Missä ovat pääkaupunkiseudun monimuotoisimmat ja saavutettavimmat viheralueet?
Tuoreen tutkimuksen tulokset osoittavat, että viheralueet, jotka ovat tärkeitä luonnon monimuotoisuuden kannalta, eivät aina ole samoja kuin ne, jotka ovat tärkeitä saavutettavuuden kannalta. Uudet menetelmät auttavat tunnistamaan viheralueiden merkittävyyden eri näkökulmista.

Tutkijat Helsingin yliopiston Luonnontieteellisestä keskusmuseosta Luomuksesta ja maantieteen laitokselta sekä Suomen ympäristökeskuksesta analysoivat viheralueiden merkittävyyttä Suomessa kehitetyllä Zonation-arvotusmenetelmällä.
Luonnon monimuotoisuudelle tärkeät viheralueet eivät aina ole samoja kuin ne, jotka ovat tärkeitä saavutettavuuden kannalta. Huomioimalla molemmat tavoitteet optimoinnissa saatiin kuitenkin aikaan tasapainoinen lopputulos kummastakin näkökulmasta.
– Esimerkiksi rantakosteikot ja kaupunkimetsät keskusta-alueiden liepeillä ovat tärkeitä kohteita niin luonnonarvojen kuin virkistyskäytön näkökulmasta, kertoo tutkimusta luotsannut tutkijatohtori Joel Jalkanen Luomuksesta. Korkean arvon aluekokonaisuuksia olivat muun muassa Laajalahden ja Viikin rantaniityt, Helsingin keskuspuiston, Kivikon ja Sammalvuoren metsät, Hietaniemi sekä Vuosaarenhuipun täyttömäki.
Tutkimuksessa huomioitiin viheralueiden merkitys kymmenen eri eliöryhmän näkökulmasta, sisältäen esimerkiksi kasvit, sienet, linnut ja eri hyönteisryhmiä, sekä viheralueiden saavutettavuus kävellen ja pyöräillen kaikista pääkaupunkiseudun kaupunginosista käsin. Lisäksi tutkijat huomioivat luontoalueiden herkkyyden ihmiskäyttöä kuten tallausta kohtaan.
Alueelliset optimointimenetelmät tukevat, eivät korvaa kaupunkisuunnittelua
Systemaattiset menetelmät auttavat tunnistamaan viheralueiden merkittävyyden eri näkökulmista koko pääkaupunkiseudun mittakaavassa. Tällaisten analyysien avulla voidaan laatia erilaisia ohjeita maankäytön suunnitteluun ja viheralueiden hoitoon.
– Maankäytön suunnittelijat ovat tottuneita tasapainoilemaan erilaisten maankäyttötavoitteiden ja -arvojen välillä. Erilaiset optimoinnit kuten Zonation-analyysit voivat kuitenkin auttaa suunnittelijoita tunnistamaan eri viheralueisiin kohdistuvia arvoja johdonmukaisesti ja varmistamaan, että arvoalueita ei jää vahingossa erilaisten paikallisempien tarkastelujen katveeseen. Parhaimmillaan tämä lisää kaupunkisuunnittelun ja viheralueiden hoidon läpinäkyvyyttä, Jalkanen toteaa.
Alkuperäinen julkaisu
Joel Jalkanen, Kati Vierikko, Heini Kujala, Ilkka Kivistö, Ilmari Kohonen, Pauli Lehtinen, Tuuli Toivonen, Elina Virtanen & Atte Moilanen (2025) Identifying priority urban green areas for biodiversity conservation and equitable recreational accessibility using spatial prioritization Landscape and Urban Planning 259: 105356.
Tutkimuksessa tuotetut paikkatietoaineistot on jaettu avoimesti osana tutkimusjulkaisua.
Lisätietoa Zonation-menetelmästä
Zonation on alueiden suojeluarvottamisen työkalu, joka on kehitetty Helsingin yliopistossa luonnon monimuotoisuuden suojelun ja maankäytön suunnittelun tueksi. Se auttaa tunnistamaan ja arvottamaan alueita, jotka ovat tärkeitä luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen kannalta. Menetelmä mahdollistaa laajojen luonto- ja muiden aineistojen huomioimisen systemaattisesti maankäytön suunnittelussa.
Miten Zonation toimii?
- Tietojen keruu: Zonation käyttää laajaa tietoa esimerkiksi eri lajiryhmien elinympäristöistä. Tämä tieto voi sisältää esimerkiksi lajien levinneisyyskarttoja ja elinympäristöjen laatua kuvaavia tietoja.
- Priorisointi: Menetelmä arvioi ja järjestää alueet tärkeysjärjestykseen niiden suojeluarvon perusteella. Zonation pyrkii löytämään parhaan mahdollisen tasapainon eri suojelutavoitteiden välillä. Se voi esimerkiksi optimoida alueiden valintaa siten, että mahdollisimman monen lajin elinympäristöt säilyvät mahdollisimman hyvin.
- Tulosten visualisointi: Lopputulokset esitetään karttoina ja graafeina, jotka havainnollistavat eri alueiden tärkeyttä suojelutavoitteiden kannalta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Joel Jalkanen, joel.jalkanen@helsinki.fi, +35850478788
Luonnontieteellinen keskusmuseo, Helsingin yliopisto
Marjaana LindyViestinnän asiantuntijaHelsingin yliopisto / Viestintä ja yhteiskuntasuhteet
Puh:+358 (0)50 5186195marjaana.lindy@helsinki.fiKuvat

Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus on enemmän kuin museo. Helsingin yliopistoon kuuluva Luomus ylläpitää yhtä maailman merkittävimmistä luonnontieteellisistä kokoelmista sekä tekee niihin liittyvää tutkimusta. Kokoelmiin pääsee tutustumaan kolmessa yleisökohteessa Helsingissä: Luonnontieteellisessä museossa sekä Kaisaniemen ja Kumpulan kasvitieteellisissä puutarhoissa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Itiöt salamatkustajina – tutkimus valottaa lintujen roolia sienten levittäjinä16.5.2025 07:45:00 EEST | Tiedote
Tuoreessa väitöstutkimuksessa pohditaan lintujen ja sienten välisten vuorovaikutusten merkitystä ekosysteemeille. DNA-menetelmät paljastavat, että eri lintulajit kantavat mukanaan erilaista sienilajistoa ja levittävät niitä uusille kasvupaikoille. Yhteensä linnuista löydettiin yli 600 sienilajia.
Psykiatrian identiteettikriisit muovaavat mielenterveyden käsitystä ja hoitoa15.5.2025 09:48:06 EEST | Tiedote
Psykiatria ja mielenterveyden ongelmat koskettavat jollakin tavalla lähes kaikkia ihmisiä. Tuore tutkimus analysoi psykiatriassa toistuvia kriisejä ja niitä yhdistäviä tekijöitä. Tutkija povaa seuraavaa kriisiä diagnoosijärjestelmästä, joka ohjaa hoitoa ja tapaa ymmärtää mielenterveyden ongelmia.
Mediatilaisuus 4.6. Tutkimus tuo toivoa – tiedettä potilaan parhaaksi14.5.2025 15:05:40 EEST | Kutsu
Tervetuloa viettämään Toivon päivää 4.6. Meilahden kampukselle ja kuulemaan, kuinka suomalaista huippututkimusta viedään käytäntöön potilaiden parhaaksi. Neljä tutkijaa kertoo masennuksen, rintasyövän, sydänsairauksien ja lihavuuden uusista hoidoista. Ilmoittautuminen 28.5. mennessä.
Tutkimus paljastaa - ihminen elpyy tehokkaammin ikärakenteeltaan vanhemmissa metsissä14.5.2025 13:14:47 EEST | Tiedote
Ikärakenteeltaan vanhemmat metsät ovat tärkeitä ihmisen hyvinvoinnille ja etenkin mielenterveydelle, osoittaa Helsingin yliopistossa ja Luonnonvarakeskuksessa tehty tutkimus. Kaikilla tutkimuksen metsillä oli kuitenkin elvyttävä vaikutus osallistujiin, mikä korostaa lähiluonnon merkitystä ihmisen hyvinvoinnille.
50 vuotta ja 62 000 lintulaskentakilometriä kertovat muutokset linnustossa14.5.2025 06:50:00 EEST | Tiedote
Suomen linnut siirtyvät noin puolitoista kilometriä kohti pohjoista vuosittain – tämä on selvinnyt vuosittaisista lintujen linjalaskennoista, jotka ovat suomalaisen linnustonseurannan selkäranka. Seurantojen aineistoja hyödynnetään monipuolisesti tutkimuksessa, luonnonsuojelussa ja ympäristön tilan seurannassa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme