Kaikki myrskyt eivät ole samanlaisia: myrskyn suunta ja puuska-alue vaikuttavat sähköverkon vahinkojen määrään

Natural Hazards and Earth System Sciences -tiedelehdessä julkaistun tutkimuksen tulokset osoittavat, että sähköverkon vaurioitumisen kannalta keskeisiä tekijöitä ovat paitsi tuulen puuskanopeus, myös voimakkaiden puuskien alueen laajuus ja alueellinen jakautuminen. 

Lounaasta saapuvat myrskyt ovat yleisimpiä ja aiheuttavat kokonaisuudessaan eniten vahinkoa. Luoteesta tulevat myrskyt puolestaan johtavat suurimpaan määrään sähkökatkoja per myrskytapaus, mikä liittyy niiden voimakkaisiin ja laajalle levinneisiin tuulenpuuskiin. Itä-Suomen sähköverkko on erityisen haavoittuva myrskyvahingoille, mikä johtuu alueen sähköverkon rakenteesta sekä tiheästä ja korkeasta puustosta. 

Vuodenaika vaikuttaa myrskytuhojen määrään. Syksyllä ja talvella esiintyy eniten myrskyjä, ja ne aiheuttavat suurimmat vahingot sähköverkolle. Talvimyrskyjen puuskat ovat voimakkaimpia, mutta maan routa vähentää puiden kaatumista sähkölinjoille. Kesällä heikommat puuskat voivat kuitenkin aiheuttaa enemmän tuhoja roudattomuuden ja puiden lehtien lisäämän tuulenvastuksen vuoksi. 

Kaakosta saapuvat matalapaineet ovat puolestaan yleisempiä keväällä ja kesällä ja hidasliikkeisyytensä ansiosta ne tyypillisesti aiheuttavat vahinkoja pienellä, mutta tiheästi asutulla alueella Etelä-Suomessa. 

Tutkimuksessa kehitettiin uusi myrskyjen luokittelumenetelmä 

Tutkimuksessa kehitettiin uusi myrskyjen luokittelumenetelmä, jossa myrskyjä analysoitiin niiden saapumissuunnan ja sähkökatkojen määrän perusteella. Perinteisesti myrskyjä tutkitaan meteorologisten suureiden avulla, mutta sähkökatkotietoa käyttämällä saavutetaan syvempi ymmärrys tuhoihin vaikuttavista tekijöistä. Tutkimuksessa tarkasteltiin 3 304:ää vuosina 2005–2018 havaittua matalapainetta, joista 92 oli erityisen tuhoisia ja aiheutti vähintään 50 000 sähkökatkoa. 

Tulokset tarjoavat arvokasta tietoa sähköverkkojen riskianalyysiin ja varautumissuunnitteluun. Tulosten avulla energia-alan toimijat, pelastustoimi ja päätöksentekijät voivat kehittää entistä tehokkaampia toimenpiteitä sähkökatkosten ehkäisemiseksi ja sähköverkon kestävyyden parantamiseksi. 

Tutkimus tehtiin Ilmatieteen laitoksen ja Helsingin yliopiston yhteistyönä. Se on saanut rahoituksensa EU:n Horisontti Eurooppa -ohjelmasta, Euroopan komissiolta, NordForskilta ja Suomen Akatemialta.