Valkoposkihanhien kevätmuutto vilkastuu
Viimeisen viikon aikana kymmeniätuhansia valkoposkihanhia saapui Suomeen. Suomeen saapuminen tapahtui kahdessa aallossa, joista toinen tapahtui vappuaattona keskiviikkona 30.4. ja toinen lauantaina 3.5.2025. Etelä- ja Itä-Suomen pelloilla ruokailee nyt yli 200 000 valkoposkihanhea. Päämuutto ei ole vielä tapahtunut.

Viimeisen viikon aikana valkoposkihanhien kevätmuutto on edennyt vauhdilla. Kymmeniätuhansia valkoposkihanhia saapui Suomeen kahdessa erillisessä aallossa. Etelä- ja Itä-Suomen pelloilla ruokailee nyt yli 200 000 valkoposkihanhea. Suuresta määrästä huolimatta päämuutto ei ole vielä tapahtunut.
Jakson ensimmäinen muuttoaalto koettiin vappuaattona keskiviikkona 30.4. Vappuaaton suurin muutto tapahtui Porvoon Emäsalossa, jossa BirdLife Suomen Tiira-lintutietopalvelun mukaan laskettiin 13 700 muuttavaa valkoposkihanhea. Seuraava muuttoaalto tapahtui lauantaina 3.5., jolloin havaittiin yli 10 000 valkoposkihanhen muuttoja monin paikoin aina Helsingin seudulta Etelä-Karjalaan. Etelä-Karjalan Luumäellä laskettiin päivän suurin lukema, 34 400 muuttavaa valkoposkihanhea sekä lajilleen määrittämätöntä hanhea.
Jälkimmäinen muuttoaalto oli myös Etelä-Ruotsissa massiivinen, sillä perjantaina 2.5. havaittiin esimerkiksi Ystadissa 143 800 ja Öölannissa 150 000 koilliseen matkannutta valkoposkihanhea. Viron mantereen luoteiskulmassa Pôôsaspeassa laskettiin lauantaina 3.5. puolestaan 50 100 muuttavaa valkoposkihanhea.
Jakson suurimmat kerääntymät havaittiin Kouvolassa, Iitissä sekä Parikkalan kunnan alueella. Vappuaaton suurin havainto tehtiin Kouvolan Teutjärvellä, jossa oli 25 000 lepäävää ja ruokailevaa valkoposkihanhea. Seuraavan aallon suurimmat kerääntymät havaittiin puolestaan Parikkalan kunnan alueella lauantaina 3.5., jossa havaittiin karkeasti arvioiden 50 000 lepäilevää ja ruokailevaa valkoposkihanhea. Sunnuntaina 4.5. Iitin Sääskjärvellä arvioitiin olevan 30 000 ruokailevaa valkoposkihanhea.
Kummankin muuttoaallon valkoposkihanhet laskeutuivat viimeistään Pohjois-Karjalan alueelle. Pohjois-Karjalassa on puolestaan nyt useita yli 10 000 valkoposkihanhen kerääntymiä. Kaikkiaan voidaan arvioida, että pelkästään Etelä- ja Pohjois-Karjalassa lepäilee ja ruokailee nyt lähes 150 000 valkoposkihanhea. Koko Suomessa arvioidaan olevan yli 200 000 valkoposkihanhea. Barentsinmeren pesimäkanta on noin 1,4 miljoonaa valkoposkihanhea, eli vielä on paljon hanhia tulossa. Päämuutto ei ole siis vielä tapahtunut.
GPS-lähetinhanhien sijainnit
Suomen, Saksan ja Alankomaiden Barentsinmeren kannan GPS-lähetinhanhet ovat levinneet laajalle alueelle. Saksalaistutkimus on lisännyt uusia GPS-lähetinhanhia, jotka auttavat merkittävästi hahmottamaan isompaa tilannekuvaa valkoposkihanhien muutoista. GPS-lähetinhanhista 53 saatiin paikannus kuluvan jakson aikana.
GPS-lähetinhanhista 7 on nyt Suomessa. Pukkilan – Porvoon alueella 2 sekä Järvenpäässä, Laukaassa, Sulkavalla, Kuopiossa ja Kiteellä 1. Venäjän Aunuksessa 1, Virossa 15, Ruotsissa 3, Tanskassa 3, Saksassa 20 ja Alankomaissa 4.
Millaista hanhisäätä on luvassa, Ilmatieteen laitoksen tutkija Jarmo Koistinen?
”Sääolosuhteet valkoposkihanhien saapumiselle Suomeen paranevat tasaisesti päivä päivältä seuraavan viikon aikana. Korkeapaine työntyy vähitellen Brittein saarilta Skandinaviaan, ja sen myötä harvinaisen kylmä vastatuulivirtaus Suomessa heikkenee, lämpötila kohoaa ajankohdan normaaleihin lukemiin, on poutaa ja hyvä näkyvyys laajalla alueella Itämeren piirissä. Samalla valkoposkihanhien muutto kohti Suomea kiihtyy vähitellen, erityisesti ensi viikolla. Toisaalta vihreä peltokasvillisuus levähdysalueilla Karjalassa ei vielä ole hyvin kehittynyttä, joten linnut pysähtyvät helposti lepäilemään suuriksi parviksi. Niinpä päämuutto Vienanmeren suuntaan ei todennäköisesti vielä ala.”
Katso video valkoposkihanhista
Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen lahivahinkokoordinaattori Joni Kivimäki kertoo videolla valkoposkihanhista ja korvauspäätösmenettelystä.
Pohjois-Karjalan ELY-keskus ja BirdLife Suomi seuraavat valkoposkihanhien muuttoa
Edellisvuotiseen tapaan BirdLife Suomi ja Pohjois-Karjalan ELY-keskus seuraavat valkoposkihanhien muuton etenemistä talvehtimisalueilta Suomeen ja siitä eteenpäin pesimäalueille. Suurena apuna seurannassa ovat Tiira-lintutietopalvelun ja Ilmatieteen laitoksen muuttosääennusteiden lisäksi Turun yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen sekä saksalais- ja alankomaalaistutkimusten GPS-lähetinhanhien paikannuspalvelut. Turun yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen tutkimusta on rahoittanut ympäristöministeriö ja projektin hanhien liikkeitä pystyy seuraamaan Suomen lajitietokeskuksen sivulta.
Seuraava muuttotiedote julkaistaan keskiviikkona 14.5.2025.
Lähteet ja linkkejä
- BirdLife Suomen Tiira-lintutietopalvelu (tiira.fi)
- BirdLife Suomen valkoposkihanhilaskenta (birdlife.fi)
- Christian-Albrechts-Universität zu Kiel (ftz.uni-kiel.de)
- European Goose Management Platform (egmp.aewa.info)
- Korvauksen hakeminen rauhoitettujen lajien aiheuttamisesta vahingoista ja vahinkojen ennalta ehkäisemisestä (ely-keskus.fi)
- Suomen lajitietokeskus (laji.fi)
- Netherlands Institute of Ekology (nioo.knaw.nl)
- Taustatietoa valkoposkihanhien pesimisestä (pohjoiskarjalanelykeskus.wordpress.com)
- Trektellen (trektellen.org)
- Välkommen till Artportalen (artportalen.se)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Joni Kivimäki
lajivahinkokoordinaattori, Pohjois-Karjalan ELY-keskus
etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi
p. 0295 026 252
Jari Kontiokorpi (muuton eteneminen)
suunnittelija, Pohjois-Karjalan ELY-keskus
etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi
p. 0295 026 144
Kuvat

Linkit
- Rauhoitettujen eläinten aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen ja ennaltaehkäisyyn myönnettiin noin 4,5 miljoonaa euroa vuonna 2024 -tiedote (sttinfo.fi)
- Näin haet korvausta rauhoitettujen eläinten aiheuttamiin vahinkoihin (youtube.com)
- Så här ansöker du om ersättning för skador orsakade av fridlysta djur (youtube.com)
Tietoja julkaisijasta
ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.
Yhteystiedot
Pohjois-Karjalan ELY-keskus
Kauppakatu 40 B, PL 69
80101 Joensuu
p. 0295 026 000
https://www.ely-keskus.fi/pohjois-karjala

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta ELY-keskukset
Satakuntas och Egentliga Finlands LUMO-program ökar kunskapen om biologisk mångfald (Egentliga Finland, Satakunta)8.5.2025 10:01:18 EEST | Pressmeddelande
Det första steget i de regionala programmen för biologisk mångfald är att öka tillgången till en öppen naturinformation. Egentliga Finlands och Satakuntas LUMO-program lyfter fram de viktigaste naturområdena i regionerna samt synliggör för alla intresserade naturens mångfald och de för regionen speciella egenskaperna samt de behov av åtgärder som finns. Baserat på denna information riktas åtgärderna för att främja den biologiska mångfalden, såsom restaurering av livsmiljöer, till sådana områden som är i störst behov av ingreppen och i mest akut behov av dessa. På så vis ökar kostnadseffektiviteten kring arbetet med biologisk mångfald. Programmet erbjuder markägare olika alternativ för frivilliga åtgärder för att främja den biologiska mångfalden.
Satakunnan ja Varsinais-Suomen LUMO-ohjelmat lisäävät tietoa luonnon monimuotoisuudesta (Varsinais-Suomi, Satakunta)8.5.2025 10:01:18 EEST | Tiedote
Maakunnallisten luonnon monimuotoisuuden ohjelmien ensimmäinen askel on avoimen luontotiedon lisääminen. Varsinais-Suomen ja Satakunnan LUMO-ohjelmat nostavat esiin maakuntien parhaita luontoalueita ja avaavat maakunnan luonnon monimuotoisuuden erityispiirteitä ja edistämistarpeita kaikille tiedosta kiinnostuneille. Tiedon perusteella luonnon monimuotoisuuden edistämistoimia kuten elinympäristökunnostuksia kohdennetaan niitä eniten ja kiireellisimmin kaipaaville alueille ja tehostetaan näin luonnon monimuotoisuustyön kustannustehokkuutta. Maanomistajille ohjelma tarjoaa vaihtoehtoja vapaaehtoiseen luonnon monimuotoisuuden edistämiseen.
Vuoksen vesistöalueella vedenpintojen ennakoidaan olevan kesällä matalalla (Kaakkois-Suomi, Etelä-Savo, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala)8.5.2025 09:58:14 EEST | Tiedote
Talven 2024–2025 lumikertymä Vuoksen vesistöalueella jäi varsin vähäiseksi, eikä kuluvan kevään aikana ole ollut runsaita sateita. Helmi-huhtikuun aikana sadekertymä on ollut harvinaisen vähäinen koko Saimaan valuma-alueella. Ennusteiden mukaan kevättulvat jäävät vähäisiksi, eivätkä vesistöalueen keskusjärvet täyty tavanomaiseen tapaan.
Norsk e-Fuel AS:n sähköisen polttoaineen tuotantolaitoksen ympäristövaikutusten arviointiohjelma nähtäville, Rauma (Satakunta, Varsinais-Suomi)8.5.2025 09:15:00 EEST | Tiedote
Norsk e-Fuel AS suunnittelee sähköisen lentopolttoaineen tuotantolaitosta Raumalle. Laitoksen suunniteltu sijaintipaikka on Rauman Satamassa, Ulko-Petäjäksen niemen kärjessä.
Kesän 2025 päällystystyöt alkavat maanantaina 12.5. (Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala ja Etelä-Savo)7.5.2025 07:57:59 EEST | Tiedote
Kesän 2025 päällystystyöt Pohjois-Savon ELY-keskuksen liikennevastuualueella alkavat maanantaina 12.5.2025 Kuopiossa moottoritien päällystyskohteilla vt 5 Pitkälahti – Puijo 221, vt 5 Savilahti – Päiväranta 112 ja vt 5 Kellolahti – Päiväranta 111. Nämä päällystystyöt tehdään yötyönä ja ne kestävät noin kaksi viikkoa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme