Vuoksen vesistöalueella vedenpintojen ennakoidaan olevan kesällä matalalla (Kaakkois-Suomi, Etelä-Savo, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala)

Vuoksen vesistöalueen vesitilanne on jatkunut tavanomaista vähälumisempana ja -vetisenä koko talven ja kevään ajan. Sadekertymä on viimeisen kahdeksan kuukauden aikana ollut tavanomaista pienempi. Saimaan ja Pielisen vedenkorkeuksien ennustetaan saavuttavan huippunsa touko-kesäkuun aikana ja kääntyvän laskuun loppukesän ja syksyn ajaksi.

Vuoden 2025 tulvahuipun ennustetaan jäävän Saimaalla ja Pielisellä 80 cm edellisvuotta matalammaksi. Nykytilanteeseen nähden vedenkorkeus laskee ennusteen mukaan Saimaalla noin 10–15 cm ja Pielisellä noin 20–30 cm loppukesään mennessä.

Saimaan vedenkorkeuden ennustetaan laskevan lähelle vuosien 2003, 2006 ja 2011 kesien ja syksyjen vedenkorkeuksia. Kuivuus koskettaa koko Saimaata mukaan lukien Haukiveden, Puruveden ja Pyhäselän alueet. Sateinen loppukevät ja kesä voisi mahdollisesti nostaa Saimaan ja Pielisen vedenpintoja.

Saimaan vedenpinnan laskua rajoitetaan Vuoksen juoksutusta vähentämällä

Nykyisen vesitilanteen sekä loppukesän ja syksyn vedenkorkeusennusteen takia Saimaan juoksutusta on vähennetty 14.4.2025 alkaen 50 m³/s ja 5.5.2025 alkaen 100 m³/s luonnonmukaista juoksutusmäärää pienemmäksi. Vähentämällä juoksutusta pyritään ehkäisemään kuivuudesta aiheutuvia haittoja sekä Saimaan vedenkorkeuden laskemista Suomen ja Venäjän välisessä valtiosopimuksessa esitetyn vedenkorkeuden normaalivyöhykkeen alarajan alapuolelle. Näin ollen Vuoksen virtaama tulee olemaan edellisvuosia hillitympi. Mikäli loppukevät ja kesä ovat tavanomaista vähäsateisemmat, voi Saimaan vedenpinta poikkeusjuoksutuksista huolimatta laskea jopa normaalivyöhykkeen alapuolelle.

Kuivuustilanne vaikuttaa vesiliikenteeseen ja kaivoihin

Veneilijöiden on syytä ottaa huomioon keskimääräistä, eritoten viime vuotta, matalammat vedenkorkeudet. Ylemmillä vedenkorkeuksilla käytetyt kulkureitit eivät ole välttämättä enää turvallisia veneillä. Lisäksi veneluiskien ja laitureiden käyttö voi vaikeutua. Myös laiturirakenteiden asennuksessa voi olla tarpeen huomioida vesitilanne. Nykyisillä vedenkorkeuksilla veneväyliä on edelleen turvallista käyttää eikä väylien liikennöinti ole toistaiseksi vaarassa. Alueelliset ELY-keskukset seuraavat tilanteen kehittymistä ja tiedottaa tarpeen mukaan uudelleen.

Pienet pohjavesimuodostumat ovat keskisuuria ja suuria pohjavesimuodostumia herkempiä sadannan vaihteluille. Vähäsateisuus ja maaperän kuivuminen voi näyttäytyä kaivojen kuivumisena tai vedenlaadun heikentymisenä erityisesti Pohjois-Karjalan alueella. Asukkaat voivat varautua hankkimalla vettä marketeista tai varavedenjakelupisteiltä. Järvivettä voi käyttää peseytymisvetenä, mikäli vedessä ei ole sinilevää tai muita epäpuhtauksia.