Itiöt salamatkustajina – tutkimus valottaa lintujen roolia sienten levittäjinä
Tuoreessa väitöstutkimuksessa pohditaan lintujen ja sienten välisten vuorovaikutusten merkitystä ekosysteemeille. DNA-menetelmät paljastavat, että eri lintulajit kantavat mukanaan erilaista sienilajistoa ja levittävät niitä uusille kasvupaikoille. Yhteensä linnuista löydettiin yli 600 sienilajia.

Voivatko sienet levitä uusille kasvupaikoille lintujen höyhenpukuun takertuneina itiöinä? Tätä selvitti väitöskirjatutkija Niko Johansson Luonnontieteellisestä keskusmuseosta. Tutkimuksessa löydettiin monimuotoinen sienilajisto tarttuneena niin tikkojen, punarintojen kuin hippiäistenkin höyheniin ja jalkoihin.
Eläinten roolia kasvien siementen levittäjinä on tutkittu vuosisatoja, mutta lintujen ja sienten vuorovaikutuksista tiedetään huomattavasti vähemmän – monissa sieniryhmissä ei käytännössä mitään. Pääosa aikaisemmasta tutkimuksesta on perustunut höyhenistä eristettyjen itiöiden tunnistamiseen mikroskoopilla, joka on hidasta ja hankalaa. Uudet, sieni-itiöiden DNA:han perustuvat lajintunnistusmenetelmät ovat mahdollistaneet alan tutkimuksen aivan uudella tasolla.
Johansson tarkasteli väitöstutkimuksessaan muun muassa tikkojen pyrstösulkiin tarttunutta sienilajistoa. Kulkiessaan ja ruokaillessaan puissa tikat hinkkaavat pyrstöään esimerkiksi monien jäkäläsienten kasvustoihin, joten linnun lentäessä paikasta toiseen jäkälänmurut voivat levitä uusille kasvupaikoille.
– Tällä voi olla merkitystä etenkin harvinaisille ja kasvupaikkansa suhteen nirsoille sienilajeille, jotka saavat tikalta täsmäkyydin otolliseen kasvupaikkaan, Johansson pohtii tuloksiaan.
Sienilajisto vaihtelee eri lintulajeissa
DNA-menetelmiä käyttämällä tutkimuksessa osoitettiin, että lintuihin tarttunut sienilajisto vaihtelee eri lintulajeissa. Esimerkiksi hippiäisiin ja punarintoihin tarttuneet sienet eroavat toisistaan – hippiäisissä tavataan enemmän havumetsille tyypillisiä sieniä, punarinnoissa taas lehtimetsien lajistoa. Sienten lajimäärä on myös korkea, paristakymmenestä lintuyksilöstä löydettiin yli kuusisataa sienilajia tai -ryhmää. Mukana kulkee niin metsänpohjan kantasieniä, mykorritsa- eli sienijuurisieniä, kääpiä ja muita lahottajasieniä, jäkälöityneitä sieniä, hiivoja, homeita ja jopa kasvien, sienten ja eläinten sieniloisia.
Johansson tutki myös pitkänmatkan muuttolintujen sienilajistoa. Tarkoituksena oli selvittää, tuovatko Suomeen keväällä palaavat muuttolinnut sieniä mukanaan trooppisilta talvehtimisalueiltaan. Näytteitä kerättiin Hangon lintuasemalla muuttolintujen rengastuksen yhteydessä. Tulokset viittaavat siihen, että osa linnuista kantaa mukanaan eteläisempiä sieniä – ei tosin Afrikasta saakka. Lintujen mukana keväisin kulkee erityisesti lehtipuiden sienitauteja, kuten omenapuiden haittana tunnettua omenanhärmää, joka voi Suomessakin yleistyä ilmastonmuutoksen seurauksena.
Kokonaisuutena väitöskirja valottaa uusin menetelmin puutteellisesti tunnettuja lajien välisiä suhteita ja todistaa, että emme vielä tunne kaikkia vuorovaikutuksia, joita luonnossa esiintyy.
– Lintujen ja sienten vuorovaikutukset voivat olla arvaamattoman tärkeitä ekosysteemien toiminnalle. Niiden tutkiminen auttaa ymmärtämään esimerkiksi kasvitautien leviämistä ja uhanalaisten lajien elintapoja, Johansson toteaa.
Tiedot väitöksestä
FM Niko Johansson väittelee 23.5.2025 kello 13 Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Bird-mediated dispersal of fungi - Using microscopy and environmental DNA to explore bird-fungal interactions". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Metsätalo, Sali 1 (B116), Unioninkatu 40. Väitöstilaisuutta voi seurata myös etäyhteydellä.
Vastaväittäjänä on professori Silke Werth, Ludwig-Maximilians-Universität München, ja kustoksena on Jouko Rikkinen.
Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa Heldassa https://helda.helsinki.fi/items/fec9911b-4d30-4ea4-b5b8-b47c9ee3e57f.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Niko JohanssonväitöskirjatutkijaHelsingin yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus
Puh:0294124507Puh:0505560306niko.johansson@helsinki.fiMarjaana LindyViestinnän asiantuntijaHelsingin yliopisto / Viestintä ja yhteiskuntasuhteet
Puh:+358 (0)50 5186195marjaana.lindy@helsinki.fiLuonnontieteellinen keskusmuseo Luomus on enemmän kuin museo. Helsingin yliopistoon kuuluva Luomus ylläpitää yhtä maailman merkittävimmistä luonnontieteellisistä kokoelmista sekä tekee niihin liittyvää tutkimusta. Kokoelmiin pääsee tutustumaan kolmessa yleisökohteessa Helsingissä: Luonnontieteellisessä museossa sekä Kaisaniemen ja Kumpulan kasvitieteellisissä puutarhoissa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Kaksoisvalohoito vähentää ikenien verenvuotoa ja tulehdusta hammasimplanttien ympärillä1.7.2025 09:59:32 EEST | Tiedote
Kaksoisvalohoito (Lumoral) tarjoaa kotikäyttöön turvallisen ja tehokkaan vaihtoehdon implanttien ympäristön tulehduksen hallintaan ilman antibiootteja.
Tutut maatalousympäristön linnut vähenevät, eteläiset yleislajit runsastuvat30.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Moni tuttu lintulaji harvinaistuu entisestään. Varpusia ja kuoveja on nyt vähemmän kuin koskaan aiemmin. Toisaalta monien eteläisten lajien voittokulku jatkuu. Mustarastaita ja peukaloisia esiintyy ennätysmäisen runsaasti.
Panimoteollisuuden sivuvirroista terveellisiä elintarvikkeita27.6.2025 13:02:54 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat keksineet innovatiivisen ja kestävän tavan hyödyntää mäskiä ja muita panimoteollisuuden sivutuotteita muokkaamalla niistä hyödyllisiä elintarvikkeita.
Mielenterveyden häiriöt koskettavat valtaosaa suomalaisista26.6.2025 08:30:00 EEST | Tiedote
Arviolta 77 % naisista ja 70 % miehistä saa elämänsä aikana jonkin mielenterveyden, käyttäytymisen tai neurokehityksen häiriön diagnoosin. Yleisimmät häiriöt ovat ahdistuneisuus- ja mielialahäiriöt. Miehillä häiriö todetaan useimmiten ensimmäisen kerran jo 6-vuotiaana.
Maahanmuuttajataustaisilla pojilla suurempi riski masennus- ja ahdistusoireiluun – koululla on tärkeä rooli heidän tukemisessaan26.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Maahanmuuttajataustaiset lapset ja nuoret raportoivat useammin masennus- ja ahdistusoireita. Oireilta suojaavissa tekijöissä korostuu koulun ja läheisten ihmissuhteiden rooli nuoren elämässä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme