Johtoryhmätutkimus 2025: Suomessa toimivien johtoryhmien työskentelyssä paljon parantamisen varaa

Kehitettävää löytyi johtoryhmissä useilla johtamisen osa-alueilla, aina strategian toteuttamisesta lähtien. Johtoryhmissä vallitsee pääosin yhteinen ymmärrys strategisesta tahtotilasta, mutta strategian toimeenpanosta ei ole vastaavaa yksimielisyyttä. Noin 35 % vastaajista uskoi, että johtoryhmällä on yhteinen näkemys strategisesta tahtotilasta. Jos mukaan lasketaan myös väitteen kanssa osin samaa mieltä olleet, nousee määrä peräti 86 %:iin.

Tulokset heikkenivät kuitenkin merkittävästi, kun arvioitiin johtoryhmän yhteistä näkemystä siitä, millä askeleilla ja toimenpiteillä strategiset ja muut toiminnan tavoitteet saavutetaan tai kuinka konkreettisesti ja käytännönläheisesti johtoryhmä viestii strategisista tavoitteista ja strategian sisällöstä. Vain 14 % vastaajista oli täysin samaa mieltä siitä, että johtoryhmällä on yhteinen näkemys strategian toteuttamiseen tarvittavista toimenpiteistä. Kun mukaan lasketaan osin samaa mieltä väitteen kanssa olleet, nousee yhteismäärä 58 %:iin, mikä on edelleen suhteellisen alhainen.

 – Nämä tulokset viittaavat siihen, että johtoryhmissä käytetään aikaa ylätason tahtotilan ja tavoitteiden määrittämiseen, mutta strategian toimeenpanosuunnitelman konkreettisuudessa on merkittävä kehitystarve, toteaa Lifted Oy:n toimitusjohtaja Taneli Rantala. –Tätä tukee tulos, jonka mukaan vain noin 9 % vastaajista oli täysin samaa mieltä siitä, että oma johtoryhmä on taitava johtamaan strategian edellyttämiä muutoksia. Strategisten uudistusten johtaminen tuottaa selvästi vaikeuksia organisaatioissa, jatkaa Rantala.

Tutkimuksen tulosten perusteella arvoja, strategiaa ja niitä tukevaa johtoryhmätyöskentelyä ja johtamismallia arvioidaan ja kehitetään kokonaisuutena ja systemaattisesti vain harvoissa johtoryhmissä. Valtaosassa vastaajien organisaatioista oli määritelty arvoja, mutta vain 18 % vastaajista oli täysin samaa mieltä siitä, että johtoryhmä on onnistunut sitouttamaan organisaation hyvin yhteisiin arvoihin. Arvot eivät erityisesti ohjaa johtoryhmän omaakaan johtamistapaa, sillä 14 % vastaajista oli täysin samaa mieltä siitä, että johtoryhmä toimii yhteisesti sovitun, arvoja tukevan johtamismallin mukaisesti. –Valitettavan harvassa organisaatiossa ymmärretään näiden tulosten valossa, mikä merkitys ja yhteys johtamiskulttuurilla ja -mallilla on strategiaan. Voisi olettaa, että tämä on yksi selittävä tekijä sille, miksi strategian toteutuksessa on haasteita, sanoo Rantala.

Johtoryhmät tunnistavat pääosin hyvin oman roolinsa ja tehtävänsä, mutta eivät aktiivisesti arvioi johtoryhmän vahvuuksia ja kehityskohteita tai johtoryhmän toimintaa. Vain noin 8 % vastaajista oli täysin samaa mieltä siitä, että johtoryhmä reflektoi omaa toimintaansa. Paitsi johtamisen eri osa-alueilla, myös johtoryhmien työskentelytavoissa nähdään tämän tutkimuksen tulosten valossa selkeästi parannettavaa.
–Oma kokemuksemme johtoryhmien kehityshankkeista on osoittanut, että johtoryhmien perustyöskentelyssä on puutteita. Linjakkuutta ja pitkäjänteisyyttä sekä yhteisten pelisääntöjen mukaan toimimista tarvitaan lisää moneen johtoryhmään, toteaa Lifted Oy:n toimitusjohtaja Taneli Rantala.

Johtoryhmissä on vahvoja yksilöitä, mutta aitoon tiimityöhön on vielä matkaa johtoryhmissä tutkimustulosten perusteella. Taneli Rantala toteaa tulosten vastaavan hyvin johtoryhmävalmennuksissa tehtyjä havaintoja:
–Johtoryhmissä ei ole sisäistetty riittävästi johtoryhmän roolia yhteisen kokonaisuuden johtamisessa. Moni johtoryhmäläinen on edustamassa omaa toimintoaan. Johtoryhmissä ilmenee siiloutumista, osaoptimointia ja jopa keskinäistä kilpailua. Optimaalisessa tilanteessa johtoryhmä johtaa yhdessä, samaan suuntaan, yhteisesti sovitulla johtamistavalla. Jokainen johtoryhmän jäsen on tuottamassa lisäarvoa kokonaisuudelle.