Tutkimus paljastaa - ihminen elpyy tehokkaammin ikärakenteeltaan vanhemmissa metsissä

Vaikka luonnon vaikutuksia ihmisen hyvinvointiin on tutkittu jo varsin laajasti, hoidettujen ja luonnontilaisten metsien mahdollisista eroista on tehty vain vähän tutkimusta. Myös sitä on tutkittu melko vähän, miten ihmisen mielenterveyden tila vaikuttaa hänen kokemukseensa elpymisestä autenttisessa metsäympäristössä. Luonnonvarakeskuksessa työskentelevä tutkija Jenni Simkin tarkasteli Helsingin yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan eri tavoin hoidettujen metsien vaikutusta ihmisten hyvinvointiin. Mukana tutkimuksessa oli kolme hoidettua metsää ja yksi luonnontilainen vanha metsä. Kenttäkokeissa 66 osallistujaa vietiin jokaiseen neljään metsään.

Simkin havaitsi, että kaikilla neljällä metsällä oli elvyttävä vaikutus, mutta vanha, yli 120-vuotias luonnontilainen metsä ja noin 100-vuotias hakkuukypsä talousmetsä olivat kaikkein elvyttävimpiä. Nuori, noin 40-vuotias kasvatusmetsä puolestaan elvytti alun 15 minuuttia, mutta elpymisen kokemus ei voimistunut enää tämän jälkeen. Kaupungissa sijaitseva, noin 90-vuotias virkistysmetsä elvytti nuorta metsää tehokkaammin, mutta heikommin kuin kaksi muuta ikärakenteeltaan vanhempaa metsää. Kaupunkimetsän elvyttävää vaikutusta vähensi metsään kantautuva kaupungin häly ja muiden ulkoilijoiden runsaus sekä mahdolliset muut tekijät, kuten saasteet. Metsien koettu kauneus ja monimuotoisuus nousivat tärkeiksi koettua elvyttävyyttä selittäviksi tekijöiksi.

Jatkotutkimuksessa löytyi myös tilastollisesti merkitsevä yhteys osallistujien työstressin ja elpymisen välille luonnontilaisessa vanhassa metsässä ja hakkuukypsässä talousmetsässä, vaikutuksen ollessa voimakkaampi luonnontilaisessa metsässä. 

Yhteys, vaikkakin pieni, löytyi myös kohonneen masennusriskin ja elpymisen välille luonnontilaisessa vanhassa metsässä. Tätä yhteyttä ei löytynyt muissa metsissä. Näyttää siis siltä, että ihmiset, jotka kokevat työstressiä, hyötyvät enemmän ulkoilusta ikärakenteeltaan vanhemmissa metsissä. Simkinin mukaan jatkotutkimukset ovat kuitenkin tarpeen, jotta voidaan paremmin ymmärtää, miksi yhteys ihmisten voimakkaampaan elpymiseen luonnontilaisen vanhan metsän ja masennusriskin osalta ilmeni. Tutkimuksessa ei kysytty varsinaisia masennusdiagnooseja eikä itsearvioidun kyselyn mukaan heitä, kenellä olisi ollut korkea masennusriski, ollut mukana.

Lähimetsään pääsy on tärkeää kaupunkien asukkaiden hyvinvoinnille

Tutkimus tarjoaa arvokasta tietoa siitä, miten luonnon muokkaaminen, tässä tapauksessa metsän käsittely, voi olla yhteydessä myös ihmisen hyvinvointiin.

– Suomessa, missä yli 80 prosenttia metsistä on metsätalousmaata ja vain alle viisi prosenttia luonnontilaisia vanhoja metsiä, olisi ihmisen hyvinvoinnin näkökulmasta tärkeää säilyttää jäljellä olevat vanhat metsät, sekä pyrkiä lisäämään ikärakenteeltaan vanhempien metsien määrää etenkin asutusten läheisyydessä. Talousmetsät voisivat olla merkittävä resurssi myös kansanterveyden ylläpitämiseksi pidentämällä kiertoaikoja, eli lykkäämällä niiden päätehakkuita niin, että puusto ehtii järeytyä ja vanhan metsän lajisto monipuolistua.  Koska kaikki tutkimuksen metsät kuitenkin elvyttivät, hyötyvät asukkaat todennäköisesti myös sellaisista lähimetsistä, jotka eivät laadultaan yllä kaikkein elvyttävimmiksi metsiksi. Tällä hetkellä kaupunkien tiivistäminen uhkaa kuitenkin hyvinkin arvokasta metsäluontoa, pohtii Simkin.

Paitsi kaupunkien tiivistämispaineen takia, tutkimus on ajankohtainen myös siltä osin, että vanhojen metsien suojelusta ja talousmetsien hakkuukiertoajoista käydään vilkasta keskustelua.

– Mielenterveyden ongelmien yleistyessä on tärkeää löytää keinoja niiden hillitsemiseksi.  Yksi varteenotettava keino voisi olla ikärakenteeltaan vanhempien metsien, olivatpa ne sitten luonnontilaisia tai talousmetsiä, käytön lisäys, toteaa Simkin.

Tämä tutkimus oli harvoja, joissa osallistujat vietiin oikeisiin metsiin ja jossa he saivat kokonaisvaltaisen metsäkokemuksen. Lisäksi mukana oli luonnontilainen metsä, mitä ei juurikaan ole tutkittu hyvinvointivaikutusten näkökulmasta.

Jatkotutkimuksia tarvitaan erilaisten metsien vaikutuksista hyvinvointiin, kuten valtapuulajin ja metsänhoitotavan – esimerkiksi jatkuvan kasvatuksen – merkityksestä ihmisen hyvinvoinnille.

Väitöstilaisuus:
Jenni Simkin väittelee 16.5.2025 kello 13 Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Forests that restore - the effect of managed versus natural forests on human psychological restoration". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Biokeskus 2, auditorio 2041, Viikinkaari 5.

Vastaväittäjänä on Associate Professor, Docent Anna María Pálsdóttir, Swedish University of Agricultural Sciences, ja kustoksena on Tuula Jyske.

Väitöskirjasta on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa Heldassa.