Tutkimus: Työsuhdepyörä saa keski-ikäisen miehen liikkumaan aiempaa enemmän

Vapauden tekemä Suuri työsuhdepyörätutkimus 2025 osoittaa, että pyöräedulla on selkeästi positiivinen vaikutus yhteiskuntaan ja ihmisten hyvinvointiin. Tutkimuksen tulokset julkaistiin 6.5. valtakunnallisella Pyöräilyviikolla. Tutkimus toteutettiin verkkokyselynä maaliskuussa 2025 ja siihen vastasi yli 6700 pyöräetua hyödyntävää suomalaista.

Peräti 83 % työsuhdepyörätutkimuksen vastaajista kertoo lisänneensä pyöräilyään työsuhdepyörän ansiosta – kasvu edellisvuoteen on neljä prosenttiyksikköä. Keskimääräinen vuosittainen pyöräilymäärä oli 1277 kilometriä, mikä on 60 kilometriä enemmän kuin vuotta aiemmin. Lisäksi 60 % vastaajista kokee terveytensä ja kuntonsa parantuneen ainakin jonkin verran työsuhdepyörän käyttöönoton jälkeen. Viime vuoden tutkimuksessa näin kertoi 56 % vastaajista.

Kun tarkastellaan eri asuinalueita, eniten fyysisen terveyden ja kuntotason koetaan parantuneen Etelä-Pohjanmaalla (73%), Etelä-Savossa (66%), Kainuussa (63%) ja Etelä-Karjalassa (68%). Eniten pyöräily lisääntyi eteläpohjalaisilla keski-ikäisillä miehillä: Etelä-Pohjanmaan 40–59-vuotiaista miesvastaajista jopa 89 % lisäsi pyöräilyään ja puolella heistä kasvu oli merkittävää.

“Työsuhdepyöräedulla on kiistatta positiivinen vaikutus yhteiskuntaan, työhyvinvointiin ja ihmisten jaksamiseen. Helsingin kaupunki on arvioinut jo yli kymmenen vuotta sitten, että euro pyöräilyyn tuottaa lähes 8 euroa yhteiskunnalle. Tutkimuksemme vahvistaa työsuhdepyöräilyn moninaiset positiiviset vaikutukset niin yksilötasolla kuin yhteiskunnassa,” Vapauden toimitusjohtaja Tero Era kertoo.

 
Myös muut tutkimukset ovat osoittaneet työmatkapyöräilyn hyötyjä. Työterveyslaitoksen ja Itä-Suomen Yliopiston tutkimukset osoittavat, että aktiivinen työmatkapyörälijä on keskimäärin 4,5 päivää vuodessa vähemmän sairauslomalla kuin passiivinen kollegansa.

Valtaosa työsuhdepyöristä ostetaan suomalaisista polkupyöräkaupoista

Pyöräkauppa tuo verokertymää ja lisää pyöräalan työpaikkoja Suomeen. Valtaosa työsuhdepyöristä hankitaan kotimaisista kivijalkaliikkeistä, jotka vastaavat myös usein työsuhdepyörien huolloista. Kotimaiset pyöräliikkeet ovat ylivoimaisesti suosituin tapa hankkia työsuhdepyörä: 76 % Vapauden pyöristä on hankittu suomalaisesta pyöräliikkeestä. 

Tutkimuksessa nousi esille mielenkiintoinen seikka suomalaisten ostokäyttäytymisen alueellisista eroista - kouvolalainen ostaa pyöränsä todennäköisemmin kivijalkaliikkeestä. Espoolainen saattaa hankkia omansa useammin verkkokaupasta.

Vapauden tekemän tutkimuksen mukaan työsuhdepyörä on vaikuttanut pyörällä liikkumisen lisääntymiseen maakunnissa jopa enemmän kuin Uudellamaalla tai pääkaupunkiseudulla. Jopa 85% Uudenmaan ja pääkaupunkiseudun ulkopuolella asuvista kertoo pyöräilyn lisääntyneen työsuhdepyörän hankinnan jälkeen. Uudellamaalla ja pääkaupunkiseudulla pyöräily on lisääntynyt sen sijaan 79%:lla vastaajista.

Pyöräilyn kasvu näyttäisi olevan voimakkaampaa alueilla, joissa ei ehkä aiemmin ole pyöräilty yhtä paljon – esimerkiksi harvemmin asutuilla alueilla tai alueilla, joissa on pidemmät etäisyydet.

“Pyörälenkeillä olen nähnyt ja kokenut paljon asioita lähiympäristössä, joita en ehkä olisi muuten nähnyt. Kohonneen kunnon ansiosta pyöräilyalue on myös laajentunut ja se on mahdollistanut uusien asioiden kokemista”, kertoo kantahämäläinen mies ikäryhmästä 40-49-vuotiaat, joka pyöräilee maantiepyörällä. 

- Onko työsuhdepyörä liikuttanut ihmisiä jopa tehokkaammin maakunnissa kuin mitä liikuntaetu on pystynyt liikuttamaan? Voisi myös pohtia mikä muu toimenpide on onnistunut yhdistämään uudet kansainvälistyvät kasvuryritykset, merkittävän määrän työpaikkoja, keski-ikäisten liikuttamisen, vähentyvät sairaspoissaolot ja ympäristöä vähemmän kuormittavan liikkumismuodon yhtä hienosti? Vieläpä niin, että verotulojen ja etujen suhde on kohdillaan, pohtii Vapauden perustaja Mikko Ampuja.

Yhteenveto tutkimuksen tuloksista: 

- 83 % vastaajista on lisännyt pyöräilyään työsuhdepyörän hankittuaan. Määrä on kasvanut 4% vuoden takaisesta. 

- Tyypillisin työsuhdepyöräilijä on 45–55-vuotias mies.

- Kotimaiset pyöräliikkeet ovat ylivoimaisesti suosituin tapa hankkia työsuhdepyörä – 76 % Vapauden pyöristä on hankittu suomalaisesta polkupyöräkaupasta.

- 12 361 työnantajaa tarjosi pyöräetua työntekijöilleen vuonna 2024.

- Sähköavusteisesti polkee jo 76 % työsuhdepyöräilijöistä - naisista jopa 82 % - sähköpyörien määrä kasvanut entisestään!

- Vastaajat polkivat vuonna 2024 keskimäärin 1277 km – 60 km enemmän kuin edellisessä tutkimuksessa.

- Jopa 50 % autoilevista vastaajista kertoi vähentäneensä autoiluaan työsuhdepyörän hankinnan jälkeen. Keskimäärin pyöräily on korvannut autoilua jopa 43 kilometriä viikossa. Kaikki Suomen noin 103 000 työsuhdepyöräilijää (v. 12/2024) huomioiden tämä tarkoittaa vuodessa yli sata miljoonaa yksityisautolla ajettua kilometriä vähemmän!

- Peräti 60 % vastaajista kokee terveytensä ja kuntonsa parantuneen työsuhdepyörän käyttöönoton jälkeen. Kasvua edellisvuodesta 4%.

- 45,1 vuotta on suomalaisen työsuhdepyöräilijän keski-ikä.

- Suurin osa vastaajista pitää omaa työpaikkaansa vähintään melko pyöräily-ystävällisenä: vastausten keskiarvo on 4,1/5.

- Jopa 92 % työsuhdepyöräilijöistä suosittelisi pyöräetua kollegalleen

Suuri työsuhdepyörätutkimus tehtiin nyt toista kertaa. Verkkokysely lähetettiin sähköpostitse Vapauden työsuhdepyörien käyttäjille. Kyselyä jaettiin myös muissa kanavissa, esimerkiksi sosiaalisessa mediassa, ja se oli avoin kaikille Suomessa asuville työsuhdepyöräilijöille. Vastaukset (N=6795) on kerätty maaliskuussa 2025.

Linkki raporttiin: https://www.vapaus.io/tyosuhdepyora-tutkimus

Raportissa on hyödynnetty Vapauden omaa anonymisoitua dataa, eli tietoa Vapauden toimittamista työsuhdepyöristä sekä niiden käyttäjistä. Raportissa viitataan myös Tilastokeskuksen keräämiin työsuhdepyörätilastoihin sekä Traficomin Henkilöliikennetutkimuksen löydöksiin.

Linkit ja faktat:

Työterveyslaitoksen ja Itä-Suomen yliopiston tutkimus vahvistaa etenkin työmatkapyöräilyn hyötyjä sairauspoissaolojen vähentämisessä: https://www.ttl.fi/ajankohtaista/tiedote/tutkimus-vahvistaa-etenkin-tyomatkapyorailyn-hyotyja-sairauspoissaolojen-vahentamisessa


Pyöräilyllä on kaikista liikennemuodoista positiivisin vaikutus yhteiskuntatalouteen - euro pyöräilyyn tuottaa lähes 8 euroa yhteiskunnalle: https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkisuunnittelulautakunta/Suomi/Esitys/2013/Ksv_2013-01-29_Kslk_1_El/20D7C1CF-C105-420E-9CFB-F39A88D58DF6/Liite.pdf


Liikkumattomuus on yksi merkittävistä syistä sairauspoissaoloille, ja se aiheuttaa Suomessa noin 56 miljoonan euron kustannukset vuosittain. Liikkumattomuuden koko hintalappu on musertava 3,2 miljardia euroa: https://ukkinstituutti.fi/ajankohtaista/paikallaanolo-aiheuttaa-15-miljardin-euron-vuotuiset-kustannukset/


Työmatkaliikuntaa harrastavilla on tutkitusti vähemmän sairauspoissaoloja. Elinkeinoelämän Keskuliiton vuoden 2023 laskelmien mukaan yksi työntekijän sairauspäivä maksaa yritykselle keskimäärin 370 euroa: https://ek.fi/ajankohtaista/uutiset/paivan-sairauspoissaolosta-aiheutuu-tyonantajalle-keskimaarin-370-euron-kustannus/


Traficom henkilöliikennetutkimus: Kestävät kulkutavat ja liikkumisen muutospotentiaali -faktakortti: https://www.traficom.fi/sites/default/files/media/file/HLT2021_Faktakortti_Py%C3%B6r%C3%A4liikenne.pdf


Valtakunnallista pyöräilyviikkoa vietetään 2.-11.5.2025: https://pyorailyvuosi.fi/pyorailyviikko/