Ilmaston lämpenemisen rajoittaminen 1,5 asteeseen säästäisi kolmasosan nyt viisivuotista lapsista vaaralliselta kuumuudelta

Maailman keskilämpötila tulee todennäköisesti nousemaan 2,7 astetta verrattuna esiteolliseen aikaan tähän asti annettujen ilmastositoumusten ja toteutettujen toimien valossa. Pelastakaa Lasten ja Brysselin vapaan yliopiston uudessa selvityksessä todetaan, että tämän ennusteen toteutuessa noin 100 miljoonaa vuonna 2020 syntyneestä noin 120 miljoonasta lapsesta altistuisi elinaikanaan äärimmäisille helteille. Noin neljännes tästä ikäluokasta (26 %) altistuisi elämänsä aikana sadon menetyksille, jotka heikentäisivät merkittävästi toimeentuloa ja ruokaturvaa.

Mittaushistorian kuumin vuosi koettiin viime vuonna, jolloin maailman keskilämpötila ylitti 1,5 asteen rajan. Rajoittamalla lämpötilan nousu tähän 1,5 asteeseen – kuten Pariisin ilmastosopimus edellyttää – voidaan merkittävästi vähentää ilmastonmuutoksen tuhoisille seurauksille altistuvien määrää. Tässä ilmastoskenaariossa 62 miljoonaa vuonna 2020 syntyneistä lapsista kärsisi elämänsä aikana säännöllisesti esiintyvistä lämpöaalloista ja viidennes sadonmenetyksistä. Pelastakaa Lasten Born into the Climate Crisis 2 -raportissa todetaan, että myös hirmumyrskyille, kuivuudelle sekä maastopaloille altistuneiden määrät pysyisivät merkittävästi pienempinä tilanteessa, jossa lämpötilan nousua koskeva ilmastotavoite saavutettaisiin.

Ilmastokriisi merkittävimpiä uhkia lapsille ja heidän oikeuksilleen

Pelastakaa Lasten ilmastoraportin havainnot korostavat vaikuttavien ilmastotoimien kiireellisyyttä.

Ilmastonmuutoksen vuoksi yleistyvät äärimmäiset sääolot koettelevat yhä suurempaa määrää lapsia vaarantaen käytännössä heidän kaikkia oikeuksiaan, mukaan lukien oikeutta elämään, henkiinjäämiseen ja kehittymiseen. Ilmastonmuutoksen edetessä on vaarana, että yhä useampi lapsi joutuu siirtymään asuinsijoiltaan, kokemaan nälkää, köyhyyttä sekä turvattomuutta. Moni lapsi joutuu keskeyttämään koulunkäyntinsä ja altistuu esimerkiksi myös lapsiavioliitolle ja haitalliselle työlle.

Eriarvoisuudesta ja syrjinnästä kärsivät lapset sekä alemman ja keskitulotason maissa asuvat lapset kärsivät usein eniten. Heillä on heikommat edellytykset selviytyä ilmaston ääri-ilmiöiden synnyttämistä kriiseistä. Heidän kotinsa ovat alttiita tulville ja hirmumyrskyille. Veden kautta tarttuvien tautien ja aliravitsemuksen seuraukset ovat hyvin vakavat erityisesti pienille lapsille.

– Hirmumyrskyt ovat pelottavia. Ne tuhoavat kotini joka vuosi, emmekä enää edes ryhdy katon korjaamiseen, kertoo Vanuatulla elävä Haruka, 16.

– Viime vuosien aikana olen kokenut jatkuvaa tuhoa ja toistuvaa jälleenrakentamista. Tästä loputtomalta vaikuttavasta kierteestä on tullut todellisuuttamme. Useimmat ihmiset eivät edes tiedosta sitä, että kyseessä ei ole vain luonnollinen asia, vaan me kärsimme kriisistä, jota emme ole aiheuttaneet.

Pelastakaa Lapset painottaa, että fossiilisten polttoaineiden käytöstä ja tukemisesta on luovuttava nykyistä nopeammassa tahdissa. Samalla on välttämätöntä kehittää kestäviä ja oikeudenmukaisia ratkaisuja ilmastokriisin hillitsemiseksi. Pelastakaa Lasten raportissa korostetaan erityisesti ilmastorahoituksen lisäämistä, lapsilähtöisiä ja paikallisesti johdettuja sopeutumistoimia sekä lasten merkityksellistä osallistamista ilmastopolitiikan suunnitteluun ja toimeenpanoon.

Suomen Pelastakaa Lapset vaati juuri yhdessä 40 järjestön kanssa, että ilmastolain tavoitteesta, jonka mukaan Suomi on hiilineutraali viimeistään vuonna 2035, tulee pitää kiinni. Riittävät toimet tämän tavoitteen saavuttamiseksi tulee varmistaa poliittisin päätöksin. Mikäli tavoitteeseen ei päästä, on lapsen oikeuksien toteutuminen uhattuna.

– Ilmastokriisi on lapsen oikeuksien kriisi. Siihen syntyvät lapset perivät muutoksen vakavimmat seuraukset. Toimiin, joissa huomioidaan lapset ja heidän tulevaisuutensa, on ryhdyttävä aktiivisesti, sillä ilmastokriisi uhkaa lasten tulevaisuutta vakavammin kuin koskaan aiemmin, sanoo Pelastakaa Lasten yhteiskuntasuhdejohtaja Veli Liikanen.

– Tämä uusi tutkimus osoittaa, että toivoa on vielä, mutta vain jos toimimme kiireellisesti ja kunnianhimoisesti, jotta voimme nopeasti rajoittaa lämpötilan nousun 1,5 celsiusasteeseen ja todella asettaa lapset etusijalle ilmastonmuutoksen torjunnassa kaikilla tasoilla. 

Pelastakaa Lapset on maailman johtava sitoutumaton lapsijärjestö, joka toimii noin 110 maassa myös torjuen ilmastonmuutosta osana työtään. Pelastakaa Lapset tukee lapsia ja heidän yhteisöjään torjumaan, varautumaan sekä toipumaan ilmastonmuutoksen aiheuttamista kriiseistä. Järjestö vaikuttaa hallituksiin ja muihin ilmastopolitiikan keskeisiin tahoihin, muun muassa osallistumalla YK:n COP-ilmastokokouksiin antaen myös lapsille mahdollisuuden saada äänensä kuuluviin.

-----------
Toimituksille tiedoksi

Pelastakaa Lasten raportti Born into the Climate Crisis 2. An Unprecedented Life: Protecting Children's Rights in a Changing Climate ladattavissa Pelastakaa Lasten julkaisuportaalista. Raportti sisältää tarkemman selostuksen tutkimusmenetelmästä sekä analyysin perustana olevasta aineistosta sekä oletuksista.

Yhteenveto Pelastakaa Lasten suosituksista:

• Kansainvälisen yhteisön ja kaikkien maiden päättäjien on ryhdyttävä kunnianhimoisiin ja kiireellisiin toimiin, jotta ilmaston lämpeneminen saataisiin rajoitettua enintään 1,5 asteeseen esiteolliseen aikaan verrattuna. Tämä edellyttää muun muassa luopumista fossiilisten polttoaineiden käytöstä, tukemisesta ja rahoittamisesta nopeasti, asteittain ja tasapuolisesti. Merkittäviä päästöjä aiheuttavien maiden on toimittava edelläkävijöinä.
• Ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi on lisättävä ponnisteluja ja tappioiden ja vahinkojen korvaamiseksi on tarjottava uutta ja täydentävää ilmastorahoitusta. Lapset ja lasten kannalta kriittiset sosiaalipalvelut on tässä asetettava etusijalle. Lisäksi on erityisesti keskityttävä siihen, että kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevat lapset huomioidaan. Ilmastorahoitusta olisi myönnettävä ensisijaisesti avustuksina kohdistuen erityisesti sopeutumistoimiin sekä menetysten ja vahinkojen korvaamiseen.
• Lasten oikeudet sekä heidän mielipiteensä, erityiset tarpeensa ja haavoittuvuutensa on asetettava keskeiselle sijalle kansainvälisissä ilmastosuunnitelmissa ja sopimuksissa, mukaan lukien tulevissa uusien kansallisten päästövähennystavoitteiden (NDC 3.0) määrittelyissä. Lasten sopeutumiskyvyn lisäämiseen sekä lasten kannalta kriittisiin palveluihin, kuten terveyteen ja ravitsemukseen, koulutukseen ja lastensuojeluun sekä sosiaaliturvaan on panostettava.