Media-analyysi: USA:n turvallisuuspoliittinen täyskäännös yllätti heikolta ja hajanaiselta näyttävän EU:n
Tällä hetkellä poliitikkojen puheissa peräänkuulutetaan eurooppalaisia turvallisuusratkaisuja ja Euroopan aseistamista. Näin ei kuitenkaan ollut vielä vuonna 2024, jolloin Suomen, Ruotsin, Saksan ja Italian julkisessa turvallisuuskeskustelussa EU ei juurikaan kytkeytynyt turvallisuusaiheisiin. Tämä käy ilmi Sitran teettämästä media-analyysista, jossa on tarkasteltu kyseisten maiden eniten näkyvyyttä saanutta journalismia.

Euroopassa oltiin vielä vuoden 2024 aikana unissakävelijöitä turvallisuusympäristön kokonaisvaltaisen murroksen ja sen tulevaisuudesta käynnistyneen kamppailun suhteen, kertoo Sitran teettämä media-analyysi. Alkuvuonna 2025 edessä oli karu herätys, kun Trumpin valtaannousu vei geopoliittisen myllerryksen uudelle tasolle.
Media-analyysissa tarkasteltiin vuoden 2024 turvallisuuskeskustelua neljässä EU-maassa: Suomessa, Ruotsissa, Saksassa ja Italiassa. Lisäksi analyysiin teetettiin vertaileva osa alkuvuoden 2025 keskustelusta (tammi–maaliskuu). Media-analyysi on jatkoa joulukuussa 2024 julkistetulle Sitran ennakointikatsaukselle turvallisuusympäristön murroksesta.
Aineiston perustella esimerkiksi kevään 2024 europarlamenttivaalien yhteydessä turvallisuus ei noussut merkittäväksi vaaliteemaksi yhdessäkään analyysissa mukana olleessa maassa. Tulosta voi pitää yllättävänä, sillä varsinkin jälkikäteen katsottuna kamppailu maailmanjärjestyksen tulevaisuudesta oli viime vuonna jo täydessä käynnissä. Puolustus ei ole perinteisesti kuulunut EU:n toimintaan ja perustussopimuksiin, mutta EU on merkittävä toimija kamppailussa, jolle on ominaista turvallisuuden, talouden ja teknologian kietoutuminen toisiinsa.
Eri maissa käytävän turvallisuuskeskustelun eroavaisuuksien ja yhteneväisyyksien tunnistaminen voi auttaa hahmottamaan nykyistä paremmin eurooppalaisen turvallisuusyhteistyön edellytyksiä.
”Turvallisuusympäristön murros määrittää tällä hetkellä niin julkista keskustelua kuin päätöksentekoa voimakkaammin kuin kertaakaan maailmansotien jälkeen. Ulko- ja turvallisuuspolitiikka eivät tällä hetkellä ole vain politiikkalohkoja muiden joukossa, vaan vaikuttavat lähivuosina suoraan tai epäsuorasti myös esimerkiksi talous-, ympäristö-, innovaatio- ja sosiaalipoliittisiin päätöksiin. Siksi sillä, miten turvallisuudesta julkisuudessa puhutaan, on väliä ja sitä tulee analysoida”, johtava asiantuntija Jukka Vahti Sitrasta sanoo.
Maahanmuutto, rajaturvallisuus ja kansalaisten demokraattiset oikeudet olivat turvallisuuskeskustelun polttopisteitä kaikissa neljässä maassa
Media-analyysin aineisto maalaa kuvan, jonka perusteella kiristyneen turvallisuustilanteen seurauksena tai sen varjolla Euroopassa käyty keskustelu ja arvot suhteessa kansainvälisiin sääntöihin, kansalaisyhteiskuntaan ja kokoontumisvapauteen ovat koventuneet nopeasti. Tämä voi olla uhka EU-maiden demokratialle, mutta kyseenalaistaa myös Euroopan sitoutumista siihen murenevaan kansainväliseen sääntöpohjaiseen järjestelmään, jota se väittää puolustavansa globaalisti.
Suomen osalta yleisimmät aiheet aineistossa olivat odotetusti Ukrainan sota ja sotilaallinen varautuminen. Näiden rinnalla keskeinen aihe oli niin sanottu rajalaki, joka vertautui verrokkimaissa käytyyn keskusteluun rajaturvallisuudesta, kansainvälisisistä sopimuksista ja maahanmuuttopolitiikasta. Yllättävänä voi pitää sitäkin, että talouteen liittyvät aiheet kytkeytyivät turvallisuuskeskusteluun kaikissa maissa varsin harvoin, vaikka päättäjien puheissa lähivuosina on edessä miljardien lisäsatsauksia kansallisiin ja eurooppalaisiin puolustusratkaisuihin. Samoin turvallisuuden ja ympäristökysymysten yhteys jäi aineistossa ohueksi.
Kaikissa analyysissa mukana olleissa maissa Euroopan aseistaminen nousi keskeiseksi teemaksi – mutta toden teolla vasta alkuvuodesta 2025, kun Yhdysvallat ja presidentti Trumpin hallinto alkoi tehdä aggressiivisempaa käännöstä USA:n pitkän aikavälin turvallisuuspoliittisessa linjassa. Rajaturvallisuuden ja maahanmuuton rinnalla kolmas yhteinen, näkyvä aihe eri maiden turvallisuuskeskusteluissa olivat kansalaisten demokraattiset oikeudet ja erityisesti suhtautuminen mielenosoituksiin. Kaikissa vertailumaissa asiantuntijat ja tutkijat ilmaisivat huolta demokratiaan uhkaavista toimista ja autoritaarisuuden kasvusta. Aineistossa näkyi poliittisten toimijoiden pyrkimyksiä tai ehdotuksia, jotka rajoittaisivat sanan- ja kokoontumisen vapautta. Esimerkiksi mielenosoitusten nähtiin haittaavan liikennettä tai elinkeinoelämää.
Kiristynyt turvallisuustilanne kaventaa tulevaisuushorisonttia ja uhkaa moniäänisyyttä
Turvallisuutta koskeva keskustelu oli media-analyysin mukaan enimmäkseen siiloutunutta ja siinä keskityttiin varautumiseen lyhyen aikavälin uhkien varalta. Moninäkökulmaisuus, eli esimerkiksi turvallisuuden käsittely suhteessa talouteen, teknologiaan, ympäristökysymyksiin tai yhteiskunnalliseen luottamukseen, oli vähäistä. Samoin katveeseen jäivät nyt tehtävien päätösten pidemmän aikavälin vaikutukset.
Akuutit kriisit lyhensivät tulevaisuuskatseen aikajännettä vuonna 2024 – ja aikajänne on kaventunut vuonna 2025 entisestään. Tämä näkyy myös eniten keskustelua herättäneessä media-aineistossa muun muassa turvallisuuteen kytkettyjen ilmasto- ja talousaiheiden puuttumisella alkuvuoden aineistossa.
”Keskeinen kysymys on, millaisia Suomen ja Euroopan näkökulmasta oleellisia lyhyen ja erityisesti pitkän aikavälin kehityskulkuja on käynnissä. Jos kriisitunnelmissa keskitymme vain varautumaan tai reagoimaan päälle kaatuviin kriiseihin, tämä voi heikentää kykyämme ennakoida ja varautua yllättäviin asioihin ja kehityskulkuihin pidemmällä aikavälillä”, sanoo Veera Heinonen Sitran ennakointi- ja koulutusjohtaja.
Sitran Meedius International Oy:llä teettämässä media-analyysissa tarkasteltiin eri maiden laajalevikkisimpien mediatoimijoiden eniten näkyvyyttä saanutta journalismia Suomessa, Ruotsissa, Saksassa ja Italiassa 2024 sekä tammi-maaliskuussa 2025. Tarkastelussa keskityttiin erityisesti pääkirjoituksiin, kolumneihin ja muihin mielipidekirjoituksiin. Näistä lähempään tarkasteluun valittiin korkean vaikuttavuuden aineistot, eli ne, jotka olivat saaneet eniten reaktioita sosiaalisessa mediassa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Jukka VahtiJohtava asiantuntija, Ennakointi ja koulutus
Puh:040 566 5152jukka.vahti@sitra.fiwww.sitra.fi/ihmiset/jukka-vahti/Veera HeinonenSitra
Puh:0294 618 505veera.heinonen@sitra.fiwww.sitra.fi/ihmiset/veera-heinonen/Anna Solovjew-WartiovaaraViestinnän johtava asiantuntija
Puh:040 830 2825anna.solovjew-vartiovaara@sitra.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Sitra on tulevaisuustalo, joka auttaa Suomea uudistumaan. Ennakoimme tulevaa. Etsimme yhdessä kumppaneiden kanssa ratkaisuja huomisen haasteisiin. Edistämme Suomen hyvinvointia ja vauhditamme talouden kestävää kasvua. Parempi tulevaisuus vaatii tekoja jo tänään.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Sitra
Finländarnas fotavtryck på naturen har beräknats för första gången – Viktigt steg framåt i kampen mot förlusten av den biologiska mångfalden10.6.2025 01:00:00 EEST | Pressmeddelande
En metod som utvecklats av finska forskare kan nu användas för att beräkna konsumenternas fotavtryck på naturen. En beräkning, som är den första i sitt slag när det gäller omfattning, visar att nästan hälften av finländarnas fotavtryck på naturen orsakas av maten de äter. Påverkan sker till stor del utanför Finland genom internationella produktionskedjor.
Suomalaisten luontojalanjälki laskettiin ensimmäistä kertaa – Tärkeä edistysaskel auttaa luontokadon torjunnassa10.6.2025 01:00:00 EEST | Tiedote
Suomalaistutkijoiden kehittämällä menetelmällä voidaan nyt laskea tavallisen kuluttajan luontojalanjälki. Ensimmäistä kertaa näin kattavasti tehty laskenta osoittaa, että suomalaisten luontojalanjäljestä lähes puolet aiheutuu syömisestä. Vaikutukset kohdistuvat pitkälti kotimaan ulkopuolelle kansainvälisten tuotantoketjujen kautta.
Finns' biodiversity footprint calculated for the first time – Important step forward in combating biodiversity loss10.6.2025 01:00:00 EEST | Press release
A method developed by Finnish researchers can now be used to calculate the biodiversity footprint of consumers. For the first time ever, a comprehensive calculation reveals that almost half of Finns’ biodiversity footprint is caused by food consumption. The impact is largely external to Finland, stemming from international supply chains of goods and services.
Resultatet av Sitras förändringsförhandlingar: 25 anställningar avslutas3.6.2025 10:09:18 EEST | Pressmeddelande
Finlands jubileumsfond kommer att minska sina stödfunktioner betydligt. Som ett resultat av vårens förändringsförhandlingar kommer sammanlagt 25 anställningsförhållanden att avslutas. Sitra håller på att övergå till att finansiera innovationer för att förnya Finland.
Sitran muutosneuvottelujen lopputulos: 25 työsuhdetta päättyy3.6.2025 10:09:18 EEST | Tiedote
Suomen itsenäisyyden juhlarahasto karsii merkittävästi tukitoimintojaan. Kevään muutosneuvottelujen seurauksena päättyy yhteensä 25 työsuhdetta. Sitra siirtää painopistettään innovaatioiden rahoittamiseen Suomen uudistamiseksi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme