Huolestuttaako lapsen somen käyttö? Asiantuntija neuvoo miten toimia puhelimen asetusten kanssa

Näkyvimmin ei-toivottu ja haitallinen sisältö leviää sosiaalisen median kanavissa, kuten Tiktokissa, Instagramissa ja YouTubessa. Sen lisäksi sisältöjä saatetaan jakaa lapsille ja lasten kesken erilaisissa viestipalveluissa, kuten WhatsAppissa, Discordissa, Telegramissa ja Signalissa, sekä linkkeinä että kuvakaappauksina. Viestipalveluista pari vuotta sitten suljettu videochat-alusta Omegle on näkynyt julkisuudessa siellä tapahtuneiden rikosten vuoksi. Alusta yhdisti kaksi toisilleen tuntematonta käyttäjää toisiinsa. Valitettavasti Omegle-nimisiä videochat-sivustoja on edelleen saatavilla verkossa.

Kaikissa vuorovaikutusta sisältävissä palveluissa, joita lapsella on käytössä, täytyy huolehtia yksityisyysasetusten määrittämisestä. On hyvä uhrata ajatus sille, kuka voi nähdä lapsen nimen, profiilikuvan, paikallaolotiedon tai lapsen jakamia sisältöjä. Onko kuvaa ylipäätään välttämätöntä liittää profiiliin? Kuka voi ottaa yhteyttä lapseen palvelun kautta? On tärkeää muistaa, että myös joissakin peleissä on vuorovaikutuksen mahdollisuus.

”Sosiaalisen median kanavien suhteen vanhempien tulee huolehtia, että perheessä noudatetaan lapsen käyttämien palveluiden käyttöehtoja ja ikärajoja. DNA ei suosittele älylaitteen itsenäistä käyttöä alakoulun 1.–2.-luokkalaisille tai sitä nuoremmille lapsille. Itsenäisen liikkumisen ja lähipiirin yhteydenpidon tueksi esimerkiksi kellopuhelin on lapselle turvallisempi ratkaisu”, laitemyynnin osastopäällikkö Jesse Kieksi sanoo.

Oikein käyttöönotetulla kellopuhelimella lapsi ei pääse altistumaan internetin haitalliselle sisällölle, mutta se mahdollistaa lapsen sijainnin seurannan sekä yhteydenpidon vain ennalta määritettyjen perheenjäsenten, kavereiden ja lähipiirin kesken.

Sama käyttöjärjestelmä lapsella ja vanhemmalla helpottaa seurantaa

Jos lapselle kuitenkin päädytään hankkimaan älypuhelin, täytyy vanhemman huolehtia laitteen asianmukaisesta käyttöönotosta. Älypuhelimen kohdalla tämä tarkoittaa esimerkiksi lapselle tarkoitetun käyttäjäprofiilin luomista, jonka avulla on etänä mahdollista seurata ja rajoittaa ruutuaikaa sekä laitteella käytettäviä ja laitteelle ladattavia sovelluksia ja pelejä. Tällä tavoin esimerkiksi lapsen pääsyä sosiaaliseen mediaan voi rajata, kunhan muistaa huomioida, että lähes kaikkeen internetin sisältöön pääsee erillisten sovellusten sijaan käsiksi myös verkkoselaimen kautta.

”Lapsen profiilin käyttöönotto voi tuntua vaivalloiselta, mutta se on välttämätöntä, jos lapsen annetaan käyttää älypuhelinta itsenäisesti. Useimmat puhelimet kysyvät ensimmäisen käynnistyksen yhteydessä otetaanko laitetta käyttöön itselle vai lapselle, ja ne opastavat oikeiden valintojen tekemiseen. Lapsen profiilin voi luoda myös asetusten kautta esimerkiksi palauttamalla jo käytössä olleen puhelimen ensin tehdasasetuksille”, Kieksi neuvoo.

Android-puhelimissa käyttörajoituksia hallinnoidaan pääasiassa Google Family Link -sovelluksella ja iPhone-puhelimissa Perhejako- tai Family Sharing -asetusten kautta. Lapselle kannattaa valita samaa käyttöjärjestelmää käyttävä puhelin kuin vanhemmalla on itsellään, jotta lapsen käyttäjäprofiilin hallinta onnistuu vanhemman oman puhelimen kautta. Näin vanhempi osaa paremmin opastaa ja tunnistaa lapsen puhelimen ominaisuudet ja mahdolliset riskit.

Avoin keskustelu on asetuksiakin tärkeämpää

Pelkkien puhelimen asetusten varaan lapsen suojaamista internetin ja sosiaalisen median haittavaikutuksilta ei voi jättää. Lapsen kanssa on hyvä keskustella säännöllisesti siitä, mitä hän tekee internetissä ja sosiaalisessa mediassa. Kun osoittaa kiinnostusta lapsen somen ja internetin käyttöä kohtaan, on hänellä matalampi kynnys tulla kertomaan häntä häiritsemään jääneistä sisällöistä.

”On tärkeää käydä lapsen kanssa avointa keskustelua siitä minkälaista sisältöä hän internetissä kohtaa. Mitä kaveriryhmissä jutellaan tai mikä on juuri nyt siistiä? Onko lapsi saanut viestejä tuntemattomilta ihmisiltä? Onko joku kohdattu asia tuntunut lapsesta erikoiselta? Ei riitä, että varmistaa säännöllisesti kaiken olevan hyvin, vaan tulee olla myös aidosti kiinnostunut lapsen puhelimen sisällöstä”, Kieksi sanoo. 

Kokonaan somen tai internetin kieltämisen sijaan lasta voi esimerkiksi kannustaa kehittävien pelien pelaamiseen ja pelata yhdessä. Nauramalla lapsen kanssa yhdessä hänen ikäiselleen soveltuville meemeille, luo avointa suhdetta, joka edistää keskustelua ja lapsen digitaitoja.

”Älypuhelimen ja internetin maailman tulisi olla lapselle ja vanhemmalle yhteinen juttu. Vanhemman on hyvä itse tuntea lapsensa käyttämät palvelut ja käyttää niitä sekä itsenäisesti että yhdessä lapsen kanssa. Useimmissa palveluissa algoritmit näyttävät täysin eri sisältöä eri käyttäjille, eli itse Instagramin Reelsejä tai Tiktokia selaamalla ei altistu todennäköisesti samalle sisällölle kuin lapsi omalla profiilillaan”, Kieksi muistuttaa.

Vanhemman olisi myös hyvä itse toimia kuten opettaa, ja kiinnittää huomiota omaan puhelimen käyttöönsä lapsen nähden. On tärkeää muistaa, että aivan kaikkea tarpeellista vanhempi ei välttämättä pysty rajoittamaan puhelimen sisäänrakennettujen ominaisuuksien kautta. Esimerkiksi verkkoselaimella saavutettavan sisällön rajoittaminen digiturvapalvelun avulla voi olla järkevää.

Lisätietoja medialle:

Jesse Kieksi, laitemyynnin osastopäällikkö, DNA Oyj, 044 044 9484, jesse.kieksi@dna.fi

DNA:n viestintä, puh. 044 044 8000, viestinta@dna.fi