Julkisen sektorin hedelmöityshoitojen resursseja on lisättävä välittömästi

Julkisen sektorin hedelmöityshoitojen resursseja on kiireesti lisättävä vastaamaan hoitoihin hakeutuvien määrää. Julkisella puolella hedelmöityshoitoja tehdään yliopistosairaaloissa Tampereella, Helsingissä, Turussa, Oulussa ja Kuopiossa. 

”Suomen syntyvyys on mittaushistorian alhaisin, mutta samalla jonot lahjasoluhoitoihin ovat kohtuuttoman pitkät. Moni ehtii jonossa tulla lähelle 40 vuoden ikärajaa ja häneltä evätään hoidot. Erityisesti pula lahjoitetuista sukusoluista viivästyttää hoitoihin pääsyä. Se on kestämätöntä sekä yksilön että yhteiskunnan taholta. Resursseja on lisättävä välittömästi”, sanoo Lapsettomien yhdistys Simpukka ry:n toiminnanjohtaja Piia Savio.

Tanskalaistutkimuksen mukaan hedelmöityshoidoilla syntynyt lapsi tuo yhteiskunnalle aikuisena hoitoihin sijoitetut kulut 8,5-kertaisesti takaisin. Lapsettomien yhdistys Simpukka toivoo, että syntyvyyden edistämiseksi tehdään nopeasti konkreettisia tekoja.

Hallitus päätti puoliväliriihessä korottaa munasolun luovuttajalle maksettavaa haittakorvausta lapsitoiveiden tukemiseksi. Haittakorvaus nousee noin 250 eurosta 350 euroon vuodesta 2026 alkaen. (Tiedote 10.5.2025)

Simpukka ry kiittää hallitusta haittakorvauksen nostosta sekä yksityisen puolen hedelmöityshoitojen Kela-korvausten palauttamisesta. Hallituksen toimet ovat tärkeitä, mutta eivät vielä riittäviä. Toimenpiteet tulee kohdistaa erityisesti lahjasoluhoidoilla lasta toivovien lapsiperheellistymisen mahdollisuuksien lisäämiseen. 

Lahjasoluhoitoja tarvitsevat itsellisesti lasta toivovat naiset, sateenkaariperheet sekä nais-miesparit, jotka tarvitsevat lahjasiittiöitä, -munasoluja tai -alkioita.

Lahjasoluhoitoihin hakeutuu enemmän kuin voidaan hoitaa

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuoreen hedelmöityshoitotilaston mukaan luovutetuilla sukusoluilla toteutettujen hoitojen määrät laskivat edellisestä vuodesta. Simpukan mukaan yksi syy hoitojen määrän laskuun on resurssien riittämättömyys. Lahjasoluhoitoihin hakeutuu vuosittain kasvava joukko lasta toivovia, ja julkisen sektorin resurssit eivät ole riittävät vastaamaan tähän tarpeeseen.

Vuoden 2024 ennakkotietojen mukaan lahjasoluhoitoja toteutettiin 22 prosenttia enemmän kuin vuonna 2019. Vuodesta 2023 luovutetuilla sukusoluilla tehtyjen hoitojen määrä väheni hiukan (-4 %). 

Lahjasoluhoitojen avulla sai vuonna 2023 alkunsa 842 lasta, mikä on lähes kolmannes kaikista hedelmöityshoitojen avulla alkunsa saaneista. Vuonna 2022 lahjasoluhoidoilla sai alkunsa 718 lasta.

Simpukka ry:n tietojen mukaan lahjasoluhoitoihin julkiselle sektorille hakeutuvat joutuvat odottamaan hoitojen aloittamista noin vuoden. Tämä johtuu siitä, että lahjoittajia ei ole yhtä paljon kuin hoitoihin hakeutuvia.

“Lahjasoluhoitoja tarvitsevien määrä on kasvanut, mistä johtuen hedelmöityshoitoklinikoilla on jatkuva pula lahjasukusoluista ja sukusolujen lahjoittajista. Tietojemme mukaan monet suomalaiset yksityiset klinikat joutuvat ostamaan sukusoluja ulkomaisista sukusolupankeista, koska suomalaisilla klinikoilla ei ole riittävästi omia lahjoittajia. Lahjoittajapulan vuoksi on ensiarvoisen tärkeää, että hallitus tekee nyt konkreettisia toimia, joilla tuetaan lahjasoluhoitojen toteuttamista. Näin mahdollistetaan lapsitoiveen toteutuminen niille, jotka eivät muuten voisi saada lapsia”, sanoo Simpukka ry:n lahjasoluteemojen erityisasiantuntija Jenni Huhtala.

Julkisen sektorin osuus hedelmöityshoidoista jo yli puolet

Julkisen sektorin osuus hedelmöityshoitojen toteuttajana on jatkanut kasvuaan. Vuonna 2020 julkisen sektorin osuus kaikista hoidoista oli 50,1 prosenttia. Vuoden 2024 ennakkotietojen mukaan julkisen sektorin osuus kaikista hoidoista oli 61 prosenttia. 

Vuonna 2023 julkisen sektorin osuus luovutetuilla sukusoluilla tehdyistä hoidoista oli 40 prosenttia ja edellisenä vuonna 37 prosenttia. 

”Vaikka julkisen sektorin osuus kasvaa, niin resursseja hoitojen toteuttamiseen ei ole lisätty. Toivomme, että hallituksella olisi munasolulahjoittajien haittakorvauksen nostamisen lisäksi rohkeutta katsoa tulevaisuuteen ja tehdä toimia julkisen sektorin hedelmöityshoitojen resurssien lisäämiseksi”, Huhtala toteaa. 

Lahjoitetuilla sukusoluilla alkunsa saaneiden määrä kasvussa

Syntyvyys on Suomessa ennätyksellisen alhaalla, mutta lahjoitetuilla sukusoluilla alkunsa saaneiden lasten määrä on edelleen kasvanut. Lahjasoluhoitojen avulla sai vuonna 2023 alkunsa 842 lasta, mikä on lähes kolmannes kaikista hedelmöityshoitojen avulla alkunsa saaneista. 

Julkisen sektorin osuus kaikista lahjasoluhoidoista oli vuonna 2024 enemmän kuin koskaan aiemmin. Ennakkotietojen mukaan vuoden 2024 osuus oli 40,3 prosenttia, kun vastaava luku vuonna 2023 oli 37,8 prosenttia. 

Lahjasoluhoitoja alettiin tarjota julkisella sektorilla vuonna 2019 nais-miespareille, itsellisille naisille ja sateenkaaripareille. Nykyään yhä suurempi osa lahjasoluhoidoista toteutetaan julkisella sektorilla. 

Vuonna 2023 syntyi 2920 hedelmöityshoitojen avulla alkunsa saanutta lasta. Kaikista sinä vuonna syntyneistä lapsista syntyi hedelmöityshoitojen avulla 6,71 prosenttia.

Tiedot selviävät Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) 24.4.2025 julkaisemista hedelmöityshoitotilastoista. 

Lapsettomien yhdistys Simpukka ry

• Suomen ainoa tahattoman lapsettomuuden ja lahjasoluteemojen asiantuntija- ja vertaistukiorganisaatio.

• Simpukan Helminauha-toiminta tukee lahjasoluilla lasta toivovia, lahjasoluperheitä ja lahjasolutaustaisia. Tämän hetken tietojen mukaan toiminta ajetaan alas vuoden 2025 lopussa sotejärjestöihin kohdistuvien rahoitusleikkausten vuoksi.

• Vuonna 1988 perustettu Simpukka edistää lapsettomien asemaa tiedon, tuen ja vaikuttamisen keinoin. 

• Simpukan tavoitteena on, että Suomessa jokainen tahattoman lapsettomuuden kohtaava saa apua ja tukea. Simpukka pitää lapsettomien puolia ja työskentelee sen eteen, että huomenna asiat olisivat paremmin.

• Tänään 10.5.2025 vietetään Lapsettomien lauantaita, joka muistuttaa, että vanhemmuus ei ole itsestäänselvää. Lue lisää: “Vähemmän yksinäinen, vähemmän epätoivoinen.” Vertaistuki auttaa tahattoman lapsettomuuden kriisistä selviytymisessä. Lapsettomien lauantai ja Lapsettomien Simpukka-viikko 2025