Kutsu: Tilastoareena 15.5. – Tervetuloa syventymään suomalaisten varallisuuteen!

Rahoitustilinpidon näkökulma: Kotitalouksilla ja julkisyhteisöillä enemmän varallisuutta kuin velkaa 

Rahoitustilinpidon avulla tarkastellaan rahoitusvarallisuutta ja velkoja sektoreittain. Tilinpidon mukaan sektoreista kotitalouksilla ja julkisyhteisöillä on enemmän rahoitusvarallisuutta kuin velkaa. Yrityksien nettorahoitusvarallisuus on puolestaan negatiivinen, eli velkaa on rahoitusvarallisuutta enemmän. Kun nettorahoitusvarallisuuteen lasketaan mukaan reaalivarat, kuten asunnot ja tuotannossa käytettävät koneet, saadaan tieto eri sektorien reaalinettovarallisuudesta. Tässä tarkastelussa yritystenkin varallisuus kääntyy positiiviseksi 

Kotitalouksien nettovarallisuus on rahoitustilinpidon sektoreista selvästi suurin. Kotitalouksien nettovarallisuudessa ei ole tapahtunut viime vuosina merkittävää kasvua, eli velat ja varat ovat pysyneet lähes samalla tasolla. Nettovarallisuuden positiivinen kasvu pitkällä aikavälillä on johtunut reaalivarallisuuden, kuten asuntovarallisuuden, kasvusta. 

Kansainvälinen vertailu: Suomen nettovarallisuus euroalueen keskiarvon alapuolella 

Kotitalouksien kansainvälinen vertailu on haastavaa. Yksinkertainen rahoitusvarojen ja velkojen vertailu henkeä kohden näyttää kuitenkin Suomen nettovarallisuuden olevan selvästi euroalueen keskiarvoa alempana. Suomessa varallisuus on hieman Viroa korkeammalla tasolla mutta selvästi Ruotsia ja Saksaa matalammalla. 

Kotitaloussektorin varojen tarkastelu paljastaa merkittäviä maiden välisiä eroja. Esimerkiksi Ruotsin varallisuudesta suuri osa on kiinni osakkeissa ja vakuutuksissa, mikä johtuu väestön asumismuodoista ja maan eläkejärjestelmästä. Kun kansainväliseen tarkasteluun lisätään reaalivarat, erot tasoittuvat, mutta Suomen varallisuus jää edelleen hieman euroalueen keskiarvosta. 

Myös maiden välisen eläkevarallisuuden vertailu on vaikeaa. Eläkejärjestelmissä on maittain isoja eroja, eikä rajanveto eri järjestelmien välillä ole aina suoraviivaista. Suomen ja Ruotsin kotitalouksien vakuutusvarallisuudet ovat lähellä toisiaan, jos niin kutsutut laskennalliset eläkevarat huomioidaan.  Ruotsilla on kuitenkin Suomea enemmän sosiaaliturvan ulkopuolelle jäävää eläkevarallisuutta. 

Varakkain kymmenys omistaa 62 % kotitalouksien rahoitusvarallisuudesta 

Kotitalouksien varallisuus -tilasto kuvaa varallisuuden rakennetta ja jakautumista eri väestöryhmien kesken yksittäisten kotitalouksien näkökulmasta. Vuonna 2023 kotitalouksien nettovarallisuuden mediaani oli 96 000 euroa. Nettovarallisuus saadaan laskemalla yhteen reaali- ja rahoitusvarat sekä vähentämällä niistä velat. Nettovarallisuuden keskiarvo oli 228 700 euroa, eli yli kaksinkertainen mediaaniin verrattuna. 

Nettovarallisuuden keskiarvon ja mediaanin eriytyminen kertoo varallisuuden keskittymisestä. Varakkain kymmenys omisti 52 % kotitalouksien nettovarallisuudesta vuonna 2023. Tämä oli ensimmäinen kerta varallisuustilaston mittaushistorian aikana, kun varakkain kymmenys omisti yli puolet kaikesta nettovarallisuudesta. Otospohjainen kotitalouksien varallisuustutkimus tehtiin ensimmäisen kerran vuonna 1987. Viisi vähävaraisinta kymmenystä, eli puolet kotitalouksista, omisti puolestaan vain 4 % nettovarallisuudesta. 

Oma pääasiallinen asunto on keskeinen tekijä varallisuuden tasossa ja sen jakautumisessa.  Kaikkiaan 64 % kotitalouksista asui omassa asunnossa vuonna 2023. Omistusasujien osuus on laskenut vuodesta 2013, jolloin omistusasunnossa asui vielä 68 % kotitalouksista. 

Tilaisuus Tilastoareenalla 15.5. – Asiantuntijaesityksiä ja paneelikeskustelu 

Näihin sekä muihin Suomen ja suomalaisten varallisuuteen liittyviin tietoihin päästään perehtymään Tilastokeskuksen Tilastoareenalla 15.5. kello 15 alkaen. Ilmoittaudu tilaisuuteen tästä linkistä. Tilaisuuden asiantuntijaesitykset pitävät rahoitustilinpidon asiantuntija Jarkko Kaunisto sekä kotitalouksien varallisuustutkimuksen asiantuntija Tara Junes. Tilaisuudessa järjestetään myös paneelikeskustelu data-analyysin mahdollisuuksista päätöksenteon tukena. Tervetuloa mukaan! 

Rahoitustilinpitoon liittyvät kysymykset:  

Jarkko Kaunisto, yliaktuaari 
puh. +358 295 513 594 
jarkko.kaunisto@stat.fi   

Kotitalouksien varallisuus -tilastoon liittyvät kysymykset: 
 
Tara Junes, yliaktuaari  
puh. +358 295 513 322 
tara.junes@stat.fi   

Tilastoareena-tapahtuma ja viestintä:  
 
Leila Kaunisharju, tapahtumakoordinaattori  
puh. +358 295 516 369 
leila.kaunisharju@stat.fi  
 
Hanna Ikäheimo, viestintäjohtaja  
puh. +358 295 513 025 
hanna.ikaheimo@stat.fi