Mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta: Alkoholi- ja rahapelimonopolien muutosten mielenterveysvaikutukset on arvioitava
Eduskunnan mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta peräänkuuluttaa myös resursseja muutosten johdosta kasvavien alkoholi- ja rahapelihaittojen ehkäisylle.

Alkoholin myynti ja rahapelaaminen ovat Suomessa isossa murroksessa, kun niiden sääntelyä puretaan.
Eduskunta käsittelee parhaillaan hallituksen esitystä uudeksi rahapelilaiksi, jonka myötä verkossa pelattavat rahapelit avautuisivat ulkomaisille toimijoille. Laki mahdollistaisi muun muassa rahapelien huomattavasti nykyistä laajemman markkinoinnin. Suomi on myös lieventänyt alkoholin vähittäismyynnin säätelyä, ja hallitus harkitsee parhaillaan enintään 15-prosenttisten viinien vähittäismyynnin vapauttamista.
Hallitusohjelmassa rahapeliuudistuksen yhdeksi keskeisimmäksi tavoitteeksi määriteltiin rahapelihaittojen ehkäisy ja vähentäminen. Esityksessä kuitenkin todetaan, että haittojen, kuten esimerkiksi itsemurhien, mahdollinen lisääntyminen on merkittävä uudistukseen sisältyvä riski.
Hallituksen esityksen mukaan rahapeliongelmat kytkeytyvät monimuotoisesti psyykkiseen ja fyysiseen sairastavuuteen sekä esimerkiksi päihteiden käyttöön. Tarve rahapelihaittojen ehkäisylle ja vähentämiselle kasvanee uudistuksen myötä samalla kun nykyisen rahapelihaitta- ja mielenterveystyön resurssit ovat vähenemässä. Esityksen mukaan on todennäköistä, että tämä vaikuttaa merkittävästi myös rahapelihaitta- ja mielenterveyssektorin toimintakykyyn.
Alkoholin mielenterveysvaikutukset Suomessa ovat mittavia. Vanhempien alkoholinkäytön vaikutukset lapsiin heijastuvat myöhemmällä iällä mielenterveys- ja päihdeongelmien sekä huono-osaisuuden riskeinä.
Alkoholi- ja rahapelihaitat kietoutuvat yhteen monin tavoin. Molemmat vaikuttavat merkittävästi ihmisten mielenterveyteen ja aiheuttavat huomattavia kustannuksia kansantalouteen. Rahapeli- ja päihdehaitat tulee ottaa vakavasti erityisesti nykytilanteessa, jossa koko väestön, mutta aivan erityisesti nuorten ja nuorten aikuisten, mielenterveyden oireilu on kaiken kaikkiaan lisääntynyt.
Alkoholi- ja rahapelihaittojen ehkäiseminen kannattaa sekä inhimillisesti että taloudellisesti. Haittojen tehokas ehkäisy edellyttää kattavia vaikutusarviointeja ja vaikutukset huomioon ottavaa politiikkaa sekä haittojen ehkäisyn ja matalan kynnyksen tuen resursointia.
Ehkäisevää ja korjaavaa rahapelihaittatyötä sekä päihde- ja mielenterveystyötä tekevät muun muassa sosiaali- ja terveysjärjestöt, joiden rahoitus on tällä hallituskaudella leikkautumassa merkittävästi.
Neuvottelukunnan puheenjohtaja Paula Risikon mukaan päihde- ja rahapelipolitiikan tulee perustua tutkittuun tietoon ja systemaattiseen haittojen ennaltaehkäisyyn. Ihmisten hyvinvoinnin tulee ohjata alkoholi- ja rahapelipolitiikkaa.
”Jo toteutetut ja valmistelussa olevat päihde- ja rahapelilainsäädännön muutokset vaikuttavat laajasti mielenterveyteen ja koko yhteiskuntaan. Muutokset heijastuvat muun muassa lapsiin ja nuoriin, perheisiin ja hyvinvointialueiden palveluiden kysyntään. Lapsilla ja nuorilla on oikeus mielenterveyttä tukevaan kasvuympäristöön”, Risikko sanoo.
Neuvottelukunta suosittelee, että
-
Mielenterveysvaikutusten arviointi otetaan osaksi alkoholipoliittista ja rahapelejä koskevaa päätöksentekoa
-
Alkoholi- ja rahapelipolitiikassa vahvistetaan terveyshaittoja ehkäisevää työtä
-
Päihde- ja riippuvuushaittoja kokeville ja heidän läheisilleen turvataan matalan kynnyksen tuki ja oikea-aikainen apu, mukaan lukien mielenterveyden tuki ja kriisiauttaminen
-
Osana päihde- ja rahapelihaittojen torjuntaa resursoidaan itsemurhien ehkäisytyötä
-
Osa rahapelituotoista korvamerkitään rahapelihaittojen ehkäisyyn ja vähentämiseen.
Yhteyshenkilöt
Paula RisikkoPuheenjohtaja, Mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta
paula.risikko@eduskunta.fiAija SaloPääsihteeri, Mielenterveyspooli
Puh:040 620 9515aija.salo@mielenterveyspooli.fiKuvat

Linkit
Mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta
Mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta antoi kannanoton kokouksessaan perjantaina 9.5. Kokouksessa selvityshenkilö Antti Neimala alusti viinien vähittäismyynnin vapauttamisen vaikutuksista, dosentti Kristian Wahlbeck alkoholin mielenterveysvaikutuksista ja EHYT ry:n rahapelihaittayksikön päällikkö Riitta Matilainen rahapelimonopolin purkamisen vaikutuksista pelihaittoihin ja mielenterveyteen.
Eduskunnan mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta on eduskuntaryhmien ja valtakunnallisten mielenterveysjärjestöjen yhteistyöelin. Neuvottelukunta seuraa ja edistää mielenterveysstrategian ja hallitusohjelman muiden mielenterveyskirjausten toimeenpanoa sekä osallistuu julkiseen keskusteluun mielenterveydestä. Mielenterveyspooli toimii neuvottelukunnan sihteeristönä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Mielenterveyspooli
Kansanedustajat Maailman mielenterveyspäivänä: Terapiatakuu on laajennettava koko väestöön10.10.2025 14:53:16 EEST | Tiedote
Miten mielenterveyskriisi ratkaistaan? -kansanedustajapaneelissa 10.10. keskusteltiin muun muassa mielenterveyshoidon saatavuudesta ja saavutettavuudesta, itsemääräämisoikeudesta ja poliittisten päätösten mielenterveysvaikutusten arvioinnista. Kaikki paneeliin osallistuneet kansanedustajat kannattivat terapiatakuun laajentamista koko väestöön, vuoteen 2030 ulottuvan mielenterveysstrategian jatkamista ja mielenterveysvaikutusten arvioinnin ottamista sitovasti käyttöön lainsäädännön ja poliittisten päätösten valmistelussa.
Miten mielenterveyskriisi torjutaan? – Kansanedustajapaneeli Maailman mielenterveyspäivänä 10.10.2.10.2025 14:31:05 EEST | Kutsu
Kansanedustajapaneelissa Pikkuparlamentin Kansalaisinfossa ruoditaan mielenterveyspolitiikan nykytilaa ja tulevaisuutta sekä mielenterveysoikeuksien toteutumista.
Mielenterveyspoliittisen neuvottelukunnan puheenjohtaja Paula Risikko: Itsemurhien ehkäisytyön resurssit on turvattava10.9.2025 16:42:09 EEST | Tiedote
Itsemurhien ehkäisytyön resurssit ja laatu on turvattava niin julkisella kuin kolmannella sektorilla, peräänkuuluttaa Paula Risikko Itsemurhien ehkäisypäivänä 10. syyskuuta.
Mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta: Kansalaisjärjestöt ovat keskeinen osa yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta10.9.2025 11:56:27 EEST | Tiedote
Järjestöillä on merkittävä rooli ihmisten tavoittamisessa ja heidän resilienssinsä vahvistamisessa, kriisipalveluiden tuottamisessa sekä ihmisten turvallisuustarpeita koskevan tiedon tuottamisessa.
Sosiaali- ja terveysjärjestöt Esplanadin puistossa: “Leikkaukset vaarantavat demokratian ja osallisuuden”1.9.2025 15:55:27 EEST | Tiedote
Järjestöt osoittivat mieltään sosiaali- ja terveysjärjestöihin kohdistuvia avustusleikkauksia vastaan. “Kun kansalaisyhteiskuntaa vastaan hyökätään, heikoimmassa asemassa olevien ihmisten ääni vaikenee”, muistutettiin puheenvuorossa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme