Tampereen yliopisto

Väitös: Vaikeat allergiset reaktiot ovat lisääntyneet Suomessa

Jaa

Lastentautien erikoislääkäri Lasse Saarimäki selvitti väitöstutkimuksessaan vaikeiden allergisten reaktioiden ilmaantuvuutta lapsilla ja aikuisilla. Lisäksi hän selvitti pähkinälle vaikeasti allergisten lasten elämänlaatua. Erityisesti alle neljävuotiaiden lasten vaikeat allergiset reaktiot ovat lisääntyneet. Tutkimuksen perusteella lasten vaikeat allergiat lisäävät vanhempien stressiä.

Henkilö valkoisessa lääkärintakissa seisoo käytävällä ja hymyilee.
Lääketieteen lisensiaatti Lasse Saarimäki selvitti väitöstutkimuksessaan vaikeiden allergisten reaktioiden ilmaantuvuutta. Kuva: Aino Lehti

Lasse Saarimäki selvitti väitöstutkimuksessaan vaikeiden allergisten reaktioiden ilmaantuvuutta lapsilla ja aikuisilla Suomessa. Erityisesti tarkoituksena oli arvioida anafylaksioiden ilmaantuvuutta. Lasten osalta tuloksia verrattiin myös Ruotsin ilmaantuvuuslukemiin.

– Allergioihin liittyvä paradigma on muuttunut hyvin paljon siitä, kun itse olin lapsi. Nykyään kiinteiden ruokien antaminen aloitetaan vauvoille aikaisemmin, eivätkä lievät allergiaoireet johda enää laajoihin välttödieetteihin. Paljosta voimme kiittää vuosien 2008–2018 kansallista allergiaohjelmaa. Lisäksi diagnostiset työkalut allergioiden tutkimiseen ovat kehittyneet huimasti. Halusimme selvittää, miten kaikki kehitys on vaikuttanut allergioiden ilmaantumiseen väestötasolla, Saarimäki kokoaa.

Tutkimuksen perusteella lapsilla ja aikuisilla allergisiin reaktioihin liittyvät sairaalahoidot lisääntyivät vain vähän, ja lisäys oli huomattavasti vähäisempi kuin joissakin kansainvälisissä tutkimuksissa on aiemmin havaittu. Toisaalta ruotsalaislapsilla sairaalahoidot vähenivät samana seuranta-aikana selvästi.

Kun tarkastelu rajattiin pelkkiin anafylaksioihin, Suomessa niihin liittyvät sairaalahoidot lisääntyivät lapsilla ja aikuisilla keskimäärin kolme prosenttia vuodessa. Ruotsalaisilla lapsilla ne puolestaan vähenivät keskimäärin viisi prosenttia vuodessa.

– Noston arvoista on, että Suomessa alle neljävuotiaiden lasten anafylaksiat kaksinkertaistuivat vuosina 2012–2020. Syyt eivät ole täysin tiedossa ja tämän osalta tarvitaankin jatkotutkimuksia, Saarimäki toteaa.

Saarimäki selvitti myös vaikeasti pähkinäallergisten lasten elämänlaatua suomalaisen professorin Harri Sintosen kehittämällä 15D-instrumenttisarjalla. Yleisessä elämänlaadussa ei todettuja eroja, mutta näiden lasten vanhemmilla ilmeni enemmän henkistä ahdinkoa kuin verrokkilasten vanhemmilla.

– Vaikeista allergioista kärsivien lasten ja heidän perheidensä elämänlaatu vaatii tarkempia tutkimuksia. Validoimme tähän väitöstutkimukseen liittyen tutkimustyökaluja, jolla asiaa pystytään selvittämään, Saarimäki kertoo.

Lasse Saarimäki työskentelee erikoislääkärinä Tampereen yliopistollisessa sairaalassa ja suorittaa lastengastroenterologian erityispätevyyttä.

Väitöstilaisuus perjantaina 6. kesäkuuta

Lääketieteen lisensiaatti Lasse Saarimäen lastentautiopin alaan kuuluva väitöskirja Severe Allergies and Health-related Quality of Life of Children with Food Allergies tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 6.6.2025 kello 12 Päätalon luentosalissa A1 (Kalevantie 4, Tampere). Vastaväittäjänä toimii professori Johannes Savolainen Turun yliopistosta. Kustoksena toimii professori Kalle Kurppa Tampereen yliopistosta.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Henkilö valkoisessa lääkärintakissa seisoo käytävällä ja hymyilee.
Lääketieteen lisensiaatti Lasse Saarimäki selvitti väitöstutkimuksessaan vaikeiden allergisten reaktioiden ilmaantuvuutta.
Kuva: Aino Lehti
Lataa

Linkit

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

Tieto tuloasemasta kasvattaa tyytyväisyyttä omiin tuloihin ja vaikuttaa taloudellisiin valintoihin8.10.2025 09:12:44 EEST | Tiedote

Laajan kokeellisen suomalaistutkimuksen tulosten perusteella tieto omasta tuloasemasta vaikuttaa sekä tyytyväisyyteen että käyttäytymiseen. Innovatiivisen tutkimusmenetelmän ansiosta voitiin luotettavasti arvioida tuloasematiedon ja tyytyväisyyden syy–seuraus-suhdetta. Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin kyselyssä annetun informaation vaikutusta ihmisten todellisiin taloudellisiin valintoihin, mikä on toinen merkittävä uusi elementti tutkimuksessa.

Väitös: Tekoäly avuksi sähköverkkojen hinnoittelun arviointiin8.10.2025 08:40:00 EEST | Tiedote

Sähköverkkomaksujen hinnoittelu on haasteellinen tehtävä: liian korkea taso kuormittaa asiakkaita taloudellisesti, mutta liian matala taso voi heikentää omistajien investointihalukkuutta ja panostuksia verkon ylläpitoon. Väitöstutkimuksessaan DI Joel Seppälä kehitti tekoälypohjaisia menetelmiä, joilla voidaan arvioida sähköverkkopalvelun hinnoittelua yhteiskunnallisen hyödyn näkökulmasta.

Miten rahoittaa tulevaisuuden tiet ja sillat? INTO-hanke etsii vastauksia päätöksenteon tueksi7.10.2025 13:38:29 EEST | Tiedote

Toimiva infrastruktuuri on perusta talouskasvulle, elinkeinoelämän kilpailukyvylle, huoltovarmuudelle ja arjen sujuvuudelle. Samalla julkinen talous velkaantuu, ja merkittäviä panostuksia infrastruktuurin kehittämiseen on yhä vaikeampi tehdä. Tampereen yliopiston johtama kolmevuotinen INTO-hanke hakee ratkaisuja haasteeseen muun muassa tietoon perustuvasta päätöksenteosta ja innovatiivisista rahoitusmalleista.

Väitös: Metallioksidiohutkalvoja voidaan hyödyntää hiilineutraalien polttoaineiden tuottamiseen6.10.2025 08:48:15 EEST | Tiedote

Fossiilisten polttoaineiden käyttö aiheuttaa ilmaston lämpenemistä. Jotta fossiilisesta energiantuotannosta voidaan luopua, on kehitettävä hiilineutraali energiantuotannon muoto, jonka energia on varastoitavissa. Keinotekoinen fotosynteesi täyttää kriteerit, ja siinä tuotetaan auringon valon energialla yleensä vetyä tai hiilivetyjä. Tämä toteutetaan hyödyntämällä metallioksidiohutkalvoja, joita DI Lauri Palmolahti tutki väitöskirjassaan.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye