Kainuun ELY-keskus

Kainuun ELY-keskus myönsi avustuksia vesienhoitoa ja vesistön käyttöä edistäviin kunnostushankkeisiin

Jaa

ELY-keskukset jakavat vuosittain valtionavustuksia vesistöjen kunnostushankkeisiin. Kainuun ELY-keskus on myöntänyt harkinnanvaraisia valtionavustuksia kolmeen vesienhoitoa edistävään kunnostushankkeeseen Kainuussa vuonna 2025. Näiden hankkeiden avustusrahoituksen kokonaissumma on yhteensä 34 763 euroa.

Kuva hulevesien käsittelylaitteen asennuksesta Sotkamossa. Työntekijät asettavat laitetta kaivettuun aukkoon maassa.
Sotkamon Särkisen valuma-alueelle asennettiin hulevesien käsittelylaite syksyllä 2024. Kuva: Kainuun ELY-keskus, Timo Piirainen

ELY-keskukset jakavat vuosittain valtionavustuksia vesistöjen kunnostushankkeisiin. Avustusten hakuaika on yleensä loka-marraskuussa.  Ensisijaisia avustuskohteita ovat konkreettiset hankkeet, jotka parantavat pinta- tai pohjavesien tilaa vesistöissä ja valuma-alueilla. Hankkeet edistävät vesien- ja merenhoidon toimenpideohjelmien toteuttamista.

Yleisimpiä kunnostustarvetta aiheuttavia ongelmia järvissä ovat rehevöityminen, mataloituminen ja umpeenkasvu. Kainuun vesistöille on ominaista veden humuspitoisuus, joka johtuu turvemaiden runsaudesta. Laaja-alaiset ojitukset ovat tehostaneet humuksen kulkeutumista vesistöön.

Vesistökunnostusten tavoitteena on parantaa vesien tilaa ja vesiympäristöä, lisätä luonnon monimuotoisuutta ja vahvistaa yhteistyötä. Kunnostustoimenpiteitä voidaan tehdä itse vesialueella, mutta vaikuttavimmat toimet, kuten ravinnekuormituksen vähentäminen, tapahtuvat valuma-alueella. Vesistöissä suoritettavat kunnostustoimenpiteet parantavat vesistöjen ekologista tilaa, vähentävät leväongelmia, kehittävät kalakantojen rakennetta ja parantavat kohdevesistöjen virkistys- ja käyttöarvoja.

Avustukset kattavat pääsääntöisesti 50 % hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista ja ne myönnetään 1–3 vuodeksi, jonka aikana hanke on toteutettava. Hakija voi olla esimerkiksi yhdistys, osakaskunta tai kunta. Kainuussa kunnostustoiminta on ollut pääosin kuntien varassa, koska muilla paikallisilla toimijoilla, kuten esimerkiksi kalastuskunnilla, on vaikeuksia saada kerättyä hankkeille omarahoitusosuutta. Vuoden 2024 aikana Kainuun ELY-keskukselle tuli kolme avustushakemusta, jotka täyttivät valtionavustuksen myöntämisen perusteet.

Ympäristöministeriön rahoituksesta avustusta saaneet kohteet

Suomussalmen vesistöjen kunnostushanke: Jumalisjärvi, Korpijärvi, Ruokojärvi, Pieni Kuivajärvi ja Perangan reitin vesistö. Hanketoimijana on Suomussalmen kunta.

Kohdejärvet ovat ekologiselta tilaltaan heikentyneitä. Niiden ongelmina ovat kesäisin runsaat leväkasvustot, jotka haittaavat järvien virkistyskäyttöä sekä ylitiheä vähempiarvoisen kalan määrä. Osassa vesistöjä ongelmana on myös ajoittainen hapettomuus. Suomussalmen kunta on esimerkillisesti sitoutunut vesistöjen kunnostustoimintaan muun muassa vuosittaisella omarahoitusosuudella.  Hankkeessa jatketaan vuonna 2012 laadittua kunnostussuunnitelman toteutusta. Hankkeen toimenpiteisiin kuuluvat muun muassa hapetuksen jatkaminen laitteistolla sekä haitallisen vesikasvuston poisto.

Hyväksytty kokonaiskustannusarvio on 20 000 euroa, josta Kainuun ELY-keskuksen avustus on 10 000 euroa (50 %).

Sumsajärven kunnostus, Sotkamo. Hanketoimijana Ylisotkamon osakaskunta

Sotkamon kunnassa sijaitseva Sumsajärvi on tyydyttävässä ekologisessa tilassa, ja sen tilaa heikentää erityisesti metsäiseltä valuma-alueelta tuleva kiintoaine- ja humuskuormitus. Sumsajärvelle on laadittu hajakuormitusselvitys ja kunnostussuunnitelma vuonna 2024. Avustushakemuksessa esitetyt toimenpiteet perustuvat edellä mainittuun suunnitelmaan. Humuskuormitus lisää järven veden väriä, jolla voi olla pitkäaikaisia vaikutuksia veden laatuun, rehevöitymiskehitykseen ja ekologiaan. Veden tummuessa järven tuottava kerros pienenee, minkä seurauksena muun muassa kasviplanktonlajisto ja sen tuotanto muuttuvat. Päälajeina järven kalastossa esiintyvät särki ja ahven. Koekalastusten perusteella Sumsajärven särkikalojen osuus saaliista oli melko suuri. Petokaloja koekalastussaaliissa havaittiin hyvin vähän. Sumsajärven lahnakanta on runsas ja isokokoinen. Suuret lahnat lisäävät järven sisäistä ravinnekuormitusta ja aiheuttavat ei-toivottuja muutoksia järven ravintoverkossa. Tehtävillä kunnostustoimilla parannetaan vesistön tilaa, virkistyskäyttöä ja alueen viihtyisyyttä.

Hyväksytty kokonaiskustannusarvio on 20 000 euroa, josta Kainuun ELY-keskuksen avustus on 10 000 euroa (50 %).

Syväjärven kunnostus, Hyrynsalmi. Hanketoimijana Hyrynsalmen kunta

Pitkittäisen vaarajonon laaksopainanteeseen sijoittuvan Syväjärven päädyt ovat rehevöityneet ja pohja on paikoitellen liettynyt. Ongelmana Syväjärvessä on myös paikoittain runsas ja tiheä vesikasvillisuus, joka haittaa uimista ja muuta käyttöä. Valuma-alue on pieni, mutta suositussa Ukkohallan matkailukohteessa sijaitsevassa järvessä muun muassa rinteiltä valuvat vedet heikentävät järven vedenlaatua. Syväjärvi on hyvässä ekologisessa tilassa olevia vesistö, mutta ekologisen tilan heikkeneminen on mahdollista. Laskeutusaltaan rakentamisella vähennetään valuma-alueelta järveen kohdistuvaa kuormitusta. Niitoilla vähennetään vesistökasvillisuutta sekä rajoitetaan leviävien kasvien levinneisyysaluetta. Yhtenä tavoitteena on säilyttää matkailuelinkeinotoiminnan kannalta tärkeän vesistön virkistysarvo. Tehtävillä toimenpiteillä on kannustava vaikutus muun muassa valuma-alueen jatkotoimenpiteille.

Hyväksytty kokonaiskustannusarvio 29526 euroa, josta Kainuun ELY-keskuksen avustus on 14763 euroa (50 %).

Ihmiset%20poistavat%20kasvillisuutta%20Syv%E4j%E4rvelt%E4%20syksyll%E4%202021%20k%E4ytt%E4en%20veneit%E4%20ja%20raivausnuottaa.
Kasvillisuuden poistoa veneitä ja raivausnuottaa käyttäen Syväjärveltä syksyllä 2021. Kuva: Kainuun ELY-keskus, Timo Piirainen

Edellä mainittujen kolmen hankkeen lisäksi Kainuun ELY-keskus on myöntänyt myös maa- ja metsätalousministeriön rahoitusta OUMO-hankekohteisiin.

OUMO-hankkeet

Vapaaehtoisten OUMO-hankkeiden tavoitteena on parantaa vesistön tilaa ja monipuolistaa virkistyskäyttömahdollisuuksia voimakkaasti säännöstellyllä Oulujoen vesistöalueella.

Kainuun ELY-keskus toimii osarahoittajana OUMO-hankkeessa (Oulujoen moninaiskäytön puitesopimus). Suurin rahoittaja on Fortum, joka rahoittaa OUMO-hankkeita vuosittain noin 150 000 eurolla. ELY-keskusten (Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun ELY-keskukset) vuosittainen raami on yhteensä 80 000 euroa ja Oulun Energian 30 000 euroa. Lisäksi Oulujoen vesistöalueen kunnilla on hankkeissa omarahoitusosuus. Puitesopimukselle on perustettu ohjausryhmä, joka kokoontuu vähintään kerran vuodessa ja päättää rahoitettavista hankkeista.

Ristij%E4rven%20Hietaniemeen%20valmistunut%20veneluiska%20lumisessa%20maisemassa.
Ristijärven Hietaniemeen valmistui vuonna 2024 OUMO-rahoituksella veneluiska, hanketoimijana Ristijärven kunta. Kuva: Kainuun ELY-keskus, Timo Piirainen

Tänä vuonna Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun ELY-keskuksilta rahoituksen saajaksi hyväksyttiin kolme erilaista Oulujoen vesistöalueen virkistyskäytön edistämiseen tähtäävää OUMO-hanketta Kainuun alueella. Näiden hankkeiden avustusrahoituksen kokonaissumma on yhteensä 47 152 euroa.

Kainuusta OUMO- hankeavustusta vuodelle 2025 myönnettiin:

Sotkamon kunnalle Kumparetien telarannan rakentamiseen (kustannusarvio 45 672 euroa, Kainuun ELY-keskuksen avustus 18 269 euroa).

Hyrynsalmen kunnalle Vonkan rannan rakentamiseen (kustannusarvio 51 550 euroa, Kainuun ELY-keskuksen avustus 19 589 euroa).

Ristijärven kunnalle melontalaiturin rakentamiseen Pappilanrannan alueelle (kustannusarvio 24 784 euroa, Kainuun ELY-keskuksen avustus 9 294 euroa).

Rakenteilla%20oleva%20veneranta%20Sotkamon%20Kumparetiell%E4%2C%20toukokuu%202025.%20N%E4kyviss%E4%20on%20hirsikehikoita%2C%20traktori%20ja%20pakettiauto%20per%E4k%E4rry%20per%E4ss%E4%E4n%20j%E4rven%20rannalla.
Sotkamon Kumparetien veneranta rakenteilla toukokuussa 2025. Kuva: Kainuun ELY-keskus, Timo Piirainen

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kainuun ELY-keskus
Vesitalousasiantuntija Timo Piirainen
p. 0295 023 877
etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi

Kuvat

Kuva hulevesien käsittelylaitteen asennuksesta Sotkamossa. Työntekijät asettavat laitetta kaivettuun aukkoon maassa.
Sotkamon Särkisen valuma-alueelle asennettiin hulevesien käsittelylaite syksyllä 2024.
Kuva: Kainuun ELY-keskus, Timo Piirainen
Lataa
Ihmiset poistavat kasvillisuutta Syväjärveltä syksyllä 2021 käyttäen veneitä ja raivausnuottaa.
Kasvillisuuden poistoa veneitä ja raivausnuottaa käyttäen Syväjärveltä syksyllä 2021.
Kuva: Kainuun ELY-keskus, Timo Piirainen
Lataa
Ristijärven Hietaniemeen valmistunut veneluiska lumisessa maisemassa.
Ristijärven Hietaniemeen valmistui vuonna 2024 OUMO-rahoituksella veneluiska, hanketoimijana Ristijärven kunta.
Kuva: Kainuun ELY-keskus, Timo Piirainen
Lataa
Rakenteilla oleva veneranta Sotkamon Kumparetiellä, toukokuu 2025. Näkyvissä on hirsikehikoita, traktori ja pakettiauto peräkärry perässään järven rannalla.
Sotkamon Kumparetien veneranta rakenteilla toukokuussa 2025.
Kuva: Kainuun ELY-keskus, Timo Piirainen
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on valtion viranomainen, joka edistää alueellista kehittämistä hoitamalla elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. Liikenteeseen ja infrastruktuuriin liittyvät palvelut Kainuun alueelle tarjoaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Kainuun ELY-keskus

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye