EVA: Suomalaiset haluavat EU:lle yhteisen puolustuksen – myös yhteisvelka puolustukseen saa enemmistön tuen

Suomalaisten tuki EU:n yhteiselle puolustukselle on kasvanut merkittävästi vuoden takaisesta. Keväällä 2024 yhteistä puolustusta kannatti puolet (51 %), mutta nyt sitä kannattaa jo kaksi kolmesta.

Samalla enemmistö (54 %) suomalaisista katsoo, että Suomen tulisi suhtautua hyväksyvästi, mikäli EU ottaa uutta yhteisvelkaa puolustustarkoituksiin. Vastaavasti vain 20 prosenttia vastustaa puolustusvelan ottamista.

"Suomalaiset ovat heränneet siihen, että Euroopan on kyettävä huolehtimaan turvallisuudestaan myös tilanteessa, jossa Yhdysvaltojen tuki ei ole itsestäänselvyys. Siksi EU:n yhteinen puolustus ja siihen liittyvä rahoitus nähdään nyt aiempaa perustellumpina", arvioi EVAn tutkimuspäällikkö Ilkka Haavisto.

EU-puolustusta ei kuitenkaan haluta Naton korvaajaksi, sillä vain harva (9 %) toivoo EU-maiden eroavan Natosta. Sen sijaan valtaenemmistö (78 %) toivoo unionilta yhtenäisempää ulkopolitiikkaa. Enemmistö (58 %) pitää toivottavana, että Unkarin kaltaiset EU:n yhteistä päätöksentekoa jarruttavat maat  eroaisivat EU:sta. Iso-Britannia vuorostaan toivotettaisiin takaisin unionin jäseneksi, sillä 60 prosenttia toivoo maan peruvan Brexit-päätöksensä. 

Suomen EU-jäsenyys nauttii laajaa hyväksyntää. 65 prosenttia suhtautuu jäsenyyteen myönteisesti, viidesosa (18 %) neutraalisti ja kielteisesti 16 prosenttia. 

Vain 15 prosenttia toivoo Suomen eroavan EU:sta ja 73 prosenttia pitää Suomen EU-eroa epätoivottavana. Liittovaltiota EU:sta toivoo kuitenkin vain 15 prosenttia, mutta vastustus liittovaltiokehitystä kohtaan on viime vuosina loiventunut.

Näin kysely tehtiin

Tulokset perustuvat 2 070 henkilön antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin 12.-24.3.2025. Vastaajat edustavat koko maan 18–79-vuotiasta väestöä (pl. Ahvenanmaa). Aineisto on kerätty Taloustutkimus Oy:n internetpaneelissa, josta tutkimusotos on muodostettu ositetulla satunnaisotannalla. Aineisto on painotettu edustamaan väestöä iän, sukupuolen, asuinalueen, koulutuksen, ammatin tai aseman, toimialan ja puoluekannatuksen mukaan. Aineiston tilastollisen analyysin ja tulosgrafiikan on tehnyt Pentti Kiljunen (Yhdyskuntatutkimus Oy).

Aiheesta kertovan artikkelin saa julkaista saman aamun lehdessä.