Väitös: Vaikeat allergiset reaktiot ovat lisääntyneet Suomessa
Lastentautien erikoislääkäri Lasse Saarimäki selvitti väitöstutkimuksessaan vaikeiden allergisten reaktioiden ilmaantuvuutta lapsilla ja aikuisilla. Lisäksi hän selvitti pähkinälle vaikeasti allergisten lasten elämänlaatua. Erityisesti alle neljävuotiaiden lasten vaikeat allergiset reaktiot ovat lisääntyneet. Tutkimuksen perusteella lasten vaikeat allergiat lisäävät vanhempien stressiä.
Lasse Saarimäki selvitti väitöstutkimuksessaan vaikeiden allergisten reaktioiden ilmaantuvuutta lapsilla ja aikuisilla Suomessa. Erityisesti tarkoituksena oli arvioida anafylaksioiden ilmaantuvuutta. Lasten osalta tuloksia verrattiin myös Ruotsin ilmaantuvuuslukemiin.
– Allergioihin liittyvä paradigma on muuttunut hyvin paljon siitä, kun itse olin lapsi. Nykyään kiinteiden ruokien antaminen aloitetaan vauvoille aikaisemmin, eivätkä lievät allergiaoireet johda enää laajoihin välttödieetteihin. Paljosta voimme kiittää vuosien 2008–2018 kansallista allergiaohjelmaa. Lisäksi diagnostiset työkalut allergioiden tutkimiseen ovat kehittyneet huimasti. Halusimme selvittää, miten kaikki kehitys on vaikuttanut allergioiden ilmaantumiseen väestötasolla, Saarimäki kokoaa.
Tutkimuksen perusteella lapsilla ja aikuisilla allergisiin reaktioihin liittyvät sairaalahoidot lisääntyivät vain vähän, ja lisäys oli huomattavasti vähäisempi kuin joissakin kansainvälisissä tutkimuksissa on aiemmin havaittu. Toisaalta ruotsalaislapsilla sairaalahoidot vähenivät samana seuranta-aikana selvästi.
Kun tarkastelu rajattiin pelkkiin anafylaksioihin, Suomessa niihin liittyvät sairaalahoidot lisääntyivät lapsilla ja aikuisilla keskimäärin kolme prosenttia vuodessa. Ruotsalaisilla lapsilla ne puolestaan vähenivät keskimäärin viisi prosenttia vuodessa.
– Noston arvoista on, että Suomessa alle neljävuotiaiden lasten anafylaksiat kaksinkertaistuivat vuosina 2012–2020. Syyt eivät ole täysin tiedossa ja tämän osalta tarvitaankin jatkotutkimuksia, Saarimäki toteaa.
Saarimäki selvitti myös vaikeasti pähkinäallergisten lasten elämänlaatua suomalaisen professorin Harri Sintosen kehittämällä 15D-instrumenttisarjalla. Yleisessä elämänlaadussa ei todettuja eroja, mutta näiden lasten vanhemmilla ilmeni enemmän henkistä ahdinkoa kuin verrokkilasten vanhemmilla.
– Vaikeista allergioista kärsivien lasten ja heidän perheidensä elämänlaatu vaatii tarkempia tutkimuksia. Validoimme tähän väitöstutkimukseen liittyen tutkimustyökaluja, jolla asiaa pystytään selvittämään, Saarimäki kertoo.
Lasse Saarimäki työskentelee erikoislääkärinä Tampereen yliopistollisessa sairaalassa ja suorittaa lastengastroenterologian erityispätevyyttä.
Väitöstilaisuus perjantaina 6. kesäkuuta
Lääketieteen lisensiaatti Lasse Saarimäen lastentautiopin alaan kuuluva väitöskirja Severe Allergies and Health-related Quality of Life of Children with Food Allergies tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 6.6.2025 kello 12 Päätalon luentosalissa A1 (Kalevantie 4, Tampere). Vastaväittäjänä toimii professori Johannes Savolainen Turun yliopistosta. Kustoksena toimii professori Kalle Kurppa Tampereen yliopistosta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lasse Saarimäki
lasse.saarimaki@fimnet.fiKuvat
Linkit
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Tampereen yliopistoon valittiin lähes 3700 uutta opiskelijaa1.7.2025 10:55:00 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston suomenkielisiin koulutuksiin on valittu yhteensä lähes 3700 uutta opiskelijaa yhteishaun, avoimen väylän haun ja siirtohaun kautta. Hakijamäärä ja hyväksyttyjen määrä kasvoivat edellisvuodesta. Tampereen yliopisto oli Suomen toiseksi suosituin yliopisto ensisijaisten hakemusten perusteella.
Rasvan kantasolut muistavat lihavuuden – kyky hillitä tulehduksia palautuu vasta vuosien päästä painonpudotuksesta25.6.2025 08:45:00 EEST | Tiedote
Lääketieteellisiin syihin perustuvassa painonpudotuksessa huomio kiinnittyy usein sen positiivisiin terveysvaikutuksiin. Uusin tutkimus kuitenkin osoittaa, että lihavuuden aiheuttamasta yleisestä tulehdustilasta palautuminen voi kestää vuosia.
290 000 viestiä vihapuheesta – tutkimus selvitti, millaista on keskustelu vihapuheesta somessa24.6.2025 09:15:00 EEST | Tiedote
Tutkijat ovat julkaisseet ensimmäisen vihapuhetta metatasolla käsittelevän, laajaan keskusteluaineistoon pohjautuvan tutkimusartikkelin. Tutkimuksen mukaan vihapuheen käsitteen avulla käydään kamppailua tiedosta, totuudesta ja yhteiskunnallisista valta-asetelmista. Keskusteluissa vihapuhetta normalisoitiin ja oikeutettiin samalla väheksyen sen vaikutuksia sekä yhteiskuntaan että vihapuheen kohteisiin.
Väitös: Koulun keskustelukulttuuri ja sosiaalinen pääoma vahvistavat ruotsinkielisten nuorten luottamusta poliittisiin kykyihinsä19.6.2025 10:21:48 EEST | Tiedote
Valtiotieteen maisteri Venla Hannuksela selvittää väitöskirjassaan, miksi ruotsinkieliseen vähemmistöön kuuluvat suomalaisnuoret luottavat kykyihinsä ymmärtää politiikkaa ja vaikuttaa siihen enemmän kuin suomenkieliset nuoret. Tutkimus tunnistaa kaksi selitystä: ruotsinkielisten koulujen avoimemman poliittisen keskusteluilmapiirin ja ruotsinkielisten vahvemman sosiaalisen yhteisön. Vaikka vähemmistöasema osaltaan selittää ruotsinkielisten tilannetta, koulujen poliittiseen keskusteluun ja nuorten yksinäisyyden torjumiseen panostamalla voidaan vahvistaa kaikkien nuorten poliittisen osallistumisen edellytyksiä.
Doktorsavhandling: Skolans diskussionskultur och socialt kapital stärker svenskspråkiga ungdomars förtroende för sin politiska förmåga19.6.2025 10:20:10 EEST | Tiedote
Politices magister Venla Hannuksela undersöker i sin doktorsavhandling varför finländska ungdomar som tillhör den svenskspråkiga minoriteten har större tilltro till sin förmåga att förstå och påverka politik än finskspråkiga ungdomar. Forskningen identifierar två förklaringar: ett öppnare politiskt diskussionsklimat i svenskspråkiga skolor och starkare sociala gemenskaper bland svenskspråkiga. Även om minoritetsstatus delvis förklarar situationen för svenskspråkiga ungdomar, kan satsningar på politiska diskussioner i skolor och på att motverka ungas ensamhet stärka alla ungdomars möjligheter till politiskt deltagande.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme