Kuntaliitto selvitti suomalaisten ja kuntapäättäjien kestävän kehityksen arvostuksia: Talous yhdistää – ilmasto jakaa
7.5.2025 11:38:31 EEST | Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund | Tiedote
Talous yhdistää – ilmasto jakaa: kuntapäättäjät ja kuntalaiset suhtautuvat kestävään kehitykseen myönteisesti, mutta eri painotuksin.
Kestävä kehitys saa laajaa kannatusta kunnissa, mutta näkemyseroja löytyy sen eri osa-alueiden välillä. Kuntaliiton tuoreet tutkimukset osoittavat, että erityisesti taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys yhdistävät kuntalaisia ja päättäjiä yli puoluerajojen. Ekologinen kestävyys puolestaan – erityisesti ilmastotoimet – jakaa näkemyksiä merkittävästi erityisesti poliittisesti ja roolien mukaan. Kuntien viranhaltijat ovat päättäjiä valmiimpia edistämään monia kestävyyteen liittyviä toimia.
Kuntaliiton tuoreiden tutkimusten mukaan suomalaiset kuntalaiset ja kuntapäättäjät tukevat laajasti kestävää kehitystä kuntien päätöksenteossa. Sekä Kuntalaistutkimus 2024 että Kuntapäättäjätutkimus 2024 osoittavat, että enemmistö pitää kestävää kehitystä tärkeänä. Yhteinen perusta löytyy erityisesti taloudellisesta ja sosiaalisesta kestävyydestä.
Jakolinjojakin on. Ekologinen kestävyys – kuten ilmastotoimet ja päästövähennykset – jakavat näkemyksiä erityisesti kuntapäättäjien keskuudessa, ja erot puolueiden välillä ovat paikoin huomattavia.
– On rohkaisevaa ja ilahduttavaa, että kestävä kehitys ymmärretään kunnissa laaja-alaisesti. Samalla tulokset kertovat, että eri kestävyyden osa-alueet herättävät erilaisia tunteita ja painotuksia. Taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys yhdistävät, mutta ekologinen kestävyys – erityisesti ilmastotoimet – jakaa näkemyksiä erityisesti päättäjien välillä, korostaa tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom.
Kuntalaisten ja kuntapäättäjien yhteinen ykkönen: taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys
Kuntatalous, työllisyys ja yhdenvertaisuus yhdistävät asukkaat ja päättäjät.
Sekä kuntalaisilta että kuntapäättäjiltä vahvinta tukea saa vastuullinen ja ennakoiva kuntatalouden hoito:
- 91 % kuntalaisista ja
- 95 % kuntapäättäjistä pitää sitä erittäin tai melko tärkeänä.
Kärkisijoilla molemmissa ryhmissä ovat myös:
- Yrittämiseen ja työntekoon panostaminen (kuntalaiset 85 %, päättäjät 91 %)
- Kuntalaisten hyvinvoinnin yhdenvertainen edistäminen (86 % kummassakin ryhmässä)
- Eriarvoistumisen ja syrjäytymisen ehkäiseminen (kuntalaiset 86 %, päättäjät 85 %)
Puolueiden väliset erot ovat pienimmillään juuri taloudellisen kestävyyden kysymyksissä – lähes kaikkien puolueiden päättäjistä yli 90 % pitää sitä tärkeänä.
Ekologinen kestävyys jakaa erityisesti päättäjien näkemyksiä – puolueiden välillä jopa 80 prosenttiyksikön eroja
Vaikka ekologiseen kestävyyteen liittyvät teemat, kuten luonnon monimuotoisuuden turvaaminen, saavat enemmistön tuen sekä kuntalaisilta että päättäjiltä, kuntapäättäjien suhtautumisessa puoluetaustalla on merkitystä.
Ilmastonmuutokseen varautumista pitää tärkeänä:
- 72 % kuntalaisista
- 68 % päättäjistä, mutta puolueittain tarkasteltuna:
- Vihreät: 99 %
- Vasemmistoliitto: 97 %
- SDP: 84 %
- Keskusta: 73 %
- Kokoomus: 65 %
- KD: 49 %
- Perussuomalaiset: 20 %
Liikenteen päästöjen vähentämistä pitää tärkeänä:
- 63 % kuntalaisista
- 56 % kuntapäättäjistä, mutta puolueittain tarkasteltuna:
- Vihreät: 93 %
- Vasemmistoliitto: 89 %
- SDP: 74 %
- Keskusta: 68 %
- Kokoomus: 48 %
- KD: 44 %
- Perussuomalaiset: 18 %
Myös muissa ekologisen kestävyyden kysymyksissä, kuten kestävä elämäntapa kasvatuksessa ja kiertotalouden edistäminen, vihreät ja vasemmistoliitto korostavat teemojen merkitystä huomattavasti enemmän kuin esimerkiksi perussuomalaiset tai kristillisdemokraatit. Erot näkyvät myös eri kokoisten kuntien asukkaiden vastauksissa.
– Se, asuuko ihminen pienessä kunnassa ilman joukkoliikennettä vai suuressa kaupungissa, jossa joukkoliikennettä on tarjolla, vaikuttaa ymmärrettävästi näkemyksiin ilmasto- ja ympäristötoimien tärkeydestä. Näissä tuloksissa näkyy konkreettisesti se, kuinka erilaisista lähtökohdista suomalaiset katsovat kestävää kehitystä, toteaa Pekola-Sjöblom.
Huomionarvoista on, että kuntien johtavat viranhaltijat suhtautuvat moniin kestävyyttä edistäviin asioihin selvästi myönteisemmin kuin kuntien luottamushenkilöt.
Esimerkiksi Ilmastonmuutokseen varautuminen on tärkeää viranhaltijoista 72 prosentille ja luottamushenkilöistä 59 prosentille. Kestävä elämäntapa kasvatuksessa puolestaan on tärkeää viranhaltijoista 84 prosentille ja luottamushenkilöistä 71 prosentille.
Erilaiset todellisuudet näkyvät: sukupuoli, ikä ja kuntapäättäjillä puoluetausta vaikuttavat näkemyksiin
Naiset pitävät lähes kaikkia kestävyyden osa-alueita merkittävämpinä kuin miehet sekä kuntalaisina että päättäjinä.
Esimerkiksi kestävää elämäntapaa kasvatuksessa pitää tärkeänä:
- kuntalaiset: naiset 82 %, miehet: 69 %
- kuntapäättäjät: naiset: 81 %, miehet: 64 %
Talouden ja työn kysymyksissä sukupuolierot sen sijaan ovat hyvin pieniä.
Vanhemmat kuntalaiset pitävät lähes kaikkia kysyttyjä kestävän kehityksen osa-alueita tärkeämpinä kuin nuoremmat. Suurimmat ikäryhmittäiset erot löytyvät yllättäen ilmastoteemoista – alle 30- ja 40-vuotiaat pitävät niitä vähemmän tärkeinä kuin yli 70-vuotiaat.
Kuntakoolla sen sijaan on melko vähän vaikutusta, ja sitä enemmän tärkeysarvioihin vaikuttavat yleensä vastaajien sukupuoli, puoluetausta ja asema. Pieniä eroja toki on, erityisesti liikennepäästöihin liittyen.
Liikenteen päästöjen vähentämistä pidetään tärkeänä erityisesti suurissa kaupungeissa: yli 100 000 asukkaan kaupungeissa 73 % Kuntalaistutkimukseen vastanneista pitää sitä tärkeänä, kun taas alle 5 000 asukkaan kunnissa vastaava osuus on 52 %. Erot selittyvät osin pienempien kuntien autoiluriippuvuudella ja pitkistä etäisyyksistä.
– Kestävä kehitys ei ole kunnissa vain ympäristökysymys, vaan siihen kietoutuvat kaikki arjen realiteetit: työllisyys, talous, koulutus ja hyvinvointi. Tulokset osoittavat, kuinka kuntien erilaiset toimintaympäristöt ja väestöpohja vaikuttavat siihen, millaisia ratkaisuja kunnissa pidetään tärkeinä ja mahdollisina, nostaa esille erityisasiantuntija Eveliina Kiema-Majanen.
– Huomionarvoista on, että kuntien viranhaltijat suhtautuvat moniin kestävyyttä edistäviin toimiin keskimäärin myönteisemmin kuin luottamushenkilöt – he ovat usein valmiimpia viemään asioita käytäntöön myös silloin, kun päätöksenteko edellyttää pidemmän aikavälin vaikutusten huomiointia, korostaa tutkimuspäällikkö Pekola-Sjöblom.
Tutustu tarkempiin tuloksiin liitteenä olevasta tiedostosta.
Kuntalaistutkimus 2024 pähkinänkuoressa
- Vastaajia: n. 10 500
- Toteutus: touko–kesäkuu 2024
- Mukana: 46 erikokoista ja -tyyppistä kuntaa
- Osa Erilaistuva KuntaSuomi 2025 -tutkimusohjelmaa www.kuntaliitto.fi/kuntalaistutkimus2024
Kuntapäättäjätutkimus 2024 pähkinänkuoressa
-
Vastaajia: 1 705 luottamushenkilöä ja viranhaltijaa
-
Kattavuus: yli 90 % Manner-Suomen kunnista
-
Kohderyhmä: kunnanvaltuutetut ja johtavat viranhaltijat
-
Tutkimus mahdollistaa vertailut mm. puolueittain, kunnittain ja päättäjäryhmittäin
-
www.kuntaliitto.fi/kuntapaattajatutkimus2024
Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:
Marianne Pekola-Sjöblom
Tutkimuspäällikkö, Kuntaliitto
marianne.pekola-sjoblom@kuntaliitto.fi
p. +358 50 337 5634
Eveliina Kiema-Majanen
Erityisasiantuntija, SDG-tavoitteiden strateginen johtaminen, Kuntaliitto
Eveliina.Kiema-Majanen@kuntaliitto.fi
p. +358 50 597 0104
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Maija Ruohoviestinnän asiantuntija, kuntavaalien projektipäällikkö
Puh:+358 50 340 3541maija.ruoho@kuntaliitto.fiLiitteet
Linkit
Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään. Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
De sex största städerna utvecklar arbete mot rasism – enkätresultat visar praxis och utvecklingsbehov15.3.2026 02:00:00 EET | Pressmeddelande
I Finlands sex största städer, Helsingfors, Esbo, Tammerfors, Vanda, Åbo och Uleåborg, pågår mångsidigt arbete mot rasism. Det ingår i allt från strategier till tjänster i vardagen. Resultaten från en enkät visar olika praxis som städerna tillämpar för att främja likabehandling. Resultaten visar också att arbetet för att förebygga rasism och diskriminering är en långsiktig process och att det fortfarande finns mycket som behöver utvecklas. – Det var viktigt att göra en sammanställning av god praxis, eftersom motsvarande material om de sex största städerna inte har samlats in tidigare. Samtidigt kan vi lära av varandra och utveckla arbetet tillsammans, säger Fanni Tainio, nätverkssakkunnig vid Finlands Kommunförbund.
Kuutoskaupungeissa kehitetään rasisminvastaista työtä – selvitys kokosi yhteen kaupunkien hyviä käytäntöjä15.3.2026 02:00:00 EET | Tiedote
Suomen kuudessa suurimmassa kaupungissa, Helsingissä, Espoossa, Tampereella, Vantaalla, Turussa ja Oulussa, tehdään monipuolista rasisminvastaista työtä strategiatasolta arjen palveluihin. Ensimmäistä kertaa koottu selvitys nostaa esiin useita käytäntöjä, joilla yhdenvertaisuutta edistetään kaupungeissa. Samalla tulokset muistuttavat, että työ rasismin ja syrjinnän ehkäisemiseksi on pitkäjänteinen prosessi ja kehittämistarpeita on edelleen paljon. – Hyvien käytäntöjen kokoaminen on tärkeää, koska vastaavaa aineistoa kuutoskaupungeista ei ole aiemmin kerätty. Samalla voimme oppia toisiltamme ja kehittää työtä yhdessä eteenpäin, kertoo verkostoasiantuntija Fanni Tainio.
Krympande elevantal en utmaning för ordnandet av grundläggande utbildning – Kommunförbundet förespråkar samarbete och undervisning via fjärruppkoppling12.3.2026 10:19:00 EET | Pressmeddelande
Antalet grundskoleelever kommer fram till 2030-talet att minska med uppskattningsvis 96 000 elever. Samtidigt ökar andelen elever med ett främmande språk som modersmål. Förändringarna i elevantalet inverkar i hög grad på ordnandet av den grundläggande utbildningen i kommuner på olika håll i landet. För att säkerställa tillgängligheten behövs många olika åtgärder – det finns ingen enskild, enkel lösning. Kommunförbundet lyfter särskilt tre teman som framtida lösningar: ett ökat samarbete mellan utbildningsanordnare, gemensam undervisningspersonal och kompetensutveckling samt undervisning via fjärruppkoppling. – Förändringarna i elevantalet tvingar oss att se över hur den grundläggande utbildningen kan ordnas på ett nytt sätt. Samtidigt måste vi se till att undervisningen är av hög kvalitet och tillgänglig i alla delar av landet, säger Irmeli Myllymäki, direktör för utbildningsfrågor vid Kommunförbundet.
Oppilasmäärien väheneminen haastaa perusopetuksen järjestämistä – Kuntaliiton kolme ratkaisua tulevaisuuden perusopetukseen12.3.2026 10:19:00 EET | Tiedote
Peruskoululaisten määrä vähenee 2030-luvulle mennessä arviolta 96 000 oppilaalla. Oppilasmäärien muutokset vaikuttavat merkittävästi kuntien perusopetuksen järjestämiseen eri puolilla maata. Koulutuksen saavutettavuuden varmistamiseksi tarvitaan monenlaisia keinoja, yhtä helppoa ratkaisua ei ole. Kuntaliitto painottaa erityisesti kolmea teemaa tulevaisuuden ratkaisuiksi: opetuksen järjestäjien eli kuntien välisen yhteistyön lisääminen, opetushenkilöstön yhteiskäyttö sekä osaamisen vahvistaminen ja etäyhteyksiä hyödyntävä opetus. – Oppilasmäärien muutokset pakottavat tarkastelemaan perusopetuksen järjestämistä uudella tavalla. Samalla on varmistettava opetuksen laatu ja saavutettavuus kaikkialla Suomessa, sanoo Kuntaliiton koulutuspolitiikan johtaja Irmeli Myllymäki.
Virhe tiedotteen julkaisuajassa, pyydetään huomioimaan embargo 12.3. klo 11.30: Oppilasmäärien väheneminen haastaa perusopetuksen järjestämistä11.3.2026 22:29:52 EET | Tiedote
Tiedotteen embargo on torstaina 12.3. klo 11.30, pyydämme ystävällisesti huomioimaan tämän mahdollisuuksien mukaan. Kiitos! Peruskoululaisten määrä vähenee 2030-luvulle mennessä arviolta 96 000 oppilaalla. Oppilasmäärien muutokset vaikuttavat merkittävästi kuntien perusopetuksen järjestämiseen eri puolilla maata. Koulutuksen saavutettavuuden varmistamiseksi tarvitaan monenlaisia keinoja, yhtä helppoa ratkaisua ei ole. Kuntaliitto painottaa erityisesti kolmea teemaa tulevaisuuden ratkaisuiksi: opetuksen järjestäjien välisen yhteistyön lisääminen, opetushenkilöstön yhteiskäyttö ja osaamisen vahvistaminen sekä etäyhteyksien hyödyntäminen. – Oppilasmäärien muutokset pakottavat tarkastelemaan perusopetuksen järjestämistä uudella tavalla. Samalla on varmistettava opetuksen laatu ja saavutettavuus kaikkialla Suomessa, sanoo Kuntaliiton koulutuspolitiikan johtaja Irmeli Myllymäki.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme