Väitös: Naisten kaljuus nähdään edelleen sukupuoleen sopimattomana

FM Johanna Latvan etnologian väitöskirja avaa uusia näkökulmia naisten kaljuuden tutkimukseen. Latva on käsitellyt kaljuuden merkitystä sen kokeneiden naisten arjessa ja naisten hiuksettomuuteen liittyviä asenteita sekä omakohtaisten kokemusten että julkisen keskustelun kautta.

Tutkimus tuo ilmi, että sukupuoli määrittää kaljuuden kokemusta selkeästi yhteiskunnassamme.

– Asenteet naisten kaljuutta kohtaan ovat edelleen 2020-luvulla varsin ennakkoluuloisia ja niissä toistuu stereotypiat esimerkiksi sairaudesta ja aggressiivisuudesta. Kaljut naiset voivat kohdata jopa syrjintää hiuksettomuutensa vuoksi, toteaa Latva.

Latva on tarkastellut niin omaehtoisesti kaljujen kuin sairauden tai hoitojen takia hiuksensa menettäneiden naisten kokemuksia.

Vertailua eri hiuksettomuuden syiden suhteen ei ole aikaisemmissa tutkimuksissa tehty, vaan niissä on keskitytty esimerkiksi vain syöpähoitojen takia kaljujen naisten kokemuksiin. Vertailu toi esille, että suhtautuminen naisten hiuksettomuuteen ei useinkaan riipu kaljuuden syystä.

– Asenteet ovat usein samanlaisia, olit sitten päättänyt itse luopua hiuksistasi tai olet menettänyt ne sairauden takia. Molemmat joutuvat yhtä uteliaiden kysymysten ja katseiden kohteiksi, Latva kertoo.

Naisten kaljuudesta näkyvämpää 2000-luvulle tultaessa

Aineistonaan Latva on käyttänyt kaljujen naisten omakohtaisia kirjoituksia kaljuudesta. Ne on koottu yhdessä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kanssa keväällä 2021. Lisäksi Latva on hyödyntänyt digitaalista sanomalehtiaineistoa vuosilta 1990–2018.

Tutkimus paljastaa, että naisten kaljuuteen liittyvissä kokemuksissa ja sen näkymisessä katukuvassa on tapahtunut suuri muutos 1990-luvulta 2000-luvulle tultaessa.

– Nykyään kaljuutta ei peitellä samalla tavalla kuin aikaisemmin. Ostetut peruukit saattavat jäädä käyttämättä ja kaljuus voidaan käsittää yhdeksi hiustyyliksi muiden joukossa.

Kaljuuden laajempi suosio ei kuitenkaan tarkoita, että hiusten menetys olisi helppoa. Tutkimus tuo selkeästi esille, että hiusten menetys aiheuttaa suuria tunteita. Suru ja epätoivo hiusten menetyksestä ovat nähtävillä aineistossa.

Toisaalta esimerkiksi korona-aikana oli mahdollisuus kokeilla kaljuutta ilman ylimääräistä huomiota. Hiusten poistaminen voikin olla myös kiinnostava kokeilu, joka tuottaa iloa.

Kaljuus tekee sukupuoleen ja hiuksiin liittyvät normit ja rajoitukset naisille näkyviksi, Latva sanoo. Kaljuuden ajatellaan yhä olevan enemmän miehinen asia kuin naisille sopiva hiustyyli. Näiden asenteiden tiukkuus saakin monet kapinoimaan ja tuomaan kaljuuttaan enemmän esille.

– Naisten oma toiminta onkin merkittävässä asemassa, kun tarkastellaan kaljuuteen liittyvien asenteiden muuttumista ja avautumista, tiivistää Latva tuloksiaan.

FM Johanna Latva esittää väitöskirjansa ”Hiuksetko naisen kruunu? Suhtautuminen naisten kaljuuteen ja naisten kokemukset hiuksettomuudesta Suomessa” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa lauantaina 17.5.2025 klo 12.00 (Turun yliopisto, Arcanum, Aava -luentosali, Arcanuminkuja 1, Turku). Vastaväittäjänä toimii dosentti Hanna Ojala (Tampereen yliopisto) ja kustoksena dosentti Tytti Suominen (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on etnologia.

Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kauttaVäitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa