Uutta tietoa suomalaislasten ADHD-lääkehoidon kestosta – asiantuntija huolissaan pitkäaikaiskäytön turvallisuudesta

ADHD-lääkityksen käyttö on lisääntynyt viime vuosina selvästi, mutta sen pitkäaikaisvaikutuksia lapsilla ei ole tutkittu riittävästi, vaikka lääkkeitä käytetään vuosia. Tuoreessa rekisteritutkimuksessa huomattiin, että suomalaisten lasten ja nuorten ADHD-lääkehoidon kesto oli keskimäärin yli kolme vuotta. Pisimpään lääkkeitä käyttäneellä neljänneksellä lapsista ADHD-lääkehoito kesti yli seitsemän vuotta.

– Kyseessä on tärkeä tutkimusavaus, koska lasten ja nuorten ADHD-lääkehoidon pitkäaikaiskäytön kestoa arkielämän olosuhteissa on tutkittu tähän mennessä hyvin rajoitetusti, sanoo tutkimusta johtanut lastenpsykiatrian sekä kliinisen farmakologian ja lääkehoidon erikoislääkäri, LT Päivi Ruokoniemi Helsingin yliopistosta.

Poikia lääkitään useammin ja pidempään

Tutkimuksessa havaittiin, että sukupuoli ja ADHD-lääkityksen aloitusikä vaikuttavat merkittävästi lääkehoidon kestoon. Pojilla ADHD-lääkehoito kesti tutkimuksessa keskimäärin reilun vuoden kauemmin kuin tytöillä. Molemmilla sukupuolilla varhainen aloitusikä johti pidempään lääkehoitoon.

Pisimpään ADHD-lääkehoito jatkui pojilla, jotka aloittivat lääkityksen 6–8-vuotiaina. Heidän lääkehoitonsa mediaanikesto oli 6,3 vuotta, ja neljänneksellä kesto ylitti 9,4 vuotta. Tämä ryhmä oli myös suurin ADHD-lääkehoidon aloittava ryhmä. Aineistosta 32,4 prosenttia oli 6–8-vuotiaita poikia.

– Tutkimuksemme mukaan huomattava osa pienistä lapsista ja erityisesti pojista käyttää ADHD-lääkkeitä vuosikausia, läpi koko peruskouluaikansa. Siihen nähden on huolestuttavaa, että näiden lääkkeiden turvallisuudesta on käytettävissä luotettavaa tutkimustietoa enintään vuoden seuranta-ajalta. Puhutaan kuitenkin lapsista ja erittäin herkästä kehitysvaiheesta, pohtii Ruokoniemi.

Pitkäaikaisvaikutuksien tutkimukset puutteellisia

Luotettavin näyttö lääkkeiden turvallisuudesta tulee kliinisistä, kontrolloiduista ja satunnaistetuista lääketutkimuksista. ADHD-lääkkeen myyntilupaa varten lääkeviranomainen edellyttää tällaista tutkimusnäyttöä vain vuoden seuranta-ajalta.

– ADHD-lääkkeiden pitkäaikaisvaikutuksia on tutkittu paljon erilaisissa havainnoivissa ja kontrolloimattomissa tutkimusasetelmissa, mutta nämä ovat aina alttiita sekoittuneisuudelle, eivätkä siksi anna luotettavaa tietoa syy–seuraussuhteista, jatkaa Ruokoniemi.

– Näiden epävarmuustekijöiden vuoksi onkin tärkeää, että ADHD-lääkehoito aloitetaan aina vasta, kun lääkkeettömät hoitomuodot on arvioitu riittämättömiksi. Tällöinkin tulee varmistua siitä, että huoltajalla ja lapsella itsellään, ikä- ja kehitystasonsa mukaisesti, on käytettävissään riittävästi tietoa lääkkeen odotettavissa olevista hyödyistä ja haitoista ja niihin liittyvistä epävarmuustekijöistä.

Tutkijat suosittavat myös jo aloitetun ADHD-lääkehoidon tarpeellisuutta arvioitavaksi lääkärin toimesta vuosittain.

European Child & Adolescent Psychiatry -tiedelehdessä juuri julkaistu kuvaileva rekisteritutkimus toteutettiin Turun ja Helsingin yliopistojen sekä Kelan tutkimusyhteistyönä. Tutkimusaineistona käytettiin Kelan sairausvakuutuksesta korvattavien lääkeostojen rekisteriä vuosilta 2008–2019. Aineistossa oli mukana lähes 41 000 lääkehoidon aloittanutta lasta ja nuorta. Lääkehoidon kesto laskettiin Kaplan-Meier -elinaika-analyysillä.

Tutkimusaineiston viimeisenä vuonna 2019 ADHD lääkehoidon yleisyys oli pojilla 5–6 prosenttia ja tytöillä 1,3–1,5 prosenttia. ADHD-lääkkeiden käyttö on sittemmin kasvanut Suomessa selvästi ja nopeammin kuin muissa Pohjoismaissa.

– Tiedämme, että ADHD-lääkehoitoja käyttävien suomalaisten lasten ja nuorten osuus on tutkimusvuosistamme jo tuplaantunut, Ruokoniemi huomauttaa.

Tutkimusartikkeli on julkaistu European Child & Adolescent Psychiatry -tiedelehdessä 7.5.2025.