Ilmansaasteiden pitoisuudet nykyään matalia Helsingin satamissa

Satamissa mitatut ilmansaasteiden pitoisuudet ovat laskeneet

Satamien ilmanlaatuun vaikuttavat laivojen päästöjen lisäksi liikenne satama-alueella. Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY on seurannut Katajanokan, Länsisataman, Etelärannan ja Vuosaaren satamien ilmanlaatua vuodesta 2009 alkaen. Ilmanlaadun mittausaseman paikka vaihtelee eri vuosina.

- Sekä laivaliikenteen että satama-alueiden autoliikenteen päästöt ovat selkeästi vähentyneet noin 20 vuoden aikana, ja se näkyy myös ilmanlaadussa. Esimerkiksi rikkidioksidin pitoisuuksissa on näkynyt selkeä lasku sen jälkeen, kun laivaliikenteen päästönormit tiukentuivat vuonna 2010 ja 2015, kertoo HSY:n ilmansuojeluasiantuntija Saija Korhonen. 

Ilmanlaadun mittausaseman lisäksi Länsisatamassa, Etelärannassa ja Katajanokalla seurataan pienillä keräimillä pakokaasujen typpidioksidin pitoisuuksia vuosittain. Näitä mittauksia on tehty jo lähes 20 vuoden ajan.

- Rikkidioksidin lisäksi myös typpidioksidin pitoisuudet ovat vähentyneet merkittävästi Helsingin satamissa pitkällä aikavälillä. Pakokaasujen typpidioksidin pitoisuuksien puolittuminen johtuu autokannan uudistumisesta ja pakokaasupäästöjen puhdistumisesta sekä laivaliikenteen päästöjen vähenemisestä, Korhonen sanoo.

Ilmanlaatua mitattiin Vuosaaren satamassa viime vuonna

Vuonna 2024 ilmanlaadun mittausasema sijaitsi Vuosaaren satamassa. Ilmasta mitattiin muun muassa typpidioksidia, rikkidioksidia, hengitettäviä hiukkasia, pienhiukkasia ja hiukkasten lukumäärää.

- Vuosaaressa on seurattu ilmanlaatua aiemmin vuonna 2016. Vuonna 2024 kaikkien mitattujen ilmansaasteiden pitoisuudet laskivat noin neljänneksellä verrattuna vuoteen 2016. Pitoisuudet olivat alle ilmanlaadun raja-arvojen, Korhonen kertoo.

Satamien ilmansaasteiden pitoisuudet vaihtelevat laivojen tulo- ja lähtöaikojen mukaan. Esimerkiksi Vuosaaressa on selvästi havaittavissa typpidioksidin pitoisuuksien nousu aamulla ja illalla.

- Ilmansaasteiden pitoisuuksista näkee selkeästi, milloin laivat saapuvat ja lähtevät satamista. Pitoisuudet vaihtelevat laivoille tulevan ja poistuvan liikenteen rytmin mukaan. Arkena pitoisuudet ovat korkeampia kuin viikonloppuisin, Korhonen selventää.

Maasähköllä vähennetään laivojen satamassaolon päästöjä

Vuosaaren sataman ensimmäinen maasähköliitäntä otettiin käyttöön vuoden 2024 kesällä, ja lisää liitäntöjä on suunnitteilla. Maasähköllä tarkoitetaan järjestelmää, joka toimittaa satamassa olevalle alukselle maissa tuotettua sähköä.

- Kun laiva saapuu satamaan, sen ei tarvitse pitää apukoneitaan käynnissä tuottamassa sähköä, vaan se voi kytkeytyä maasähköön. Tämä vähentää laivan satamassaolon aikana aiheutuneita päästöjä merkittävästi, Helsingin Sataman vastuullisuus- ja HSEQ-päällikkö Andreas Slotte kertoo.

Ensimmäinen maasähköjärjestelmä valmistui jo vuonna 2012 Katajanokalle. Ensimmäiset maasähköliitännät rakennettiin Helsingin keskustassa oleviin satamiin, joissa asutusta on satamien läheisyydessä. Näin ilmapäästöjen vähennyksillä saatiin merkittävimmät vaikutukset ilmanlaatuun siellä, missä ilmansaasteille altistujia on myös eniten. 

Tietoa ilmansaasteista

• Ulkoilmassa oleva rikkidioksidi on pääosin peräisin energiantuotannosta ja laivojen päästöistä. Rikkidioksidipäästöt ovat laskeneet huomattavasti viime vuosikymmenten aikana, joten pitoisuudet ulkoilmassa ovat nykyisin matalia.
  
  
• Hengitysilmassa olevat typenoksidit ovat peräisin liikenteen, erityisesti dieselautojen ja raskaan liikenteen, päästöistä. Satamien lähellä myös laivaliikenteen päästöt nostavat pitoisuuksia. Typenoksideista eniten terveyshaittoja aiheuttaa typpidioksidi. Se supistaa korkeina pitoisuuksina keuhkoputkia ja lisää hengityselinoireita erityisesti lapsilla ja astmaatikoilla.
  
  
• Hengitettävät hiukkaset ovat suurimmaksi osaksi liikenteen nostattamaa katupölyä, joka voi aiheuttaa haittaa terveydelle. Katupölyn pitoisuuksien kohoaminen heikentää erityisesti hengityssairaiden hyvinvointia.
  
  
• Pienhiukkasia syntyy pääasiassa liikenteen ja puunpolton päästöistä. Lisäksi niitä kulkeutuu pääkaupunkiseudulle maan rajojen ulkopuolelta. Pienhiukkasia pidetään erityisen haitallisina terveydelle, sillä ne pääsevät tunkeutumaan keuhkojen ääreisosiin saakka.
  
  
• Ilmasta mitataan hiukkasten lukumääräpitoisuutta perinteisen massapitoisuuden lisäksi. Kaupunki-ilmassa lukumääräpitoisuus kuvaa erityisen hyvin pakokaasujen lähipäästöistä peräisin olevia ultrapieniä hiukkasia, jotka kulkeutuvat hengityselinten ääreisosiin saakka. Tärkeimmät päästölähteet pääkaupunkiseudulla ovat ajoneuvot ja työkoneet sekä laiva- ja lentoliikenne. 
  
  

Lisätietoja:

• Eri ilmansaasteiden pitoisuustrendejä pääkaupunkiseudulla: hsy.fi/pitoisuustrendit
• Eri päästölähteiden päästötrendejä pääkaupunkiseudulla: hsy.fi/paastotrendit
• Ilmansaasteiden pitoisuudet avoimena datana