Tutkimus: Suomalaisyritysten ympäristötavoitteet eivät vielä ole kansainvälisten sopimusten edellyttämällä tasolla

Tänään julkaistun yritysvastuuverkosto FIBSin Yritysvastuu 2025 -tutkimuksen mukaan vain 30 % suurista ja keskisuurista suomalaisista yrityksistä on asettanut toiminnalleen luontotavoitteita ja alle puolet nettonollatavoitteen kasvihuonekaasupäästöilleen. Tästä huolimatta 64 % yrityksistä kokee kestävyystavoitteidensa olevan täysin tai melko riittävällä tasolla suhteessa maailman tarvitsemaan kestävyysmuutokseen. Monimuotoisuus, yhdenvertaisuus ja osallisuus (DEI) sekä ihmisoikeudet ovat sitä vastoin entistäkin vahvemmin yritysten agendalla. Kestävyys ohjaa myös jo selvästi yritysten strategiaa, innovointia ja investointeja.

FIBSin Yritysvastuu 2025 -tutkimuksen mukaan suomalaisten yritysten ympäristötyön tavoitteet ovat heikommalla tasolla kuin mitä kansainväliset sopimukset edellyttävät.

Tutkimukseen vastanneista yrityksistä 64 prosenttia kokee kestävyystavoitteidensa olevan täysin tai melko riittävällä tasolla suhteessa maailman tarvitsemaa kestävyysmuutosta ajatellen. Valtaosa (79 %) uskoo liiketoimintansa takaavan tulevaisuuden sukupolville ja ekosysteemeille nykyistä paremmat elämisen edellytykset. Lähes 80 prosenttia kertoo myös onnistuneensa mittaustensa perusteella vähentämään kokonaiskasvihuonekaasupäästöjään.

Yritysten ympäristötavoitteet eivät kuitenkaan ole vielä linjassa kansainvälisten sopimusten eli Pariisin ilmastosopimuksen ja Kunming-Montrealin biodiversiteettisopimuksen asettamien tavoitteiden kanssa: Vain joka kolmas on asettanut luontotavoitteet liiketoiminnalleen, ja vielä harvempi (14 %) sanoo tähtäävänsä luontopositiivisuuteen vuoteen 2050 mennessä. Nettonollatavoitteen on asettanut alle puolet ja vain joka neljäs sanoo saavuttavansa nettonollatavoitteen Suomen kansallisen hiilineutraaliustavoitteen mukaisesti vuoteen 2035 mennessä.

FIBSin toimitusjohtajan Kimmo Lipposen mukaan suomalaisten yritysten tekemisen tahti luonto- ja ilmastohaasteiden torjumiseksi on tutkimuksen perusteella auttamatta liian hidas.

"Maailman yhteisesti sovittuihin ilmasto- ja luontopäämääriin pääseminen vaatii yrityksiltämme nykyistä nopeampia ja rohkeampia tekoja. Yksi syy hidasteluun on todennäköisesti raha, kun lyhyen tähtäimen taloudelliset intressit ajavat monesti pidemmän aikavälin ympäristö- ja sosiaalisten tavoitteiden edelle. Kestävyysmurros edellyttääkin selkeitä kannustimia kestävälle liiketoiminnalle sekä taloudellisen kannattavuuden ja kestävyyskysymysten ratkaisemista samanaikaisesti."

Suomalaiset yritykset ovat laajasti sitoutuneita edistämään monimuotoisuutta – Myös ihmisoikeustyöhön panostetaan entistä enemmän

Vaikka erityisesti USA:ssa osa yrityksistä on viimeisen vuoden aikana kertonut vähentävänsä DEI-ohjelmiaan (monimuotoisuus, yhdenvertaisuus, osallisuus), FIBSin yritysvastuututkimuksen perusteella Suomessa linja on toinen.

Lähes kaikki (95 %) tutkimukseen vastanneista yrityksistä sanoo sitoutuneensa edistämään DEI-teemoja toiminnassaan. Yritysten ylimmästä johdosta entistäkin useampi eli 77 prosenttia (66 % vuonna 2023) on sitoutunut julkisesti edistämään DEI:tä. Kuitenkin vaikka valtaosa sanoo tehneensä konkreettisia toimenpiteitä DEI:n osalta, määrällisiä tai laadullisia tavoitteita sille on asettanut vain joka toinen yritys.

Myös ihmisoikeudet huomioidaan entistä useammassa yrityksessä: 87 prosenttia yrityksistä on sitoutunut YK:n yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskeviin periaatteisiin, valtaosassa yrityksiä (75 %) ylin johto on sitoutunut julkisesti edistämään ihmisoikeuksia (64 % vuonna 2023) ja jo joka toinen yritys tekee riskianalyysejä ihmisoikeuksien osalta, kun kaksi vuotta sitten näin teki vajaa kolmannes.

Kestävyys ohjaa jo vahvasti yritysten strategiaa, innovointia ja investointeja

Suomalaiset yritykset ovat FIBSin yritysvastuututkimuksen mukaan valmiita tekemään mukautuksia tuote- ja palveluvalikoimaansa ja liiketoimintamalleihinsa kestävän kehityksen hyväksi.

Jo 76 prosenttia yrityksistä kertoo tuottaneensa innovaatioita, joiden tarkoituksena on ratkoa kestävän kehityksen haasteita, ja vieläkin useampi (87 %) sanoo muokanneensa edes osittain tuote- tai palveluvalikoimaansa kestävän kehityksen mukaiseksi. Yli puolet sanoo yrityksellään olevan kestävää kehitystä edistäviä tuotteita ja palveluita.

Neljä viidestä yrityksestä (79 %) on tehnyt investointeja, joissa kestävä kehitys on pääajuri, ja 40 prosenttia on jättänyt tekemättä investointeja, jotka ovat kestävän kehityksen vastaisia. Jopa kolme neljästä yrityksistä sanoo muuttaneensa liiketoimintamalliaan ainakin osittain kestävän kehityksen mukaiseksi ja yli puolet kertoo, että koko liiketoimintastrategia rakennettu tukemaan kestävän kehityksen tavoitteita.

Tutkimuksesta

FIBSin Yritysvastuu 2025 -tutkimukseen vastasi 183 suurten ja keskisuurten yritysten toimitusjohtajaa ja yritysvastuusta vastaavaa johtajaa tai päällikköä. Vastaajista 24 % oli pörssiyrityksiä. Tutkimuksen pystyi vastaamaan joko puhelinhaastattelun kautta tai sähköisellä lomakkeella suomeksi tai englanniksi. Tiedonkeruu tehtiin aikavälillä 7.11.2024 – 31.1.2025. Tutkimuksen teki Innolink FIBSin toimeksiannosta.

Tutkimuksessa kartoitettiin yritysten ympäristö-, DEI- ja ihmisoikeustyön lisäksi muun muassa sitä miten vastuullisuutta käsitellään yritysten johtoryhmissä ja hallituksissa, tekevätkö yritykset poliittista vaikuttamistyötä ja riittääkö yritysten osaaminen kasvavien kestävyys- ja vastuullisuushaasteiden ratkaisemiseen.

FIBSin yritysvastuututkimus on Suomen laajin yritysten vastuullisuuden tilaa, haasteita ja tulevaisuuden tavoitteita kartoittava kyselytutkimus. FIBS on tehnyt tutkimuksen vuodesta 2013 alkaen. Aiempien vuosien tutkimukset löytyvät FIBSin uutishuoneesta.

Yritysvastuu 2025 -tutkimuksen tiivistelmä on kaikille avoin, se on ladattavissa tutkimuksen koontisivulta.

Median edustajat voivat tilata laajan tutkimusraportin osoitteella: tarja.laakkonen@fibsry.fi

Lisätietoa

Kimmo Lipponen, toimitusjohtaja, FIBS, p. 040 758 7247, kimmo.lipponen@fibsry.fi

Tiedotteen keskeiset termit

DEI: Diversity, equity ja inclusion eli monimuotoisuus, yhdenvertaisuus ja osallisuus. DEI-ohjelmien tavoitteina on edistää reiluja, osallistavia ja kaikkia kunnioittavia käytäntöjä työyhteisöissä. DEI on osa organisaation sosiaalista vastuullisuutta.

Ekosysteemi: Luonnoltaan verraten yhtenäisen alueen eliöiden ja elottomien ympäristötekijöiden muodostama toiminnallinen kokonaisuus.

Hiilineutraali: Hiilineutraalius tarkoittaa, että hiilidioksidipäästöjä tuotetaan korkeintaan sen verran kuin niitä voidaan sitoa ilmakehästä hiilinieluihin.

Ihmisoikeudet: Ihmisoikeudet ovat perustavanlaatuisia ja yleismaailmallisia jokaiselle ihmiselle kuuluvia oikeuksia. Yritystoimintaan liittyviä ihmisoikeuksia ovat esimerkiksi turvalliset työolosuhteet, elämiseen riittävä palkka, järjestäytymisvapaus sekä oikeus syrjimättömyyteen ja yksityisyyteen.

Kasvihuonekaasupäästöt: Kasvihuonekaasuja kuten metaania ja hiilidioksidia esiintyy luonnostaan ilmakehässä, mutta ihminen edistää toiminnallaan niiden kertymistä. Tämän seurauksena kasvihuoneilmiö ilmakehässä voimistuu ja muuttaa ilmastoa, mikä johtaa helleaaltoihin, tulviin ja muihin äärimmäisiin ilmasto-ilmiöihin. Euroopan ilmastolaissa asetetaan tavoitteet päästöjen vähentämiseen reilusti vuoteen 2030 mennessä sekä saavuttamaan nettonolla-tavoite vuoteen 2050 mennessä.

Kestävyysmuutos: Kokonaisvaltainen, monella elämän osa-alueella samanaikaisesti tapahtuva prosessi kohti ympäristöystävällisempää ja tasa-arvoisempaa yhteiskuntaa ja tulevaisuutta. Prosessia voidaan kutsua myös kestävyysmurrokseksi, kestävyyssiirtymäksi tai vihreäksi siirtymäksi.

Kestävyystavoitteet: Sisältää organisaation ympäristöön, ihmisiin ja hyvään hallintoon liittyvät tavoitteet.

Kunming-Montrealin biodiversiteettisopimus: Maailmanlaajuiset tavoitteet, joilla pyritään suojelemaan ja ennallistamaan luontoa nykyisiä ja tulevia sukupolvia varten sekä varmistamaan luonnon kestävä käyttö. Lisätietoa

Luontopositiivisuus: Viittaa liiketoimintaan, jolla vahvistetaan luonnon monimuotoisuutta ja tuetaan ekosysteemipalveluiden toimintaa niiden heikentämisen sijaan.

Luontotavoitteet: Luontotavoitteita asettamalla yritykset voivat mitata ja arvioida liiketoimintansa luontovaikutuksia. Luontotavoitteita voi asettaa esimerkiksi kansainvälisen Science Based Targets for Nature -ohjeistuksen avulla.

Nettonollatavoitteet: Nettonolla tarkoittaa tilannetta, jossa kasvishuonekaasupäästöt ja niiden poistot ovat tasapainossa. Nettonollaan pyrkiminen tapahtuu ensisijaisesti päästöjä vähentämällä sekä toissijaisesti kompensoimalla niitä. Nettonollan tyypillinen tavoitevuosi on 2050. Lisätietoa

Pariisin ilmastosopimus: Kansainvälinen, oikeudellisesti sitova sopimus ilmastonmuutoksesta. Sen tavoitteena on pitää maapallon keskilämpötilan nousu selvästi alle kahdessa asteessa suhteessa esiteolliseen aikaan ja pyrkiä toimiin, joilla lämpeneminen saataisiin rajattua alle 1,5 asteen. Lisätietoa

Suomen hiilineutraaliustavoite: Tavoite määritellään Suomen kansallisessa ilmasto- ja energiastrategiassa 'Hiilineutraali Suomi 2035'. Strategiassa linjataan toimia, jolla Suomi vastaa EU:n ilmastolain mukaisiin tavoitteisiin. Lisätietoa

YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevat periaatteet: Periaatteet sisältävät ohjeistuksia yrityksille, joiden avulla ne voivat ehkäistä ihmisoikeusrikkomukset tuotantoketjussaan sekä korjata mahdolliset epäkohdat. Lisätietoa

Ympäristötavoitteet: Päämääriä, joilla pyritään vähentämään liiketoiminnan haitallisia vaikutuksia ympäristöön. Ne voivat koskea esimerkiksi päästöjen vähentämistä tai luonnonvarojen säästämistä. Näitä tavoitteita seurataan usein mittareilla, jotka auttavat arvioimaan edistymistä ja ohjaamaan toimintaa kestävämpään suuntaan.