Tampereen yliopisto

Väitös: Suomalaisnuorten yleistynyt ahdistuneisuus on yhteydessä elämäntapoihin ja opiskeluvaikeuksiin

Jaa

Psykologian maisteri ja valtiotieteiden maisteri Kati Kajastus tutki väitöskirjassaan suomalaisnuorten yleistynyttä ahdistuneisuutta, joka ilmenee kohtuuttomana murehtimisena ja kehollisina oireina. Tutkimuksen tulosten mukaan nuoren yleistynyttä ahdistuneisuutta voidaan mitata luotettavasti lyhyellä kyselyllä. Yleistynyt ahdistuneisuus on yhteydessä nuorten opiskeluvaikeuksiin sekä elämäntapoihin, kuten liialliseen internetin käyttöön.

Ahdistuneisuudesta tulee ongelma, kun se yleistyy koskemaan elämän eri osa-alueita ja aiheuttaa kohtuutonta huolta. Nuorten yleistyneen ahdistuneisuuden oireet ovat lisääntyneet Suomessa huomattavasti viimeisen vuosikymmenen aikana, ja yleistyneestä ahdistuneisuushäiriöstä on tullut yhä keskeisempi nuorten mielenterveyden ongelma. Yleistyneen ahdistuneisuuden tunnusmerkki on liiallinen ja hallitsemattomissa oleva murehtiminen, joka voi vaikuttaa monella tavalla nuoren arkeen, kuten ihmissuhteisiin, koulunkäyntiin ja tunne-elämään.

− Nuori, jolla on yleistyneen ahdistuneisuuden oireita, murehtii tavanomaisia asioita, kuten koulutöitä, ystävyyssuhteiden vaikeuksia sekä itseä tai läheisiä uhkaavia terveysongelmia ja onnettomuuksia, Kati Kajastus kertoo. 

– Murehtiminen on kuitenkin voimakkaampaa, useammin toistuvaa ja vaikeammin hallittavissa olevaa kuin ihmisillä keskimäärin. Lisäksi yleistyneen ahdistuneisuuden oireisiin liittyy usein kehon hankalia tuntemuksia, kuten jatkuvaa lihasjännitystä, vaikeutta rentoutua tai vatsakipua.

Yleistynyt ahdistuneisuus on ongelma, jota ei aina tunnisteta eikä siksi lähdetä hoitamaan. Ylenmääräinen huolestuneisuus helpottuu kuitenkin harvoin itsekseen, koska murehtimisen kierre voi syventyä, kun siihen ei puututa. Eniten tutkittu hoitomuoto yleistyneeseen ahdistuneisuuteen on kognitiivisesti suuntautunut psykoterapia, jossa huoliajatuksia haastetaan ja opetellaan uudenlaisia käyttäytymistapoja. Jotta voidaan kehittää yhä tehokkaampia helpotuskeinoja ahdistuneisuuteen, on tärkeää saada tietoa yleistyneeseen ahdistuneisuuteen liittyvistä tekijöistä nuorten elämässä.

Kati Kajastuksen tutkimuksessa tarkasteltiin yli sadan tuhannen suomalaisnuoren vastauksia Kouluterveyskyselyyn ja yhteyksiä vastausten välillä. Tulokset osoittivat, että yleistynyt ahdistuneisuus liittyy kouluympäristössä sekä vuorovaikutuksessa ilmeneviin sosiaalisiin vaikeuksiin että koulutehtävissä ilmeneviin akateemisiin vaikeuksiin.

Ahdistunut nuori kärsii keskimääräistä selvästi todennäköisemmin esimerkiksi vaikeuksista valmistautua kokeisiin, keskittyä koulutyöhön ja saada tehtyä lukemis- ja kirjoitustehtäviä. Lisäksi hänellä voi olla vaikeuksia vuorovaikutuksessa kavereiden kanssa tai ryhmätöiden tekemisessä.

− Yleistynyt ahdistuneisuus on nuorilla yhteydessä myös alle 7,5 tuntia kestävään yöuneen sekä liialliseen internetin käyttöön, riippumatta siitä, onko nuorella samanaikaisesti esimerkiksi masennusta tai sosiaalisten tilanteiden pelkoa, tutkija kertoo.

Tutkimuksen tulosten mukaan nuoren yleistynyttä ahdistuneisuutta voidaan luotettavasti mitata alun perin aikuisia varten kehitetyllä lyhyellä ahdistuneisuuskyselyllä (GAD-7). On tärkeää tunnistaa nuoren ylenmääräinen murehtiminen erityisesti kouluympäristössä, jossa ahdistuneisuus liittyy monenlaisiin vaikeuksiin. Nuorten psyykkisen hyvinvoinnin parantamiseen tähtäävissä hoidoissa kannattaa jatkossa ottaa huomioon myös ahdistuneisuusoireiden ja keskeisten elämäntapatekijöiden, kuten liiallisen internetin käytön, väliset yhteydet.

Kati Kajastus on psykologi, psykoterapeutti, data-analyytikko ja tietokirjailija, joka on keskittynyt ahdistuneisuuden hoitamiseen ja tutkimiseen. Hän työskentelee psykoterapeuttina ahdistuksen ja murehtimisen hoidon parissa ja pitää koulutuksia ahdistuneisuuteen liittyvistä aiheista.

Väitöstilaisuus perjantaina 16. toukokuuta

Psykologian maisteri, valtiotieteiden maisteri Kati Kajastuksen psykologian alaan kuuluva väitöskirja Generalized Anxiety Among Finnish Adolescents tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa perjantaina 16.5.2025 kello 13 Pinni B -rakennuksen auditoriossa 1096 (Kanslerinrinne 1, Tampere). Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Max Karukivi Turun yliopistosta. Kustoksena toimii professori Klaus Ranta Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnasta.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kati Kajastus
kati.kajastus@gmail.com

Kuvat

Kuvassa hymyilevä henkilö ulkona puun edessä. Henkilö on pukeutunut punaiseen huiviin ja siniseen takkiin. Taustalla näkyy talvisia puita.
Kati Kajastus (Kuva: Saana Saarinen)
Lataa

Linkit

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

290 000 viestiä vihapuheesta – tutkimus selvitti, millaista on keskustelu vihapuheesta somessa24.6.2025 09:15:00 EEST | Tiedote

Tutkijat ovat julkaisseet ensimmäisen vihapuhetta metatasolla käsittelevän, laajaan keskusteluaineistoon pohjautuvan tutkimusartikkelin. Tutkimuksen mukaan vihapuheen käsitteen avulla käydään kamppailua tiedosta, totuudesta ja yhteiskunnallisista valta-asetelmista. Keskusteluissa vihapuhetta normalisoitiin ja oikeutettiin samalla väheksyen sen vaikutuksia sekä yhteiskuntaan että vihapuheen kohteisiin.

Väitös: Koulun keskustelukulttuuri ja sosiaalinen pääoma vahvistavat ruotsinkielisten nuorten luottamusta poliittisiin kykyihinsä19.6.2025 10:21:48 EEST | Tiedote

Valtiotieteen maisteri Venla Hannuksela selvittää väitöskirjassaan, miksi ruotsinkieliseen vähemmistöön kuuluvat suomalaisnuoret luottavat kykyihinsä ymmärtää politiikkaa ja vaikuttaa siihen enemmän kuin suomenkieliset nuoret. Tutkimus tunnistaa kaksi selitystä: ruotsinkielisten koulujen avoimemman poliittisen keskusteluilmapiirin ja ruotsinkielisten vahvemman sosiaalisen yhteisön. Vaikka vähemmistöasema osaltaan selittää ruotsinkielisten tilannetta, koulujen poliittiseen keskusteluun ja nuorten yksinäisyyden torjumiseen panostamalla voidaan vahvistaa kaikkien nuorten poliittisen osallistumisen edellytyksiä.

Doktorsavhandling: Skolans diskussionskultur och socialt kapital stärker svenskspråkiga ungdomars förtroende för sin politiska förmåga19.6.2025 10:20:10 EEST | Tiedote

Politices magister Venla Hannuksela undersöker i sin doktorsavhandling varför finländska ungdomar som tillhör den svenskspråkiga minoriteten har större tilltro till sin förmåga att förstå och påverka politik än finskspråkiga ungdomar. Forskningen identifierar två förklaringar: ett öppnare politiskt diskussionsklimat i svenskspråkiga skolor och starkare sociala gemenskaper bland svenskspråkiga. Även om minoritetsstatus delvis förklarar situationen för svenskspråkiga ungdomar, kan satsningar på politiska diskussioner i skolor och på att motverka ungas ensamhet stärka alla ungdomars möjligheter till politiskt deltagande.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye