yhdistää – ilmasto jakaa
Talous yhdistää – ilmasto jakaa: kuntapäättäjät ja kuntalaiset suhtautuvat kestävään kehitykseen myönteisesti, mutta eri painotuksin.
Kestävä kehitys saa laajaa kannatusta kunnissa, mutta näkemyseroja löytyy sen eri osa-alueiden välillä. Kuntaliiton tuoreet tutkimukset osoittavat, että erityisesti taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys yhdistävät kuntalaisia ja päättäjiä yli puoluerajojen. Ekologinen kestävyys puolestaan – erityisesti ilmastotoimet – jakaa näkemyksiä merkittävästi erityisesti poliittisesti ja roolien mukaan. Kuntien viranhaltijat ovat päättäjiä valmiimpia edistämään monia kestävyyteen liittyviä toimia.
Kuntaliiton tuoreiden tutkimusten mukaan suomalaiset kuntalaiset ja kuntapäättäjät tukevat laajasti kestävää kehitystä kuntien päätöksenteossa. Sekä Kuntalaistutkimus 2024 että Kuntapäättäjätutkimus 2024 osoittavat, että enemmistö pitää kestävää kehitystä tärkeänä. Yhteinen perusta löytyy erityisesti taloudellisesta ja sosiaalisesta kestävyydestä.
Jakolinjojakin on. Ekologinen kestävyys – kuten ilmastotoimet ja päästövähennykset – jakavat näkemyksiä erityisesti kuntapäättäjien keskuudessa, ja erot puolueiden välillä ovat paikoin huomattavia.
– On rohkaisevaa ja ilahduttavaa, että kestävä kehitys ymmärretään kunnissa laaja-alaisesti. Samalla tulokset kertovat, että eri kestävyyden osa-alueet herättävät erilaisia tunteita ja painotuksia. Taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys yhdistävät, mutta ekologinen kestävyys – erityisesti ilmastotoimet – jakaa näkemyksiä erityisesti päättäjien välillä, korostaa tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom.
Kuntalaisten ja kuntapäättäjien yhteinen ykkönen: taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys
Kuntatalous, työllisyys ja yhdenvertaisuus yhdistävät asukkaat ja päättäjät.
Sekä kuntalaisilta että kuntapäättäjiltä vahvinta tukea saa vastuullinen ja ennakoiva kuntatalouden hoito:
- 91 % kuntalaisista ja
- 95 % kuntapäättäjistä pitää sitä erittäin tai melko tärkeänä.
Kärkisijoilla molemmissa ryhmissä ovat myös:
- Yrittämiseen ja työntekoon panostaminen (kuntalaiset 85 %, päättäjät 91 %)
- Kuntalaisten hyvinvoinnin yhdenvertainen edistäminen (86 % kummassakin ryhmässä)
- Eriarvoistumisen ja syrjäytymisen ehkäiseminen (kuntalaiset 86 %, päättäjät 85 %)
Puolueiden väliset erot ovat pienimmillään juuri taloudellisen kestävyyden kysymyksissä – lähes kaikkien puolueiden päättäjistä yli 90 % pitää sitä tärkeänä.
Ekologinen kestävyys jakaa erityisesti päättäjien näkemyksiä – puolueiden välillä jopa 80 prosenttiyksikön eroja
Vaikka ekologiseen kestävyyteen liittyvät teemat, kuten luonnon monimuotoisuuden turvaaminen, saavat enemmistön tuen sekä kuntalaisilta että päättäjiltä, kuntapäättäjien suhtautumisessa puoluetaustalla on merkitystä.
Ilmastonmuutokseen varautumista pitää tärkeänä:
- 72 % kuntalaisista
- 68 % päättäjistä, mutta puolueittain tarkasteltuna:
- Vihreät: 99 %
- Vasemmistoliitto: 97 %
- SDP: 84 %
- Keskusta: 73 %
- Kokoomus: 65 %
- KD: 49 %
- Perussuomalaiset: 20 %
Liikenteen päästöjen vähentämistä pitää tärkeänä:
- 63 % kuntalaisista
- 56 % kuntapäättäjistä, mutta puolueittain tarkasteltuna:
- Vihreät: 93 %
- Vasemmistoliitto: 89 %
- SDP: 74 %
- Keskusta: 68 %
- Kokoomus: 48 %
- KD: 44 %
- Perussuomalaiset: 18 %
Myös muissa ekologisen kestävyyden kysymyksissä, kuten kestävä elämäntapa kasvatuksessa ja kiertotalouden edistäminen, vihreät ja vasemmistoliitto korostavat teemojen merkitystä huomattavasti enemmän kuin esimerkiksi perussuomalaiset tai kristillisdemokraatit. Erot näkyvät myös eri kokoisten kuntien asukkaiden vastauksissa.
– Se, asuuko ihminen pienessä kunnassa ilman joukkoliikennettä vai suuressa kaupungissa, jossa joukkoliikennettä on tarjolla, vaikuttaa ymmärrettävästi näkemyksiin ilmasto- ja ympäristötoimien tärkeydestä. Näissä tuloksissa näkyy konkreettisesti se, kuinka erilaisista lähtökohdista suomalaiset katsovat kestävää kehitystä, toteaa Pekola-Sjöblom.
Huomionarvoista on, että kuntien johtavat viranhaltijat suhtautuvat moniin kestävyyttä edistäviin asioihin selvästi myönteisemmin kuin kuntien luottamushenkilöt.
Esimerkiksi Ilmastonmuutokseen varautuminen on tärkeää viranhaltijoista 72 prosentille ja luottamushenkilöistä 59 prosentille. Kestävä elämäntapa kasvatuksessa puolestaan on tärkeää viranhaltijoista 84 prosentille ja luottamushenkilöistä 71 prosentille.
Erilaiset todellisuudet näkyvät: sukupuoli, ikä ja kuntapäättäjillä puoluetausta vaikuttavat näkemyksiin
Naiset pitävät lähes kaikkia kestävyyden osa-alueita merkittävämpinä kuin miehet sekä kuntalaisina että päättäjinä.
Esimerkiksi kestävää elämäntapaa kasvatuksessa pitää tärkeänä:
- kuntalaiset: naiset 82 %, miehet: 69 %
- kuntapäättäjät: naiset: 81 %, miehet: 64 %
Talouden ja työn kysymyksissä sukupuolierot sen sijaan ovat hyvin pieniä.
Vanhemmat kuntalaiset pitävät lähes kaikkia kysyttyjä kestävän kehityksen osa-alueita tärkeämpinä kuin nuoremmat. Suurimmat ikäryhmittäiset erot löytyvät yllättäen ilmastoteemoista – alle 30- ja 40-vuotiaat pitävät niitä vähemmän tärkeinä kuin yli 70-vuotiaat.
Kuntakoolla sen sijaan on melko vähän vaikutusta, ja sitä enemmän tärkeysarvioihin vaikuttavat yleensä vastaajien sukupuoli, puoluetausta ja asema. Pieniä eroja toki on, erityisesti liikennepäästöihin liittyen.
Liikenteen päästöjen vähentämistä pidetään tärkeänä erityisesti suurissa kaupungeissa: yli 100 000 asukkaan kaupungeissa 73 % Kuntalaistutkimukseen vastanneista pitää sitä tärkeänä, kun taas alle 5 000 asukkaan kunnissa vastaava osuus on 52 %. Erot selittyvät osin pienempien kuntien autoiluriippuvuudella ja pitkistä etäisyyksistä.
– Kestävä kehitys ei ole kunnissa vain ympäristökysymys, vaan siihen kietoutuvat kaikki arjen realiteetit: työllisyys, talous, koulutus ja hyvinvointi. Tulokset osoittavat, kuinka kuntien erilaiset toimintaympäristöt ja väestöpohja vaikuttavat siihen, millaisia ratkaisuja kunnissa pidetään tärkeinä ja mahdollisina, nostaa esille erityisasiantuntija Eveliina Kiema-Majanen.
– Huomionarvoista on, että kuntien viranhaltijat suhtautuvat moniin kestävyyttä edistäviin toimiin keskimäärin myönteisemmin kuin luottamushenkilöt – he ovat usein valmiimpia viemään asioita käytäntöön myös silloin, kun päätöksenteko edellyttää pidemmän aikavälin vaikutusten huomiointia, korostaa tutkimuspäällikkö Pekola-Sjöblom.
Tutustu tarkempiin tuloksiin liitteenä olevasta tiedostosta.
Kuntalaistutkimus 2024 pähkinänkuoressa
- Vastaajia: n. 10 500
- Toteutus: touko–kesäkuu 2024
- Mukana: 46 erikokoista ja -tyyppistä kuntaa
- Osa Erilaistuva KuntaSuomi 2025 -tutkimusohjelmaa www.kuntaliitto.fi/kuntalaistutkimus2024
Kuntapäättäjätutkimus 2024 pähkinänkuoressa
-
Vastaajia: 1 705 luottamushenkilöä ja viranhaltijaa
-
Kattavuus: yli 90 % Manner-Suomen kunnista
-
Kohderyhmä: kunnanvaltuutetut ja johtavat viranhaltijat
-
Tutkimus mahdollistaa vertailut mm. puolueittain, kunnittain ja päättäjäryhmittäin
-
www.kuntaliitto.fi/kuntapaattajatutkimus2024
Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:
Marianne Pekola-Sjöblom
Tutkimuspäällikkö, Kuntaliitto
marianne.pekola-sjoblom@kuntaliitto.fi
p. +358 50 337 5634
Eveliina Kiema-Majanen
Erityisasiantuntija, SDG-tavoitteiden strateginen johtaminen, Kuntaliitto
Eveliina.Kiema-Majanen@kuntaliitto.fi
p. +358 50 597 0104
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Maija Ruohoviestinnän asiantuntija, kuntavaalien projektipäällikkö
Puh:+358 50 340 3541maija.ruoho@kuntaliitto.fiLiitteet
Linkit
Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään. Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kuntaliiton Talousbarometri: Kuntien taloudellinen liikkumavara pienenee tulevina vuosina15.9.2025 11:13:47 EEST | Tiedote
Kuntaliiton Talousbarometriin vastanneiden talousjohtajien mukaan kuntien liikkumavara on kapenemassa merkittävästi seuraavien 10 vuoden aikana. Valtaosa vastaajista (lähes 80 %) arvioi kuntansa taloudellisen liikkumavaran pienenevän tulevina vuosina. Erityisen pienenä liikkumavara nähdään asukasmäärältään kaikkein pienimmissä kunnissa. Kuntaliiton Talousbarometri toteutettiin 3.–8. syyskuuta ja siihen vastasi 193 kunnan talousjohtajaa. Manner-Suomessa on 292 kuntaa.
Klyftan mellan kommunernas skattesatser hotar blir enorm– Kommunförbundets Karhunen: Finland har inte råd med nuvarande tjänster och strukturer13.9.2025 08:43:27 EEST | Pressmeddelande
Den demografiska förändringen, dvs. den minskande nativiteten, befolkningens stigande ålder, den koncentrerade invandringen och urbaniseringen, försvårar på ett aldrig tidigare skådat sätt kommunernas möjligheter att tillhandahålla tjänster för invånarna. Förändringen är oundviklig och kännbar både i kommuner som förlorar befolkning och i snabbt växande städer, enligt en utredning beställd av Kommunförbundet. Om inget görs kan skillnaden mellan den lägsta och högsta kommunalskattesatsen i framtiden vara nästan 19 procentenheter.
Erot kuntien veroprosenteissa uhkaavat revetä ennennäkemättömiin lukemiin - Kuntaliiton Karhunen: Suomella ei ole varaa nykyisiin palveluihin eikä rakenteisiin13.9.2025 08:20:46 EEST | Tiedote
Väestönmurros eli syntyvyyden lasku, ikääntyminen, keskittyvä maahanmuutto ja kaupungistuminen vaikeuttavat ennennäkemättömällä tavalla kuntien mahdollisuuksia järjestää palveluita kuntalaisille. Muutos on vääjäämätön ja merkittävä niin väestöään menettävissä kunnissa kuin vauhdikkaasti kasvavissa kaupungeissakin, selviää Kuntaliiton tilaamasta selvityksestä. Jos mitään ei tehdä, ero matalimman ja korkeimman kuntaveroprosentin välillä voi tulevaisuudessa olla lähes 19 prosenttiyksikköä.
Kyselytulos: Kunnissa panostetaan lasten ja nuorten hyvinvointiin – tueksi tarvittaisiin vahvemmin hyvinvointialueet11.9.2025 07:11:17 EEST | Tiedote
Kunnat ovat panostaneet merkittävästi lasten ja nuorten hyvinvointiin palkkaamalla omaa, ei-lakisääteistä henkilöstöä varhaiskasvatukseen, esiopetukseen, perusopetukseen ja lukioihin, vaikka laki ei siihen velvoita, selviää Kuntaliiton tuoreesta kyselytutkimuksesta. – Kuntien lisäsatsaukset kertovat aidosta tahdosta tukea lapsia, nuoria ja perheitä. Huolemme kuitenkin on, että hyvinvointialueiden vastuulla olevia tehtäviä sysätään kunnille, Kuntaliiton koulutusasioiden johtaja Irmeli Myllymäki painottaa. Koulun opetushenkilöstö toteuttaa työssään yhteisöllistä opiskeluhuoltoa yhteistyössä hyvinvointialueen ammattilaisten kanssa.
Kommunerna satsar på barns och ungas välmående – välfärdsområdena behövs som stöd11.9.2025 07:10:56 EEST | Pressmeddelande
Kommunerna har satsat mycket på barns och ungas välmående genom att anställa egen, icke–lagstadgad personal inom småbarnspedagogiken, förskoleundervisningen, den grundläggande utbildningen och gymnasierna. Enligt Kommunförbundets utredningar våren 2025 har nästan alla kommuner som svarat investerat egna resurser i barns och ungas välmående, även om lagen inte förpliktar till det. – Kommunernas tilläggssatsningar vittnar om en genuin vilja att stödja barn, unga och familjer. Vi är dock oroade för att uppgifter som välfärdsområdena har ansvar för skyfflas över på kommunerna, säger Irmeli Myllymäki, direktör för utbildningsfrågor vid Kommunförbundet Skolans undervisningspersonal arbetar med generellt inriktad elevhälsa i samarbete med yrkesutbildade personer inom välfärdsområdet.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme