Vastine: Viemärin sukitus ei aiheuta pinnoitukseen liitettyjä ongelmia

Ylen julkaisema artikkeli nostaa esiin tärkeän aiheen: vanhojen viemäriputkien sisäpuolisen saneerauksen ja sen laadun. Aiheen kriittinen käsittely on tarpeen johtuen siitä, että saneerauksia on tehty aikoinaan kirjaimellisesti kevein menetelmin. Ja vaikka osaaminen ja teknologia ovat kehittyneet, ei sisäpuolisen saneerauksen markkinassa ole vieläkään täysin yhtenäistä linjaa toimiviksi havaittujen asennusmenetelmien suhteen.

Valitettavasti artikkeli käsitteli rinnakkain kahta täysin eri menetelmää – ruiskuvalulla tehtävää pinnoitusta sekä itsekantavan rakenteen muodostavaa sukitusta. Lukijoille jäi epämääräinen käsitys siitä, kumpaa menetelmää missäkin asiayhteydessä oli käytetty. Vaarana on, että artikkelissa esitetyt ruiskuvaluun liittyvät ongelmat yhdistyvät lukijoiden mielissä virheellisesti myös sukitukseen. 

Artikkeli syyllistyy valitettavasti myös ajalliseen yleistykseen – pinnoitusmenetelmää käytetään enää aniharvoin – sekä laadulliseen yleistämiseen, kun yksittäisten ja selvästi puutteellisesti toteutettujen saneerausten ongelmat on johdettu koskemaan myös asianmukaisesti ja ammattitaidolla tehtyjä viemäriremontteja. Puutteellisuus käy ilmi toteamuksesta, jonka mukaan kokonainen taloyhtiö “hoitui parissa päivässä”. Taiten tehtyjen remonttien kestot sekä pinnoitettaessa että sukitettaessa ovat kerrostaloissa viikkoja, ei päiviä. 

Näin ollen artikkeli johtaa lukijaa harhaan ja antaa perusteettoman kielteisen kuvan sukitusmenetelmästä, joka on nykyään yleisesti käytössä oleva, testattu ja standardoitu ratkaisu viemäreiden kunnostusongelmiin.

Ruiskuvalupinnoituksen ja viemärisukituksen erot

Ruiskuvalupinnoituksessa vanhan valurauta- tai muoviputken sisäpintaan ruiskutetaan yleensä polyesterimuovia 2-3 kerrosta. Massa kiinnittyy vanhaan putken seinämiin seuraten sen muotoja ja muodostaen viemäriputkeen ohuehkon uuden pinnan. 

Pinnoitus on, kuten artikkelissa todettiin, altis vaurioille sekä irronneen pinnoitteen aiheuttaville tukoksille. Haasteena ovat myös pinnoitusta edeltävät pohjatyöt; valurautaputkien ruoste on saatava niiden pinnoista pois ennen massausta. Mikäli ruostetta jää putkeen, pinnoite ei kiinnity kunnolla ja ruoste syöpyy ajan mittaan, kuten esimerkkikohteissa oli käynyt, putkesta läpi.

Sukituksessa viemärin sisään asennetaan paineilman avulla epoksimuovilla kyllästetty sukka, joka lämpöreaktion jälkeen kovettuu n. 3,5 mm:n paksuiseksi ja rengasjäykkyydeltään SN4 -luokitelluksi muoviputkeksi. Vanha viemäriputki toimii siis muottina uudelle itsekantavalle viemäriputkistolle ja se jätetään paikalleen haurastumaan uuden putken ympäriltä pois. Sukituksessa uusi putki ei siis kiinnity vanhan putken pintaan, eikä se ole riippuvainen vanhan putken kunnosta. Sukittamalla voidaan saneerata valurautaputkien ohella myös betoni- ja muoviviemärit.

Pinnoitusta käytetäänkin viemäreiden saneerauksissa Suomessa enää aniharvoin sukituksen korvattua sen lähes täysin. Sukituksen materiaalit ja työmenetelmät ovat kehittyneet viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana merkittävästi, ja tänä päivänä standardoiduin menetelmin tehdylle viemärisukitukselle voidaan antaa jopa viidenkymmenen vuoden käyttöikä.