Kiinteistö- ja rakentamisalan kehityksen suunnat

Rakennustietosäätiön tänään 14.5.2025 julkaisema Kiinteistö- ja rakentamisalan kehityksen suunnat 2025-julkaisu kokoaa yhteen yhdessä alan kanssa kootun ajankohtaisen, tutkittuun tietoon pohjautuvan tilannekuvan globaaleista ja yhteiskunnallisista kehityskuluista (muutossuunnat) sekä nousevista ratkaisuiden kokonaisuuksista (muutosilmiöt), jotka muovaavat alaa lähitulevaisuudessa. Julkaisu on ladattavissa: rts.fi/julkaisut

Kiinteistö- ja rakentamisala on monien samanaikaisten muutosten keskellä  

Digitalisaatio, vihreä siirtymä, ilmastonmuutokseen varautuminen ja kasvavat vastuullisuusvaatimukset ovat esimerkkejä teemoista, jotka haastavat alaa uudistumaan.  

Alalla tarvitaan tietoa muutoksesta. Samaan aikaan kiinteistö- ja rakentamisalalla tehdään laadukasta tutkimusta, mutta tutkimustiedon löytäminen ja hyödyntäminen vaatii yrityksiltä ponnisteluja.  

– Alan tarpeisiin vastataksemme olemme Rakennustietosäätiössä kehittäneet Ilmiöverkosto-toimintamallin, joka tukee kiinteistö- ja rakentamisalan toimijoita ennennäkemättömän nopeassa ja laaja-alaisessa muutostilanteessa. Olemme muodostaneet yhteisen ja ajankohtaisen tilannekuvan alan muutoksista, jossa yhdistyy tutkimustieto, käytännön kokemus ja alan asiantuntijoiden näkemykset. Ilmiöverkosto perustuu säätiön verkottuneeseen toimintatapaan ja on kehittynyt monialaiseksi ja dynaamiseksi toimintamalliksi, kertoo yliasiamies Markku Hedman. 

– Työmme arvo piilee siinä, että olemme tarkastelleet kiinteistö- ja rakentamisalan murrosta laajassa yhteistyössä systeemisenä kokonaisuutena. Eri näkökulmat yhdistävä lähestymistapa ei ainoastaan syvennä ymmärrystä alan muutoksen moniulotteisuudesta, vaan tukee myös ratkaisuiden kehittämistä, jatkaa tutkimusjohtaja Sini Saarimaa. 

Tutkittua tietoa päätöksenteon tueksi 

Ilmiöverkosto. Kiinteistö- ja rakentamisalan kehityksen suunnat 2025-julkaisussa esitellään kiinteistö- ja rakentamisalaan vaikuttavaa 7 eri muutossuuntaa sekä näihin vaikuttavia muutosilmiöitä. Eri muutosilmiöitä on kuvattu yhteensä 28 kappaletta.   

Julkaisun taustalla on monivaiheinen prosessi, johon osallistui satoja alan toimijoita ja asiantuntijoita. Siihen sisältyi kansainvälinen kirjallisuuskatsaus, kolmiosainen Delfoi-tutkimus, asiantuntijahaastatteluita sekä tiivis kirjoittajayhteistyö. Työ viimeisteltiin alalta saatujen lausuntojen pohjalta. Jokainen vaihe syvensi ymmärrystä alan muutoksista ja rakensi pohjaa seuraavalle tasolle.  

– Julkaisu esittelee Ilmiöverkoston ensimmäisen vaiheen tulokset, joiden tehokas ja systemaattinen jalkauttaminen on seuraava tehtävämme.  Tavoitteemme on, että Ilmiöverkosto vakiintuu osaksi alan toimintakulttuuria ja toimii alustana ilmiölähtöiselle, avoimelle ja yhteisölliselle kehittämiselle, kertoo Ilmiöverkoston projektitutkija ja verkostovastaava Marianna Kotilainen.  

Ilmiöverkoston tavoitteena on lisätä tutkimustiedon vaikuttavuutta ja tuoda sitä alan käyttöön helpommin omaksuttavassa muodossa.  

– Haluamme tämän tiedon avulla auttaa erityisesti pk-yrityksiä tunnistamaan, mitä tulisi kehittää tänään, jotta kilpailukyky säilyy ja paranee huomenna, jatkaa Marianna. 

Julkaisun ja sen tuloksia jalkauttavien syksyllä käynnistyvien työpajojen tarkoituksena on tehdä yrityksille helpommaksi löytää tietoa ajankohtaisista ja alalle tärkeistä muutosaiheista ja sopeuttaa omaa toimintaansa niihin.  

Tervetuloa mukaan Ilmiöverkostoon – yhdessä kohti kestävämpää ja innovatiivisempaa tulevaisuutta!