KUTSU: Ydinturvallisuus, pelko ja Ukrainan kriisi puhututtavat Tiedekulmassa 14.5.
Helsingin yliopisto ja Säteilyturvakeskus järjestävät asiantuntijaseminaarin ydinturvallisuudesta ja Ukrainan kriisistä Tiedekulmassa keskiviikkona 14.5. kello 17-19, Yliopistonkatu 4:ssä.
Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan aiheutti välittömän uhkan myös Euroopan ja koko maailman ydinturvallisuudelle. Venäjä valtasi sodan alussa Tšernobylin ydinvoimalan ja sen suojakupu vaurioitui droonihyökkäyksessä ja aiheutti tulipalon. Venäjän armeija valtasi myös Ukrainan ja koko Euroopan suurimman ydinvoimalalaitoksen, Zaporižžjan. Sen jälkeen kansainvälinen ydinenergiajärjestö IAEA on yrittänyt pitää yhteyttä venäläisten hallussa olevaan ydinvoimalaan.
Vaikka Tšernobylin kaltainen onnettomuus ei ole Ukrainan nykyisissä voimaloissa mahdollinen, silti sota luo pelkoa ja vakavan uhkan ydinturvallisuudelle ja koko Euroopan energiavarmuudelle sekä tuhon ympäristölle. Tšernobyl-nimi, ydinvoima ja julkisuudessa jatkuvasti käytävä puhe ydinaseista aiheuttavat ydinkatastrofin pelkoa, jota myös media ylläpitää.
Onko ydinterrorin pelko todellinen ja miten siihen pitää suhtautua? Kysymys ydinvoimasta ja Fennovoiman kaatumisen seurauksista on ajankohtainen myös Suomessa. Millaista keskustelua Suomessa pitäisi nyt käydä ja miten varautua ydinterroriin ja ympäristön tuhontaan, mitä Venäjän hyökkäyssota aiheuttaa?
Seminaarissa puhuvat kriisiviestinnän tutkija Salli Hakala, Venäjän ympäristöpolitiikan professori Veli-Pekka Tynkkynen Helsingin yliopistosta, Säteilyturvakeskuksesta (STUK) johtaja Karim Peltonen sekä Ukrainan ja Venäjän ydinvoimaan erikoistunut johtava asiantuntija Aapo Tanskanen.
OHJELMA
Varadekaani Hanna Wass: Tervehdyspuheenvuoro valtiotieteellisen tiedekunnan ja STUKin yhteistyöstä
Alustuspuheenvuorot (noin 10 min), kello 17-18:
Salli Hakala: Media, viestintä ja ydinvoiman pelko. Mistä johtuu ydinvoiman ja ydinaseiden pelko, ja voidaanko pelkoa hallita?
Karim Peltonen: Miten Suomi ja maailma on varautunut ydin- ja säteilyonnettomuusuhkiin? Mitä on ydinturvallisuus Ukrainan kriisin aikana?
Veli-Pekka Tynkkynen: Venäjän hyökkäyssota ja ympäristö - ydinterrorista ympäristön tuhontaan
Aapo Tanskanen: STUKin Ukraina-tilannekuvatyö ja tuki Ukrainan viranomaisille
Paneelikeskustelu, kello 18-19:
Keskustelijoina Salli Hakala, Karim Peltonen, Veli-Pekka Tynkkynen ja Aapo Tanskanen.
Seminaarin ja paneelin puheenjohtajana toimii tutkijatohtori Minttu Tikka
(minttu.mt.tikka@helsinki.fi).
*************
Seminaari striimataan suorana ja tallennetaan Tiedekulman sivuille, ja se on katsottavissa tästä linkistä: https://helsinginyliopisto.etapahtuma.fi/events/public-fi?id=70652
Yliopiston ja STUKin kumppanuussopimuksen yhteyshenkilöinä Helsingin yliopistossa on politiikan ja viestinnän kandiohjelman johtaja dosentti Janne Matikainen p. +358 50317 5028 ja STUKissa viestintäpäällikkö Piia Kaijanto, puh. +358 9 7598 8285.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiHelsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Lupaava uusi menetelmä hopean irrottamiseen elektroniikkajätteistä – munkkirasva liuottaa ja erottelee hopean romusta12.5.2025 06:00:00 EEST | Tiedote
Rasvahapot toimivat liuottimena. Prosessi vaatii lisäksi valoa ja laimennettua vetyperoksidia. Uuden menetelmän myötä voidaan turvata hopean saanti ja vähentää ympäristön kuormitusta.
Missä ovat pääkaupunkiseudun monimuotoisimmat ja saavutettavimmat viheralueet?9.5.2025 06:50:00 EEST | Tiedote
Tuoreen tutkimuksen tulokset osoittavat, että viheralueet, jotka ovat tärkeitä luonnon monimuotoisuuden kannalta, eivät aina ole samoja kuin ne, jotka ovat tärkeitä saavutettavuuden kannalta. Uudet menetelmät auttavat tunnistamaan viheralueiden merkittävyyden eri näkökulmista.
Preeria laajeni ja kutistui – uusi tutkimus paljastaa muinaisen ilmastonmuutoksen syyt8.5.2025 07:57:06 EEST | Tiedote
Pohjois-Amerikan pitkä kuivuuskausi heti jääkauden jälkeen on ollut tiedossa jo pitkään. Uusi tutkimus osoittaa, että ankaran ilmaston aiheutti maapallon kiertoradan muutos.
Helsingin yliopisto palkitsi neljä ansiokasta väitöskirjaa6.5.2025 20:00:00 EEST | Tiedote
Mattia Cordiolin, Paavo Huotarin, Ita Puuseppin ja Ina Satokankaan väitöskirjat käsittelivät biopankkeja, Vanhaa Testamenttia, koululaisten matematiikan taitojen kehitystä ja luonnon monimuotoisuutta.
KUTSU 7.-9.5.2025: Kansainväliseen vammaistutkimuksen konferenssiin 700 osallistujaa6.5.2025 10:37:32 EEST | Kutsu
Nordic Network on Disability Research (NNDR), Helsingin yliopisto, Suomen vammaistutkimuksen seura sekä Kehitysvammaliitto järjestävät kansainvälisen vammaistutkimuksen konferenssin 7.–9. toukokuuta Helsingin yliopistossa (Fabianinkatu 33 ja yliopistonkatu 3).
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme