Ennallistamisasetus ei yksin pysäytä luontokatoa kaupungeissa – laatu ratkaisee, ei pelkkä vihreän määrä
Helsingistä laaditut erilaiset skenaariot kaupungin kasvun ja kaupunkivihreän yhteensovittamisesta osoittivat, että viherryttämisellä on melko pieni vaikutus luonnon monimuotoisuuteen. Lisäksi viherryttäminen edellyttäisi kaupunkirakenteen huomattavaa tiivistämistä.

EU:n ennallistamisasetus tavoittelee luontokadon pysäyttämistä kaupungeissa, mutta tuore tutkimus osoittaa, että asetuksen keskittyminen kaupunkivihreän määrällisiin kriteereihin ei johda merkittävään parannukseen. Sen sijaan tutkijat korostavat, että luonnon monimuotoisuuden parantaminen edellyttää ekologisen laadun kehittämistä. Niinpä kaupunkivihreän laatukriteerit tulisi ottaa osaksi kansallista ennallistamissuunnitelmaa.
Luontokato ja ilmastonmuutos etenevät, ja kaupunkien kasvaessa ongelmat vain pahenevat entisestään. Viherryttämisen ja ekologisen ennallistamisen merkitys kasvaa etenkin voimakkaasti kasvavilla kaupunkiseuduilla. EU:n hyväksymä ennallistamisasetus korostaa kaupunkien kaupunkivihreän ja latvuspeitteen merkitystä niin ilmastonmuutoksen ja sen vaikutusten torjunnassa kuin luonnon monimuotoisuuden edistämisessä.
Monialaisessa Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston tutkimuksessa selvitettiin osana CO-CARBON-hanketta, miten erilaiset viherryttämisen ja maankäytön skenaariot vaikuttivat Helsingissä luonnon monimuotoisuuteen ja hiilinieluihin. Tutkimus osoittaa, että ennallistamisasetuksessa asetetut määrälliset tavoitteet vihreän lisäämisestä eivät riitä kääntämään kehitystä selvästi myönteiseen suuntaan.
Tutkijat havaitsivat, että ennallistamisasetuksen vähimmäisvaatimusten mukaisessa skenaariossa luonnon monimuotoisuus heikentyisi kaupunkitasolla vähemmän kuin tavanomaisen kaupunkikehityksen mukaisessa skenaariossa, mutta lopputuloksena olisi silti monimuotoisuuden selkeä lasku. Sen sijaan ennallistamisasetuksen alkuperäiseen tavoitteeseen – kokonaisheikentymättömyyteen – tähtäävä viherryttämisskenaario lisäisi hieman monimuotoisuutta kaupunkitasolla. Tämä johtaisi kuitenkin kaupunkirakenteen huomattavaan tiivistymiseen, mikä vähentäisi lähivihreää ja voisi myös pahentaa ilmastonmuutoksen paikallisia vaikutuksia, kuten helleaaltojen voimakkuutta.
”Ennallistamisasetuksen toimeenpano edellyttää kokonaisvaltaista kaupunkisuunnittelua ja eri näkökulmien yhteensovittamista: miten esimerkiksi vastataan väestönkasvuun ja samalla turvataan monihyötyinen viherrakenne? Tämä vaatii strategista, poikkihallinnollista päätöksentekoa, jossa huomioidaan sekä vihreän määrä että laatu”, sanoo artikkelin pääkirjoittaja, tutkijatohtori Antti Kinnunen Aalto-yliopistosta.
Hehtaari nurmikkoa tai metsikköä laadultaan erilaiset
Ennallistamisasetuksen vaikutuksia kaupunkeihin ei ole kansainvälisestikään juuri tutkittu – Suomessa tutkimus on ensimmäinen laatuaan. Tutkijat korostavat, että pelkkien pinta-alatavoitteiden sijaan tarvitaan myös ekologisen laadun kehittämistä.
Erityyppiset, laadultaan hyvin vaihtelevat alueet lasketaan asetuksessa samanarvoisiksi, vaikka hehtaari nurmikkoa ja metsikköä ovat ekologiselta laadultaan aivan erilaisia. Myös hiilinielujen tukeminen edellyttää ymmärrystä kaupunkivihreän laadusta, sillä eri kasvillisuustyypeillä on hyvin erilainen hiilinielupotentiaali.
Lisäksi kaupunkivihreän tuottamat keskeiset hyödyt voivat erota huomattavastikin erilaisten kaupunkialueiden ja -ympäristöjen välillä. Tutkimus tuo myös esille, että luonnon monimuotoisuutta ja ilmastohyötyjä on pyrittävä edistämään rinnakkain, ja tunnistettava samalla tilanteet, joissa tavoitteet eivät kohtaa. Esimerkiksi avointen biotooppien metsittäminen nielujen parantamiseksi heikentää niiden monimuotoisuusarvoja.
Tutkijat suosittelevat, että kaupunkivihreän laatukriteerit sisällytetään parhaillaan laadittavaan kansalliseen ennallistamissuunnitelmaan. Samalla he muistuttavat, että vaikka ennallistamisasetuksen mukainen seuranta on kansallisella ja seututasolla, luontohyödyt samoin kuin sitä koskevat toimenpiteet tapahtuvat paikallisella tasolla. Tämä vaatii kaupungeilta luonnon monimuotoisuuden sekä luontohyötyjen huomioonottamista yleiskaavatasolta aina puistojen, katuistutusten ja pihojen toteutukseen asti.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Antti Kinnunen
+358 50 304 8227
antti.e.kinnunen@aalto.fi
CO-CARBON-hanke
Ranja Hautamäki
ranja.hautamaki@aalto.fi
CO-CARBON-hanke
Linkit
Tietoa julkaisijasta
Aalto-yliopistossa tiede ja taide kohtaavat tekniikan ja talouden. Rakennamme kestävää tulevaisuutta saavuttamalla läpimurtoja avainalueillamme ja niiden yhtymäkohdissa. Samalla innostamme tulevaisuuden muutoksentekijöitä ja luomme ratkaisuja maailman suuriin haasteisiin. Yliopistoyhteisöömme kuuluu noin 13 000 opiskelijaa ja yli 4 500 työntekijää, joista 400 on professoreita. Kampuksemme sijaitsee Espoon Otaniemessä.

Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Aalto-yliopisto
Aalto-yliopiston muodin ja tekstiiliosaamisen kärkitapahtuma Näytös/Näyttely25 nyt laajempana kuin koskaan14.5.2025 08:45:00 EEST | Tiedote
Toukokuun lopussa kansainvälisen muoti- ja tekstiilimaailman katseet kohdistuvat Aalto-yliopistoon ja sen kärkitapahtumaan Näytös/Näyttely25. Mukana on koko Aallon tekstiilin, vaatteen ja muodin alueen osaaminen, kun sekä muodin kandidaattipääaineesta että muodin ja tekstiilin maisteripääaineesta (Fashion, Clothing and Textile Design) valmistuvat opiskelijat esittelevät opinnäytetyönsä. Tapahtuma on kaksiosainen. Näytös25-muotinäytöstä on mahdollista seurata livelähetyksenä verkossa osoitteessa aalto.fashion tai Instagram-tilillä @aalto_fashion torstaina 22.5.2025 alkaen klo 20.30. Tekstiilin, vaatteen ja muodin konsepteja näyttelyn muodossa esittelevä Näyttely25 on yleisölle avoinna 16.–31.5.2025 Otaniemen kampuksen Väre-rakennuksessa. Suomalaiselle muoti- ja tekstiiliosaamiselle on paljon kysyntää Muoti peilaa ympäröivän yhteiskunnan tilaa ja on jatkuvassa muutoksessa. Tällä hetkellä kestävyyskriisin keskellä kamppaileva maailma tarvitsee erityisen paljon luovien alojen tarjoamaa pos
Filosofi Frank Martela tutki Minecraftia ja tappajadroonia – havaitsi, että tekoälyllä on vapaa tahto13.5.2025 16:00:00 EEST | Tiedote
Tutkimuksessa tarkasteltiin Minecraft-pelin Voyager-agenttia ja kuvitteellista tappajadroonia. Martelan mukaan ne täyttävät kolme vapaan tahdon ehtoa – ja siksi tekoälylle tarvitaankin moraalista kompassia.
Metsähovin radio-observatorioon rakennetaan maailman laajakaistaisin vastaanotinjärjestelmä8.5.2025 08:45:00 EEST | Tiedote
Kahden kansainvälisen yrityksen tuki tuo parhaan mahdollisen tekniikan suomalaistutkijoiden käyttöön avaruuden mysteerien ratkomiseksi Aalto-yliopistoon kuuluvassa Metsähovin radio-observatoriossa.
Uusi painovoimateoria voi antaa vastauksia maailmankaikkeuden syntyyn7.5.2025 13:30:00 EEST | Tiedote
Tutkijoiden kehittämä ratkaisu painovoiman kvanttiteoriaan auttaisi löytämään vastauksia fysiikan suurimpiin kysymyksiin.
Kutsu: Tuotekehityskurssin loppugaala esittelee opiskelijoiden hienoimmat ratkaisut aina laajennettavasta minisaunasta muovimiinoja havaitsevaan drooniin7.5.2025 11:00:00 EEST | Kutsu
Huippusuositulla tuotekehityskurssilla opiskelijat kehittävät luovia ratkaisuja yritysten antamiin aitoihin haasteisiin. Monialaisilla tiimeillä on yhdeksän kuukautta aikaa ja 10 000 euron budjetti.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme